Kitarat: kitarakamat ›

fox:
 
Ja Humppahanuristille semmosta, että ei se "alnico" ole mikään erikoinen mikkityyppi, vaan tarkoittaa, että se magneetti, jota siinä on käytetty, on seosmetalli "ALumiiniNIkkeliCOboltti".. muita mahdollisia metallimagneetteja voi olla vaikka CuNiFe..
 
No joo, siis alnico-magneeteilla varustettuja mikkejä tarkoitin. Noita alnico-magneettítyyppejäkin on useita.
Mutta lähinnä nyt noiden squier missä lie valmistettujen alnico magneeteilla toteutettujen mikkien laadullista eroa pohjois-amerikassa valmistettuun kitaraan jota mainostetaan myös alnico-mikeillä.

Gibson SG Classicin originaali tallamikki 490T on hiukan liian "vintage" makuuni, vähän murahtavammin saisi rrrock irrota. LP-tyyppisessä kitarassani (jonkin sortin mahonkia silti sekin) tallassa on Seymour Duncanin JB, joka on enemmän hakemaani suuntaan, mutta se puolestaan on ehkä vähän liian keskialuevoittoinen.
 
Kysymys: olenko yhtään oikeilla jäljillä, jos haen SG:n tallamikin korvaajaa Seymour Duncanin SH-14 Custom 5:n suunnalta? (SD:n omat ääninäytteet olen kuunnellut)
 
Aivan samaan tapaan kitaroideni ei tarvitse soida, eikä se varmaan olisi mahdollistakaan, mutta vähän nykyistä enemmän lihasta SG:heni tahtoisin.
 
EDIT: Eipä enää mitään, päädyinkin "alkuperäisosiin": SG:heni tulee stankun orkkismikki 498T, Eiköhän se tällä räyhäköidy.
 
EDIT2: Joo, onnistui. Nyt ollaan oikealla sounditerritoriolla.

humppahanuristi:
Mutta lähinnä nyt noiden squier missä lie valmistettujen alnico magneeteilla toteutettujen mikkien laadullista eroa pohjois-amerikassa valmistettuun kitaraan
 
Siis pitäs loppuviimeks todistaa, että Squijjerin "no-name" ykskelamikit on ihan samalla viivalla Suuressa Lännessä käämittyjen orkkis-Fender -mikkien kanssa? Jaa'a, vaikea "laatu-kysymys" tämä, mikä lie sitten "hinta-laatusuhde" noilla.. kun sitä niin usein nostetaan täälläkin esiin tuota mystistä "suhdelukua". Totta kai itse kukin haluaisi todella laadukkaan soittimen, mutta juur mitäänhän se ei maksaa saisi.. Siitä sitten seuraa, että usein täytyy sitten todistella (ainakin itelleen) että "Joo, kyllä tämä on 2-3000 kertaa parempi ku se toinen".. -Se vaan ei mene niin.
Sen verran noitten kitara- ja bassomikkien kanssa pelannut, että väitän niillä olevan kyllä eroa. Muutakin, kuin mahdollinen ruuvinkierteitten ero tuumasen ja millisen välillä. Ja en nyt sano, etteikö Squierin orkkismikeillä yhtään mitään tekisi, päinvastoin, kyllä ne taatusti toimivat on. Mutta: on eroa kyllä jenkkimikkeihin. Sitten on varmasti olemassa kyllä niitäkin parempia jälkiasennusmikkejä, joilla onnistuu soundin hienosäätö siinä vaiheessa kun/jos tietää mitä on hakemassa soundiltaan. Ihan riippumatta, onko alnicomagneetti saman "numeroista" ;)

fox: Siis pitäs loppuviimeks todistaa, että Squijjerin "no-name" ykskelamikit on ihan samalla viivalla Suuressa Lännessä käämittyjen orkkis-Fender -mikkien kanssa? Jaa'a, vaikea "laatu-kysymys" tämä, mikä lie sitten "hinta-laatusuhde" noilla.. kun sitä niin usein nostetaan täälläkin esiin tuota mystistä "suhdelukua". Totta kai itse kukin haluaisi todella laadukkaan soittimen, mutta juur mitäänhän se ei maksaa saisi.. Siitä sitten seuraa, että usein täytyy sitten todistella (ainakin itelleen) että "Joo, kyllä tämä on 2-3000 kertaa parempi ku se toinen".. -Se vaan ei mene niin.
Sen verran noitten kitara- ja bassomikkien kanssa pelannut, että väitän niillä olevan kyllä eroa. Muutakin, kuin mahdollinen ruuvinkierteitten ero tuumasen ja millisen välillä. Ja en nyt sano, etteikö Squierin orkkismikeillä yhtään mitään tekisi, päinvastoin, kyllä ne taatusti toimivat on. Mutta: on eroa kyllä jenkkimikkeihin. Sitten on varmasti olemassa kyllä niitäkin parempia jälkiasennusmikkejä, joilla onnistuu soundin hienosäätö siinä vaiheessa kun/jos tietää mitä on hakemassa soundiltaan. Ihan riippumatta, onko alnicomagneetti saman "numeroista" ;)
 
Oikeastaan päinvastoin pitäisi todistaa, ettei ne ole samalla viivalla.
Noita alnico5-tyyppisillä magneeteilla toteutettuja mikkejä, joita on tehdasasenteisina USA- ja mahdollisesti mexico Fendereissä kehutaan joissain paikoin. Minulla taasen on tuollainen squier ilmeisesti kiinalaisilla alnico-magneettimikeillä. Perussointi on kyllä kelvollinen mutta hiukan ponneton. Sitten taas omistan mex-fenderin, jossa keraamisilla magneeteilla toteutetut mikit. Näissä on ulosantia melko paljon ja sointi on todella tumma, vähän liian tumma.
Mikinvaihtoja olen suunnitellut ja juurikin rautalankapuolelta tuo alnico5 tyyppi on saanut suosituksia.
Toiveissa olisi vaan vähän puhdikkaampi mikki mitä tuo kiinalainen mikki on mutta kuitenkin kirkkaampi tuota keraamista.
 
Toki mikkivalmistajia on hirveästi mutta lähinnä silti tuota tehdas-fender linja oli ihmettelyn aihe.
 

 
EDIT: olen ymmärtänyt, että nuo alnico-numerot eli magneettityypit kertovat lähinnä sen magneetin voimakkuuden (löytyy taulukko jostain netistä) ja sillähän on käämilangan lisäksi vaikutusta mikin ulosantiin. Alnico-magneettien pitäisi olla magneettikentältään voimakkaampia kuin keraamiset.
Voi toki olla, että olen ihan pihalla koko kuviosta mutta sattuuhan sitä.

humppahanuristi:
EDIT: olen ymmärtänyt, että nuo alnico-numerot eli magneettityypit kertovat lähinnä sen magneetin voimakkuuden (löytyy taulukko jostain netistä) ja sillähän on käämilangan lisäksi vaikutusta mikin ulosantiin. Alnico-magneettien pitäisi olla magneettikentältään voimakkaampia kuin keraamiset.
Voi toki olla, että olen ihan pihalla koko kuviosta mutta sattuuhan sitä.
 
Osittain kyllä, alnico-seoksen numerosta voi päätellä vähän mitä on odotettavissa. Dynaamisen mikin ideahan todellakin on, että teräskielen liikkuessa magneetin kentässä kelaan indusoituu vaihtovirtaa, josta sitten vahvistin tuottaa "ääntä". Magneetin voimakkuutta taas mitataan gausseina, ja sen kykyä "ylläpitää" magneettisuuttansa oerstadteissa. Nimittäin, vallankin "heikommat" magneetit, vaikka alnico 2 ja 5 omaavat vähemmän noita oerstadteja kuin esimerkiks vaikka keraaminen.
Tuossa voimakkuusasiassa olet kyllä kovin väärässä. Jos oletetaan, että vaihdetaan mikistä täysvahva alnico 5 vaikka alnico 8:n saadaan enemmän treblepainotusta ja myös poweria, ja vaihto alnico 8 -> keraaminen magneetti lisää vieläkin noita. Sen lisäksi keraamisia magneetteja on halvempi valmistaa, ja ne on vähemmän alttiita demagnetoitumaan, mutta kaikki eivät pidä niitten tuottaman "ääniaineksen" laadusta, monellakin palstalla usein kuvataan sitä keraamisten mikkien soundia "magneettinsa kaltaiseksi", eli ei aivan yhtä lämpöiseksi kuin sanotaan vaikka "vähän heikennetty" alnico 5 tai jopa alnico 2.
Mikin ominaissoundiin tosin vaikuttaa moni muukin seikka, ei vähiten kelan fyysinen rakenne, tai käytetyn käämilangan paksuus.
Myöskään sitä magneetin gaussi-arvoa eli voimakkuutta ei voi ihan älyttömiin kasvattaa, koska magneettikenttä, jos se on ylettömän voimakas, estää kielen värähtelyn, ja niin muodoin "syö sustainia" tai ääritapauksessa tappaa sen värähtelyn miltei heti. Tämän voi itelleen havainnollistaa vaikka ruuvaamalla jonkun voimakkaan magneetin omistavan mikin miltei kieliin kiinni. Sustainit hukkuu, ja voipa jopa olla vireongelmiakin, koska magneetti vetää kieltä mikin suuntaan.
 
Mitä taas tulee tähän
Oikeastaan päinvastoin pitäisi todistaa, ettei ne ole samalla viivalla.
 
niin käypä todistamaan se sitten todeksi..ei minulla oo mitään velvollisuutta siihen, todisteluvastuu on väitteen esittäjällä. ;)

fox: Osittain kyllä, alnico-seoksen numerosta voi päätellä vähän mitä on odotettavissa. Dynaamisen mikin ideahan todellakin on, että teräskielen liikkuessa magneetin kentässä kelaan indusoituu vaihtovirtaa, josta sitten vahvistin tuottaa "ääntä". Magneetin voimakkuutta taas mitataan gausseina, ja sen kykyä "ylläpitää" magneettisuuttansa oerstadteissa. Nimittäin, vallankin "heikommat" magneetit, vaikka alnico 2 ja 5 omaavat vähemmän noita oerstadteja kuin esimerkiks vaikka keraaminen.
Tuossa voimakkuusasiassa olet kyllä kovin väärässä. Jos oletetaan, että vaihdetaan mikistä täysvahva alnico 5 vaikka alnico 8:n saadaan enemmän treblepainotusta ja myös poweria, ja vaihto alnico 8 -> keraaminen magneetti lisää vieläkin noita. Sen lisäksi keraamisia magneetteja on halvempi valmistaa, ja ne on vähemmän alttiita demagnetoitumaan, mutta kaikki eivät pidä niitten tuottaman "ääniaineksen" laadusta, monellakin palstalla usein kuvataan sitä keraamisten mikkien soundia "magneettinsa kaltaiseksi", eli ei aivan yhtä lämpöiseksi kuin sanotaan vaikka "vähän heikennetty" alnico 5 tai jopa alnico 2.
Mikin ominaissoundiin tosin vaikuttaa moni muukin seikka, ei vähiten kelan fyysinen rakenne, tai käytetyn käämilangan paksuus.
Myöskään sitä magneetin gaussi-arvoa eli voimakkuutta ei voi ihan älyttömiin kasvattaa, koska magneettikenttä, jos se on ylettömän voimakas, estää kielen värähtelyn, ja niin muodoin "syö sustainia" tai ääritapauksessa tappaa sen värähtelyn miltei heti. Tämän voi itelleen havainnollistaa vaikka ruuvaamalla jonkun voimakkaan magneetin omistavan mikin miltei kieliin kiinni. Sustainit hukkuu, ja voipa jopa olla vireongelmiakin, koska magneetti vetää kieltä mikin suuntaan.
 
Mitä taas tulee tähän
 
niin käypä todistamaan se sitten todeksi..ei minulla oo mitään velvollisuutta siihen, todisteluvastuu on väitteen esittäjällä. ;)
 
Kiitos selvityksestä.
Tämä kyllä valaisi asiaa.
 
EDIT: squierin soundia ei kyllä voi sanoa lämpöiseksi millään ilveellä, vaikka on alnico magneetit.

humppahanuristi: Kiitos selvityksestä.
Tämä kyllä valaisi asiaa.
 
EDIT: squierin soundia ei kyllä voi sanoa lämpöiseksi millään ilveellä, vaikka on alnico magneetit.
 
Eip mittää, kyllähän näistä(kin) jutuista kannattaa vallankin kitaramikrofoni-säikeessä keskustella. ;)
Tuohon Squieriin (ja yleensä ykskelaisiin) mikkeihin ei pelkästään se magneetti-juttu vaikuta, onpahan vaan yks osa-alue. Perussääntönä korkea ja kapea kela (F-mallinen esim) tuottaa enemmän noita korkeita ääniä, kuin esim joku P-90 tai humbukkerin kela, jotka ovat enemmänkin leveitä ja matalia.Siis ne kelarungot eli bobbinit, joille se kela on käämitty. Ja vaikka kyseessä on sähkösoitin, on kuitenkin sillä runkomatskulla myös "sanansa sanottavana". Vaikkakin se korvin kuultava soundi sitten hyvinkin pitkälti onkin peräisin siit mikistä, tai paremminkin sen kyvystä poimia niitä kielten liikkeitä. Mikin valintakaan ei oo ollenkaan niin perus-yksoikoista kuin monet kuvittelevat, OK, kyllähän jotkut "perustarpeet" täyttyy melkein millä hyvänsä hyvällä mikrofonilla, ongelmia tulee sitten juurikin siinä soundin optimoinnissa ja omaan soittoon/soundimieltymyksiin sovittamisessa. Joku haluaa huippu erottelevuutta, kun taas toinen voi sen erottelevuuden osalta tinkiäkin, jos vaan mikistä irtoaa riittävästi outputtia. Noin karkeesti yleistäen. Karvas totuus tuppaa olemaan kyllä se, että "kaikkea ei voi saada". Jos joku joskus keksii mikrofonin, jolla saa sekä yksikelaisen että humbukkerin soundin, josta lähtee massiivisesti tehoa, mutta kuitenkin on tarpeen vaatiessa erotteleva ja kauniin kliini, sekä josta nuo kaikki saadaan irti sekä makkarisoittelussa että stadionkeikalla suurella vahvistuksella ja vielä pystyy valmistuskustannukset pitämään hyvässä kurissa, on varmaan rikas mies jonkun ajan päästä.. ;)

Mitäs eroa löytyy, kun Thomannilla Seymour Duncanin '59 mikeissä on Seymour Duncan SHN1 BLK 77e, Seymour Duncan SH-1N 2C '59 Zebra 68e, Seymour Duncan SH-N1 4C '59 Zebra 91e. Zebra meinaa siis väriä, mutta entäs tuo 2C, 4C ja halvimmassa mallissa ei ole mitään C mainintaa?

Wäpä: Mitäs eroa löytyy, kun Thomannilla Seymour Duncanin '59 mikeissä on Seymour Duncan SHN1 BLK 77e, Seymour Duncan SH-1N 2C '59 Zebra 68e, Seymour Duncan SH-N1 4C '59 Zebra 91e. Zebra meinaa siis väriä, mutta entäs tuo 2C, 4C ja halvimmassa mallissa ei ole mitään C mainintaa?
 
4C meinaa kaiketikin 4-conductor eli se on ns. 4+ johdotettu, joten sillä saa kaikki mahdolliset kytkennät. Eli puolitukset ja sarjaan-rinnan. 2C sitten tuolla logiikalla sellasta, jossa on vain 2 johdinta ja runkomaa.
Sitä en tiedä, miksei tuossa halvimmassa ole johdinten määrää laitettu..
Näin mä vähän aattelin että tuo vois olla.

Tarttui käteen squierin Telecaster Custom mitä voi kyllä soittaa mutta ei jaksa kuunnella. Orkkismikit ovat huonot. Jos haluan sustainia alaAC-DC tai Ramones niin mikä mikki menisi siihen heittämällä kiinni?

Kysymys; Mitä mustaa yksikelaista suosittelisitte Jemiin? Toi saundi on vähän tunkkanen tossa yksikelaisessa, tarttisin tehoa ja diskanttia irti siitä enemmän. Ehdotuksia? Mä olen käyttäny humppareita koko ikäni, yksikelaisista en tiedä juuri mitään.
 
Kiitän.

Kent Armstrong Hot Rails-mikistä olis kysyttävää...
 
Alunperin kytkin mikin ilmeisesti väärin. Tein kytkennän tämän sivuston mukaan http://afh.tripod.com/Tips.html eli musta ja valkoinen yhteen, vihreä maahan ja punainen mikkikytkimelle.

Sitten huomasin, että Kent Armstrongin sivuilla tarjotaan ihan erilaista ratkaisua http://www.kentarmstrong.com/KA_Wiring_Instructions.pdf joten muutin kytkennän tämän mukaiseksi. Punainen ja vihreä yhteen, musta mikkikytkimelle ja valkoinen maahan.

Ongelma on se, että Kent Armstrongin sivujen mukaisella kytkennällä mikissä on paljon vähemmän outputtia, kuin tuossa ensimmäisessä tavassa. Miten mikki voi olla kuumempi, jos sen kytkee väärin? Olen käsittänyt, että se menisi juuri toisinpäin. Vai oliko tuo ensimmäinen kytkentä sittenkin oikein? Olisi mukava, jos joku osaisi valaista :D

bloodsucker: Kent Armstrong Hot Rails-mikistä olis kysyttävää...
 
Alunperin kytkin mikin ilmeisesti väärin. Tein kytkennän tämän sivuston mukaan http://afh.tripod.com/Tips.html, eli musta ja valkoinen yhteen, vihreä maahan ja punainen mikkikytkimelle.

Sitten huomasin, että Kent Armstrongin sivuilla tarjotaan ihan erilaista ratkaisua http://www.kentarmstrong.com/KA_Wiring_Instructions.pdf, joten muutin kytkennän tämän mukaiseksi. Punainen ja vihreä yhteen, musta mikkikytkimelle ja valkoinen maahan.

Ongelma on se, että Kent Armstrongin sivujen mukaisella kytkennällä mikissä on paljon vähemmän outputtia, kuin tuossa ensimmäisessä tavassa. Miten mikki voi olla kuumempi, jos sen kytkee väärin? Olen käsittänyt, että se menisi juuri toisinpäin. Vai oliko tuo ensimmäinen kytkentä sittenkin oikein? Olisi mukava, jos joku osaisi valaista :D
 
Ei ole tavatonta että pajalla menee käämit ja piuhat sekaisin.
Onko se molemmilla tavoilla kytkettynä hurinaton?

Insane Kane: Ei ole tavatonta että pajalla menee käämit ja piuhat sekaisin.
Onko se molemmilla tavoilla kytkettynä hurinaton?
 
Kyllä vaan. Ei hurise kummallakaan tavalla.

bloodsucker: Kyllä vaan. Ei hurise kummallakaan tavalla.
 
Kytke sillä ekalla tavalla sitten.
Ei sillä ole niin väliä.
Nuo linkit ei toimi ainakaan mulla.
 
E: Ja sanotaan ny vielä että varmaan oli vaihevirheen paholainen tuolleen "oikein" kytkettynä, eli nasaalia soundia?

Insane Kane: Kytke sillä ekalla tavalla sitten.
Ei sillä ole niin väliä.
Nuo linkit ei toimi ainakaan mulla.
 
E: Ja sanotaan ny vielä että varmaan oli vaihevirheen paholainen tuolleen "oikein" kytkettynä, eli nasaalia soundia?
 
Kytkin nyt sen takaisin, niin kuin olin alunperin laittanut ja kyllä se niin kuulostaa paremmalta. Eli Kent Armstrongin sivut valehtelee, tai sitten mun mikissä on vaan johdot sekoitettu.

osaako kukaan kertoa crunchbuckereista mitään? aikas nihkeessä on tiedot mitä koitin netistä kaivaa.meikällä on sellanen tossa duesenberg starplayerissa, olis kiva tietää vähän kuinka ne sit vaikuttaa.saundi on ainakin kelpo muree:)

Punane: osaako kukaan kertoa crunchbuckereista mitään? aikas nihkeessä on tiedot mitä koitin netistä kaivaa.meikällä on sellanen tossa duesenberg starplayerissa, olis kiva tietää vähän kuinka ne sit vaikuttaa.saundi on ainakin kelpo muree:)
 
Duesenberg Crunchbucker
bridge hot, black/nickel

Alnico humbucker with thinner wire and more windings. 16,9kOhm output end up in a fat hot guitar sound with a still great bass response. German Silver cover like on the PFDs.

Nyt on paha paikka. Poppelirunkoiseen projektikitaraan täytyisi saada tallamikki, enkä ole varma mihin kallistuisi. EMG:istä tykkään mutta muista kitaroista löytyy Evoa ja X2N:ää. Tähän ajattelin joko BKP:n Painkilleriä tai Lundgrenin M6:sta. Kumpaan te kallistuisitte?

Lainaan tätä ketjua hiukan.
Pähkäiltiin viimeksi tänään (eräästä kyselijästä johtuen), että minkähän vuoksi kitaramikeistä välttämättä pitäis saada niin paljon hönkää ulos?
Määräkö korvaa laadun?
No ei - ainakin, jos jätetään joku uber-high-gain-metalliosasto pois laskuista (silloinhan sille kait on perusteita - eikä dynamiikallakaan niin väliä...).

Ehkä eniten kiinnostaisi mikit, joissa olisi mahdollisimman laaja dynamiikka ja tietty muutoinkin niin, että kitaran "ominaissoundi", kaikessa monipuolisuudessaan, välittyisi mahdollisimman hyvin.
Soitetaan sitten särösoundeilla tai puhtailla (genret, jos niillä nyt sinänsä merkitystä - esim. rock, pop, jazz, proge - esim. 60-luvun Hendrixistä - 90-luvulle esim. Lukather:iin).

Lisäksi - edellyttäen, että kitaran elektroniikka muutoinkin laadukasta, hyvät piuhat jne. eli kohinaa/häiriöitä mahdollisimman vähän, niin eipä sillä sitten niinkään väliä tuleeko mikeistä ulos 350 mV tai 550 mV tms.
Ko. hyvälaatuista signaaliahan voi joka tapauksessa boostata (tarvittaessa).
Eli tässäkin kiinnostaisi se laatu eikä niinkään (esim. ulostulon) määrä.

Kommentoikaa ja ehdottakaa dynaamisia sekä ylläkuvatulla tavalla hyväsointisia mikkejä - yksikelaisia sekä humppareita - kohtuuhinta tietysti plussaa.

Esim. H-S-H mikitys - kaula- sekä tallamikille puolitus (taitaa mennä muutoinkin custom-hommiksi seuraavan kitaran kanssa...).