Kitarat: kitarakamat ›

Se oli talla. Talla, ei "satulat".

Mikko L: Huomautan myös että kitarassa on Fender Custom Shop mikit ja itse ainakin tykkään todella paljon näiden soundista.
 
Niitä mikkejä ei ole Fenkun Custom Shopissa tehty vaan ovat "Custom Shop designed" ja Mehikossa käsittääkseni tehty. Hyvät mikit ovat mielestäni.

Mikko L: Moi, täällä on melko tuore Baja Telen omistaja. Kai tässä voisin antaa pikaisen arvostelun tästä kitarasta kun taitaa kuitenkin olla Fenderin nykyisestä valikoimasta se paras hinta/laatu-suhteeltaan.
 
Eli suurin ero normitelecasteriin on nämä kuusi eri soundia mitä tästä lähtee ulos. (normaalin kolmen asennon lisäksi löytyy kolme eri kahden mikin yhdistelmää "in phase/out of phase" ja "parallel/series" meiningillä) Huomautan myös että kitarassa on Fender Custom Shop mikit ja itse ainakin tykkään todella paljon näiden soundista.
 
Ensimmäinen reaktio kun sain telen käteen: "Hyi h******* mikä kaula!" Eli siis tässä on todella paksu kaula ja itse en ole kuitenkaan mikään Ibanez-mies. Tämä kaula kuitenkin on ilmeisesti "se juttu" mikä antaa juuri "sen" telecastersoundin.
 
Satulat oli tehtaan säädöissä aika surkeasti. Niitä piti ruuvata melko paljon että sain intonaatiot kohdilleen ja kun se tapahtui niin olen ollut ns. "pähkinänä" tähän soittimeen. :)
 
Lisämaininnan ansaitsee vielä tuo neljäs mikkiasento. Se kuulostaa melkeinpä humbuckerilta. Se kait periaatteessa tekee nuista kahdesta singlecoilista sen humbuckerin. Todella kiva soundi ja enemmän outputtia kuin muissa mikkiasennoissa.
 
Itsekin olen tykännyt bajastani todella paljon ja nyt kun olen sitä käyttänyt niin koko ajan olen tullut tyytyväisemmäksi. Se on kerrassaan oivallinen kitara. Tuo kaula tosiaan jakaa mielipiteitä ja itselleni se on justiinsa passeli ja tuntuu siltä "oikealta" fenderkaulalta.
 
"in phase/out of phase" tarkoittaa vaiheenkääntöä eli kaulamikin vaiheen voi kääntää volumepotikan päässä olevalla painonapilla jolloin saadaan ne vastavaihesoundit ja Fender nimittää tätä S1 kytkennäksi. Tuo "Parallel/series meiniki" tarkoittaa mikrofonien kytkemistä sarjaan tai rinnakkain. Itsekin olen kovasti mieltynyt noidenmikkien sarjaan kytkemis soundista joka löytyy siitä valitsimen etuasennosta.
 
Omassa bajassani satula oli ostettaessa aika kohtuullinen (ehkä inan verran korkea, mutta en lähtenyt sitä madaltamaan ainakaan vielä). Tallapaloista laskin kieliä vähä alemmas ja intonaatiot napsahtivat kohdalleen varsin kivuttomasti.

No, nyt saisi uuden Tokain ATE-50 vaahterakaulalla, valkoisilla reunuksilla ja mustalla pleksillä alehintaan (omituinen specialmalli, josta ei tunnu olevan mitään tietoa missään). Pitäiskö ostaa ja testata molemmat tellut ajan kanssa.
 
Jos haluaa vaihtaa mustan pleksin valkoiseksi, niin sopiiko Fenderin pleksi heittämällä Tokaiin?

Kävinpä minäkin telejä taas kuumottelemassa tänään.
 
Tamperen DLX:stä hyppysiin päätyi kolme. American Deluxe lukkovirittimillä ja ties millä hienouksill, joku toinen Ameriikantele sillä vanhanmallisella tallalla ja sitten vielä puoliakustinen Thinline-tele.
 
Noista kolmessa American Deluxessa oli se "tele-soundi" mulle. Kaksi jälkimmäistä oli soundiltaan liian läskejä omaan makuun ja niistä puuttui se sama klangi.
 
Harmi vaan, että 1800e hintalapulla varustettu kitara oli niin uskomattoman paskassa kunnossa, että tonnillakin olisin miettinyt moisen ostoa kahteen kertaan. Kitara ei tahtonut pitää virettä sitten millään, mikkikytkin oli löysä ja sen nuppi irtoili vähän väliä ja mikä parasta, nauhat törrötti pahemmin kuin 200e squierissa. Koskaan en ole soittanut noin kallista ja noin paskasti hoidettua kitaraa. Valitettavasti jouduin lähtemään ja minua palvellut myyjä oli sillä hetkellä varattuna. Oli tarkoitus mainita asiasta.
 
Telekuume sen sijaan paheni. Voipi olla, että päädyn ihan Classic Vibe-teleen ja parantelen siitä jotain osia, jos siltä tuntuu. Jäisipähän rahaa vähän muuhunkin. Hieno soitin joka tapauksessa, tahdon sellaisen.

Vladi: Kävinpä minäkin telejä taas kuumottelemassa tänään.
 
Tamperen DLX:stä hyppysiin päätyi kolme. American Deluxe lukkovirittimillä ja ties millä hienouksill, joku toinen Ameriikantele sillä vanhanmallisella tallalla ja sitten vielä puoliakustinen Thinline-tele.
 
Noista kolmessa American Deluxessa oli se "tele-soundi" mulle. Kaksi jälkimmäistä oli soundiltaan liian läskejä omaan makuun ja niistä puuttui se sama klangi.
 
Harmi vaan, että 1800e hintalapulla varustettu kitara oli niin uskomattoman paskassa kunnossa, että tonnillakin olisin miettinyt moisen ostoa kahteen kertaan. Kitara ei tahtonut pitää virettä sitten millään, mikkikytkin oli löysä ja sen nuppi irtoili vähän väliä ja mikä parasta, nauhat törrötti pahemmin kuin 200e squierissa. Koskaan en ole soittanut noin kallista ja noin paskasti hoidettua kitaraa. Valitettavasti jouduin lähtemään ja minua palvellut myyjä oli sillä hetkellä varattuna. Oli tarkoitus mainita asiasta.
 
Telekuume sen sijaan paheni. Voipi olla, että päädyn ihan Classic Vibe-teleen ja parantelen siitä jotain osia, jos siltä tuntuu. Jäisipähän rahaa vähän muuhunkin. Hieno soitin joka tapauksessa, tahdon sellaisen.
 
Eivät siellä kaupassa ole huolehtineet kosteutuksesta ja siksi nauhanpäät törröttää. Kyllä ne sulle sen varmasti iskuun virittäisivät jos päättäisit sen ostaa. Itse kokeilin tuollaista Amerikan deluxea fazermusiikissa, mutta hintalappu oli vain pikkuisen alle 1500 euroa. Hieno kitara se kyllä on joka tapauksessa tosi hieno.

Mikä se on että yleensä aina kun liikkeessä kokeilee Telecasteria niin intonaatiot hukassa. Vaikka kuinka virittää kitaraa niin tuntuu että sointuja ei voi kovin ylhäältä kaulaa ottaa. :S Ei kuitenkaan viitsi siinä liikkeessä alkaa säätämään niitä ruuveja.

Mikko L: Mikä se on että yleensä aina kun liikkeessä kokeilee Telecasteria niin intonaatiot hukassa. Vaikka kuinka virittää kitaraa niin tuntuu että sointuja ei voi kovin ylhäältä kaulaa ottaa. :S Ei kuitenkaan viitsi siinä liikkeessä alkaa säätämään niitä ruuveja.
 
Voi olla, että ainakin perinteisillä tallapaloilla varustetun Telecasterin intonaation säätö vaatii aikaa, taitoa ja uusia kieliä niin se jätetään helmpommin asiakkaan päänsäryksi. Kompensoituja tallapalojahan ei vintagetyyppisessä tellussa tietenkään voikaan olla.
 
E: ai niin, jos viittasit tuohon edellisen viestin amerikan deluxeen, niin siinä ei ole mitään syytä olla intonaatioiden tai minkään muunkaan pielessä. Amerikan deluxessa on kaikille kielille tallapalat ja se on kyllä muutenkin viimeisen päälle sliipattu ja puleerattu kitara joka vertautuu ihan täysin Gibsonin tai PRS:n tms. kalliisiin malleihin.

Juu minä itse metsästän aina nuita vanhan mallin tallalla varustettuja telejä. Mielestäni siitä lähtee vielä vähän enemmän sitä twang-soundia. Nuiden kanssa intonaatiot on ehkä vähän kinkkisempi säätää kun on kaksi kieltä aina yhdessä palassa.

Mikko L: Juu minä itse metsästän aina nuita vanhan mallin tallalla varustettuja telejä. Mielestäni siitä lähtee vielä vähän enemmän sitä twang-soundia. Nuiden kanssa intonaatiot on ehkä vähän kinkkisempi säätää kun on kaksi kieltä aina yhdessä palassa.
 
Eilisestä kolmesta testitelestä omaan korvaan American Deluxessa oli eniten twang-soundia ja tämä oli modernimmalla tallaratkaisulla. Toinen ameriikantele oli vanhanmallisella tallalla, mutta siinä oli eri runkopuu ja sen myötä selvästi erilainen soundi.

http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=15&t=204216&oo=0
 
Tarvitaan esimerkiksi Joe Bardenin talla, joka on vintage-tyyppinen, mutta standard-mitoilla.
 
Askartelin sellaisen Squieriini, ja (liekö totta vai toivottua?) soundi muuttui aivan toiseksi, eikä todellakaan huonommaksi!
 
Kuva löytyy profiilistani.
 
USAsta eBaysta tilattuna tuli n. 40 e:lla kotipostilaatikkoon.
 
tuollainen siis: http://www.splitrockguitars.com/TelecasterBridge.html
 
Kun vertaa kuvia, tajuaa, että standard-talla on huomattavasti pidempi ja ruuvit aivan eri paikassa kuin vintage-tallassa (tai minulla ainakin meni yllättävän kauan tajuta tallojen eroavaisuudet...).
 

 
Huikki: Sanokaapa telecaster-tietäjät pystyykö American series teleen, jossa on sellainen 6-palainen moderni talla, vaihtamaan sen tallan vintage-malliseen? Esimerkiksi tällaiseen:
 
http://www.thomann.de/fi/fender_vintage_tele_bridge_2.htm
 
Ja jos pystyy, niin minkälainen operaatio tämä mahtaa olla? Sattuisiko olemaan sellaista 3-palaista vintagetallaa joka kävisi suoraan tuohon teleen? Telecaster on noin 6 vuotta vanha, siinä on siis tämän tyyppinen talla:
 
http://www.tdpri.com/telephoto/data … m/American_Series_Tele_HS_body_.jpg

petteril: Selvitänpä vielä. Jos ostan tollasen Joe Barden tallan, tarviiko siis porailla ollenkaan? Mulla on edelleen vintagetallan kaipuu American standard teleen... Eli sattuuko tuossa ne ruuvinreiät kohdalleen?

hallu: Itse en huomannut vaahtera ja ruusupuuotelaudan välillä soundieroa ja vaikka joku kultakorva kuulisikin, niin en usko sen olevan ainakaan kovin merkittävä.
 
Kokeilin paikallisessa musaliikkeessä Tokain ATE-50, jossa on vaahterakaula ja valkoiset reunukset sekä musta pleksi rinnakkain tuon oman ruusupuuotelautaisen ATE-50:n kanssa. Vahvarina oli Rolandin joku pikkucube puhtaalla (vähän kuin micro cube, mutta isommalla kaiuttimella). Vaahteraotelautainen soi kirkkaammin, mutta sitä en osaa sanoa johtuiko otelaudasta. Ruusupuisessa oli kuitenkin uudemmat ja paremmat kielet, arviolta 11-setti ja vaahterassa monta vuotta vanhat(alkuperäiset tehdaskielet) silmin nähden ruostuneet ~9-setin kielet. Ruusupuisessa oli myös hieman paksumpi kaula kuin vaahterassa, ei paljon mutta vähän. Mikit saattavat olla jopa eri valmistajien (eihän Tokai spesifioi ketään erityistä mikkivalmistajaa) ja ainakin eri korkeudella ne ovat. Pointtini on siis, että ero oli todellinen, mutta sitä on vaikea sanoa, mistä se oikeasti johtuu. Joku voi väittää, että se johtuu juuri vaahteraotelaudastakin, mutta yhtä hyvin voisi väittää, että se johtuu valkoisista raidoista tai mustasta pleksistä.
 
Jos olisi ylimääräistä aikaa ja energiaa, voisi tuon ruusupuisen mikit laittaa vaahteraotelautaiseen ja testata....
 
Ruusupuisessa oli mielestäni (ehkä) aavistuksen enemmän twangia. Itse uskon, että se johtuu kielistä, koska kitarat ovat muuten niin samanlaisia.
 
Mitä telen tvängiin tulee, niin eikös vaan olekin addiktoiva kitara:-)
 
Jep, ehdottomasti. Kyllähän tuo Tellu sykähdytti jo heti aluksi, mutta nyt vasta tuon maagisen "heräämisen" jälkeen uskon Tellulle löytyvän oikeasti käyttöä Straton rinnalla. Tuo Les Paul on jotenkin vain aina jäänyt vähälle soitolle. Eikä tuo mikkien vaihtokaan juuri auttanut, vaikka se nyt saundaakin paljon paremmalta.
 
Tuossa mietin, kun jossain puhuttiin kitaran "auki" soittamisesta, niin voisikohan tässä olla kyse sellaisesta? Eli tuolla ei ollut soitettu pitkään aikaan ollenkaan (jos koskaan), joten olisiko se voinut olla "tukossa"? Ja nyt kun olen soittanut sillä, niin se olisi "avautunut" ja saundi parantunut? Vai onko koko puiden avautuminen pelkkä kitaramyytti?
 
Voihan olla, että olen soittanut "väärillä" säädöillä ja nyt kun löytyi hyvät säädöt, niin saundi toimii sen takia paremmin...
 
Siinä telen soundissa kannattaa huomioida se mahdollisuus, että se maaginen tallalevy voi vaikuttaa juurikin siihen tallamikin soundiin (joka mielestäni on selvästi erilainen kuin vaikkapa stratossa) ja se talla mikki yksin tai yhdessä kaulamikin kanssa selvimmin luo sitä telen taikaa. Toki kaulamikkikin on oma tarinansa, mutta mielestäni kaulamikkisoundi on jo selvästi sukua straton kaulamikkisoundille. Mun mielestä ne läpi kropan tulevat kielet ja tremolon puuttuminen vain tuovat siihen soundin enemmän voimaa. En tietenkään tiedä, mutta näin itse olen tuumaillut.
 
Mikeistä olen täysin samaa mieltä, kyllä se telesaundi löytyy tallamikistä tai keskiasennosta. Olen samoilla linjoilla myös siitä, mistä tuo maaginen telesaundi syntyy. Joku epäili, että kaulasta, mutta vaikea uskoa, koska telen ja straton kaulat ovat niin samanlaiset. Kyllä sen täytyy tallasta johtua, koska sehän on merkittävin ero straton ja telen välillä muutenkin.
 
Niin ja pitihän tuo vaahteraotelautainen tietenkin ostaa, kun alennuksesta sai halvalla. Vanha piti laittaa myyntiin, mutta nyt en malttaisi millään luopua siitä. Toisaalta en ole enää edes varma, kumman haluan lopullisesti pitää...
 
Edit. tuolta löytyvät molemmat, ruusupuisen kuvasta vain tuli huono, se ei ole oikeasti noin keltainen: http://muusikoiden.net/dyn/users/96205.jpg

Huikki: Selvitänpä vielä. Jos ostan tollasen Joe Barden tallan, tarviiko siis porailla ollenkaan? Mulla on edelleen vintagetallan kaipuu American standard teleen... Eli sattuuko tuossa ne ruuvinreiät kohdalleen?
 
Katso tuota kuvasarjaa:
 
http://splitrockguitars.com/BardenBridgeInstallation.html
 
Käsittääkseni homman nimi on, että ("modern-style American Telecasters - American Standard, American Deluxe, American Series, etc") kaksi reunimmaista ruuvia käyvät suoraan, ja kaksi keskimmäistä pitää porata sitten uusiksi.
 
Squierissa nyt oli sitten sen verran eri mitoitus, että kaikki neljä piti porata uusiksi.
 
Meinasin jo hommata ihan tavallisen vintage-tallan (jonka alta olisi jäänyt vanhat ruuvinreiät näkyviin - ne olisi pitänyt jotenkin paikata). Minulle tuli kyllä sellainen pelko, että bodyn kieliläpivientien ja tallamikin poteron etäisyys olisi ollut myös eri standardissa ja perinteisessä, niin en sitten arvannut siihen hommaan lähteä...
 
Squierissa nimittäin kieliväli oli taas jostakin kumman syystä vintagetallasta tuttu, eikä aivan sama kuin standardissa.
 
Mutta jos kitaran malli osuu tuohon kuvasarjaan, niin kahdella porattavalla reiällä pääsee.
 
Vaikea sanoa miksi Bardenin talla on välttämättä haluttu kiinnitettäväksi neljällä eikä kolmella ruuvilla... tyylikysymys?

Huikki: Selvitänpä vielä. Jos ostan tollasen Joe Barden tallan, tarviiko siis porailla ollenkaan? Mulla on edelleen vintagetallan kaipuu American standard teleen... Eli sattuuko tuossa ne ruuvinreiät kohdalleen?
 
Näyttäiskö tää hyvältä, jos/kun minimoidaan ruuvinreikien porailua?
 
http://www.glendaleguitars.com/ASLH.jpg
 
E: ...Paitsi toihan on vasuri. Mut samalta valmistajalta löytyy toki myös normaali right handed.

Laulava Kylätohtori: Kokeilin paikallisessa musaliikkeessä Tokain ATE-50, jossa on vaahterakaula ja valkoiset reunukset sekä musta pleksi rinnakkain tuon oman ruusupuuotelautaisen ATE-50:n kanssa. Vahvarina oli Rolandin joku pikkucube puhtaalla (vähän kuin micro cube, mutta isommalla kaiuttimella). Vaahteraotelautainen soi kirkkaammin, mutta sitä en osaa sanoa johtuiko otelaudasta. Ruusupuisessa oli kuitenkin uudemmat ja paremmat kielet, arviolta 11-setti ja vaahterassa monta vuotta vanhat(alkuperäiset tehdaskielet) silmin nähden ruostuneet ~9-setin kielet. Ruusupuisessa oli myös hieman paksumpi kaula kuin vaahterassa, ei paljon mutta vähän. Mikit saattavat olla jopa eri valmistajien (eihän Tokai spesifioi ketään erityistä mikkivalmistajaa) ja ainakin eri korkeudella ne ovat. Pointtini on siis, että ero oli todellinen, mutta sitä on vaikea sanoa, mistä se oikeasti johtuu. Joku voi väittää, että se johtuu juuri vaahteraotelaudastakin, mutta yhtä hyvin voisi väittää, että se johtuu valkoisista raidoista tai mustasta pleksistä.
 
Jos olisi ylimääräistä aikaa ja energiaa, voisi tuon ruusupuisen mikit laittaa vaahteraotelautaiseen ja testata....
 
Ruusupuisessa oli mielestäni (ehkä) aavistuksen enemmän twangia. Itse uskon, että se johtuu kielistä, koska kitarat ovat muuten niin samanlaisia.
 

 
Jep, ehdottomasti. Kyllähän tuo Tellu sykähdytti jo heti aluksi, mutta nyt vasta tuon maagisen "heräämisen" jälkeen uskon Tellulle löytyvän oikeasti käyttöä Straton rinnalla. Tuo Les Paul on jotenkin vain aina jäänyt vähälle soitolle. Eikä tuo mikkien vaihtokaan juuri auttanut, vaikka se nyt saundaakin paljon paremmalta.
 
Tuossa mietin, kun jossain puhuttiin kitaran "auki" soittamisesta, niin voisikohan tässä olla kyse sellaisesta? Eli tuolla ei ollut soitettu pitkään aikaan ollenkaan (jos koskaan), joten olisiko se voinut olla "tukossa"? Ja nyt kun olen soittanut sillä, niin se olisi "avautunut" ja saundi parantunut? Vai onko koko puiden avautuminen pelkkä kitaramyytti?
 
Voihan olla, että olen soittanut "väärillä" säädöillä ja nyt kun löytyi hyvät säädöt, niin saundi toimii sen takia paremmin...
 

 
Mikeistä olen täysin samaa mieltä, kyllä se telesaundi löytyy tallamikistä tai keskiasennosta. Olen samoilla linjoilla myös siitä, mistä tuo maaginen telesaundi syntyy. Joku epäili, että kaulasta, mutta vaikea uskoa, koska telen ja straton kaulat ovat niin samanlaiset. Kyllä sen täytyy tallasta johtua, koska sehän on merkittävin ero straton ja telen välillä muutenkin.
 
Niin ja pitihän tuo vaahteraotelautainen tietenkin ostaa, kun alennuksesta sai halvalla. Vanha piti laittaa myyntiin, mutta nyt en malttaisi millään luopua siitä. Toisaalta en ole enää edes varma, kumman haluan lopullisesti pitää...
 
Edit. tuolta löytyvät molemmat, ruusupuisen kuvasta vain tuli huono, se ei ole oikeasti noin keltainen: http://muusikoiden.net/dyn/users/96205.jpg
 
Makeita, nuo tokait lienee ilmeisen hyviä. Tuota siitä otelaudasta sen verran, että vaahtera ja ruusupuu voivat ihan hyvin soundata erilaisilta, mutta itse en ole vain sitä eroa onnistunut todentamaan (huonot korvat kukaties). En ole kovin paljoa päässyt asiaa edes kokeilemaan ja tuolla aikaisemmin kerroin miten vertasin asiaa liikkeessä jolloin kyse oli selkeästi erilaisista kitaroista muutenkin ja kuulin kyllä eron soundissa, mutta pistin sen muiden eroavaisuuksien piikkiin enkä voinut varmentaa, että se olisi johtunut otelaudasta. Toisella kertaa vertailin ilman vahvistinta paria eri kitaraa ja silloin en pystynyt kuulemaan eroa ja kitaroissa oli erilaiset tallat jonka piikkiin olisin eron laittanut jos olisin sen kuullut. Pitäisi lähteä oikein tuonne musafasulle soittohuoneeseen kunnolla testaamaan tuo asia jos sieltä löytyisi kaksi kyllin samanlaista kitaraa eri otelautavaihtoehdoilla.
 
Tuosta kitaran aukeamisesta arvelen, että ei se välttämättä ole pelkkä myytti. Akustisissa kitaroissahan puhutaan paljonkin kannen aukeamisesta ja varmaan muissakin puisissa akustisissa soittimissa vastaavaan ilmiöön kiinnitetään huomiota. Lankkumallisessa sähkökitarassa en oikein samanlaiseen aukeamiseen usko, mutta kyllähän sähkökitarassa vuosien saatossa tapahtuu ainakin puiden asettumista joka voi vaikuttaa myös sointiin. Kyllähän sähkökitarankin puut soi, vaikka en kunnolla ole perillä miten se homma menee.

Jos muuttujia ovat mm. kulahtaneet ja erilaiset kielet, erilaiset otelaudat, kehnohkot mikit ja vahvarina Cube, niin puiden eläminen on suht pientä tossa kaikessa. Tämä siis pitkälti mutua, mutta eipä itellä ainakaan yksikään kitara ole toiseksi muuttunut ajan saatossa. Varsinkaan siis soundiltaan.
 
Tosi iso muuttuja on ihmisen korvat ja varsinkin aivot, jotka odottavat kuulevansa jotain tiettyä - joka voi toisena päivänä olla hyvinkin eri asia. Hyvin soiva kokopuukitara pelittää jo pakasta vedettynä, vaikka käytön myötä se tuttuus lisääntyy ja esim. otelaudan puiden eläminen vähenee (nauhat eivät ehkä törröttelekään enää talvipakkasilla).
 
E: Kyllä niissä otelaudoissa mun korvaan on eroa. Vaahteraiset tuppaavat kolisemaan enempi, mutta toki poikkeuksiakin on. Enpä usko minäkään kaulan just eroa tekevän... Mikä sen erottaa Stratosta - lapa?

Tässä liudan telejä tutkineena pätevimpinä vaihtoehtoina tuntuis olevan Blacktop tele vaahteraotelaudalla ja Baja-tele.
 
Pohdin tuota Blacktop-teleä, että kuinkahan hyvin siitä saisi "normaalin" telen soundia, jos vaihtaisi puolitusmahdollisuudella varustetut mikit siihen? Humpparit kiinnostais varsinkin rokkihommiin, mutta toisaalta haluaisin sen "perinteisen telesoundin", eli twangia ja narinaa. Onko kokemuksia humppariteleistä mikkipuolituksilla?

Vladi: Onko kokemuksia humppariteleistä mikkipuolituksilla?
 
Muutama on tullu kasattua.. Täällä (mnetissä) pyörivältä Pekiltä sais ehken "ensikäden"tietoa siitä kuinka tuollanen toimii, tein sen vintage Tele Deluxeen sekä kaulahumpparille että tallaan vaihdetulle Lil -59:lle trisoundimodauksen, eli sieltä löytyy siis myös puolitukset.
Mun korvaan on ollu "ihan toimiva" pikaisilla kokeiluilla, mutta tosiaan, syvällisempää l"lausuntoa" en pysty antamaan ite, koskapa juuri tuollasella en sitten ole ollenkaan pitempään soitellut.
Eipä noista mihin olen tallamikkimodauksia ja noita tri-soundeja tehnyt, ole kyllä noista puolituksista sanomista tullut...

Vaikuttaa ruuvinreikien minimoimisen kannalta oikein hyvältä.
 
Hinta taitaa kyllä tulla triplaksi verrattuna Joe Bardenin tallaan? Vaan eipä sitä Bardeniakaan näytä juuri nyt olevan eBayssa niin järkevällä diilillä kaupan kun millä minä sen hommasin.
 
rheinone: Näyttäiskö tää hyvältä, jos/kun minimoidaan ruuvinreikien porailua?
 
http://www.glendaleguitars.com/ASLH.jpg
 
E: ...Paitsi toihan on vasuri. Mut samalta valmistajalta löytyy toki myös normaali right handed.