Kitarat: kitarakamat ›

Rintamamies: Kyllähän he tekevät maksusta sellaisia kitaroita kuin asiakas haluaa. .........
 
Kai niillä nyt joku roti edes on? luulisi, että käsityömestarilla olisi jonkinlainen ammattiylpeys ettei ihan kaikkiin hullutuksiin lähtisi mukaan :-)

hallu: Kai niillä nyt joku roti edes on? luulisi, että käsityömestarilla olisi jonkinlainen ammattiylpeys ettei ihan kaikkiin hullutuksiin lähtisi mukaan :-)
 
Käsityömestareita ne ovat Fenderin master builderitkin ja niin vaan tulee reliciä sieltäkin pajalta. Puhumattakaan muiden pienempien pajojen tuotoksista.
 
Vitsillä varmaan tarkoititkin, mutta makuasioitahan nämä ovat. Jotkut tykkää naarmuisista kitaroista ja jotkut eivät. Oikeita vanhoja kitaroita kun ei riitä kaikille...ja loppuu rahatkin kesken.

Jos ite tilaan Mojo classicin, niin siitä tulee heavy relic.

Mun mielestä on edelleen hassua ja epäuskottavaa jos relicejä tehdään kitaramalleista mitä ei oikeasti millään muotoa olis voinu soittaa niin kuluneiksi, koska kitaramallit on sen verran uusia. 50-luvun Ford voi olla hieno ruosteisena, mutta 2017 vuoden Ford ruosteisena olis vaan yhtä uskottava yhdistelmä kuin sinappikurkkusalaatti riisipuuron päällä. Antanette anteeksi auto- ja kulinarismivertauskuvat.

Minusta nuo relikoidut kitarat ovat kuin TapOut t-paita penkkiurheilevan vapaaottelufanin päällä...

steelduck: Minusta nuo relikoidut kitarat ovat kuin TapOut t-paita penkkiurheilevan vapaaottelufanin päällä...
 
Mulla ei ole hajuakaan, mistä paidasta sä puhut, mutta tuo on ilmeisesti jotain naurettavaa. Mä tykkään Fender-reliceistä, itse asiassa kiiltävä Strato tai Tele ei näytä vähääkään houkuttelevalta nykyään. Tuollainen aika lempeä vanhennus jotenkin korostaa niiden koruttomuutta, mistä pidän. Mutta Ruokangasta en itse lähtis relicinä hankkimaan, ne on niin upeita kitaroita. Kukin tietysti makunsa mukaan.
 
Relicejä arvostellaan usein sillä perusteella, että sen soittimen pitää relikoitua omassa käytössä eikä olla valmiiksi paskottu. Itselläni on ollut aikamoinen liuta ihan niitä uutena kiiltäviä kitaroita, ja mikään ei vituta niin kuin sen kalliin silmäterän kolhiintuminen. Rohkenen siis olla tässä asiassa eri mieltä. Oikeastaan aika hauska huomata, miten huolettomia vehkeitä nuo relicit on käytössä. Lisälommot ei todellakaan haittaa.
 
Edit: vielä pari sanaa tuosta varsinaisesta ketjun aiheesta. Jokin aika sitten pääsin vähän testaamaan jumalattoman hienoa Ruokangas VSOP:tä. Loistava kitara kaikin puolin, mutta sitten ajattelin, että eihän tämän kanssa raski lähteä keikalle. Mieluummin soitan bluesia kolhuisella Fenderillä.

stratomaster: Itselläni on ollut aikamoinen liuta ihan niitä uutena kiiltäviä kitaroita, ja mikään ei vituta niin kuin sen kalliin silmäterän kolhiintuminen. Rohkenen siis olla tässä asiassa eri mieltä. Oikeastaan aika hauska huomata, miten huolettomia vehkeitä nuo relicit on käytössä. Lisälommot ei todellakaan haittaa.
 
Oliskohan markkinoita kitaroille, jotka olis kuin uusia (kiiltäviä jne.), mutta pari kertaa tiputettu lattialle kaula ja runko edellä. Ei epäaitoa kulumista, mutta pari rehellistä kolhua.
 
Sori offtopic.

stratomaster: Edit: vielä pari sanaa tuosta varsinaisesta ketjun aiheesta. Jokin aika sitten pääsin vähän testaamaan jumalattoman hienoa Ruokangas VSOP:tä. Loistava kitara kaikin puolin, mutta sitten ajattelin, että eihän tämän kanssa raski lähteä keikalle. Mieluummin soitan bluesia kolhuisella Fenderillä.
 
Käyttöön ne soittimet on tehty, siinähän sitä kulumaa tulee kuin itsestään. Keikkaruoskanahan sitä mielellään pitää jotain luotettavaa kapinetta ja mulle Ruokankaat ovat semmoisia.
 
15 vuotta omistuksessa olleessa kitarassa näkyy jo kivasti käytönjälkiä. Keikalla se on ollut useammin kuin mikään muu omistamani kitara.
 
Mitä relicointeihin tulee niin mulla on myös yksi relicoitu Ruokangas. Mulle se ei sinänsä tuo mitään lisäarvoa mutta jos sellainen muuten mieluisasta kitarasta löytyy niin ei haittaa menoa. Tämän ostin käytettynä joten paljon ei ollut asialle tehtävissä - paitsi soittaa niin paljon että ne relicoinnit jää aidon kuluman jalkoihin. Tässä on siis se todella ohut, syyt auki jättävä, nitrolakkaus joka kulahtaa mukavaa vauhtia aktiivisessa käytössä.
 
Noin muuten olen edelleen samaa mieltä kuin aiemmassa viestissäni joka näytti olleen vuodelta 2014. Mieluummin Ruokangas kuin CS Fender.

Autossani on vetokoukku. Siksipä...
 
RELIKOINTIA HALVALLA!
 
Kitaristin Katu-uskottavuus Kriisissä? Perkelöikö Petomainen Pelimanni Priiman Pelisi Pellenkamppeeksi?!?!
 
Älä huoli. Vain kohtuullisella kilometrihinnalla (189,22eur + ppm/km) saat parhaimmankin soitinrakentajan kädenjäljen katu-uskottavaksi. Merkki- ja mallikohtainen asennus (joka kaulaan sen kokoinen solmu, että pysyy työmaalla) takaa Juuri Sinun kitarallesi ainutlaatuisen relikointikokemuksen.
 
Mallivaihtoehdot:
- Relic: 800m hiekkatietä ja kolme kilsaa pien päällä
- Heavy relic: 30 kierrosta Ahveniston moottorirataa (pitkässä narussa, että kaiteetkin pääsevät osallistumaan)
- Extreme relic: Hoidon jälkeen palautetaan vain köydenpätkä, joka on kulunut solmusta poikki.
 
Toimitusajat kolmesta kuukaudesta kuuteen vuoteen. Maksat odotusajalta vain normaalit varastointikulut (alkaen 49,90/vrk + proktologin päiväpalkka).
 
-------------------------------------------
 
Ihan vaan sillä, että mitä eroa mahtaa olla, jos minä paskon jonkun pelit tai tehdas itse paskoo ne?
 
Ja jos tekee mieli vastailla, niin kertokaapa vielä että jos ei sitä kolmen tonnin ehjää kestä paiskoa ympäriinsä, niin kuinka sitä kolmen tonnin paskottua sitten kestää?

BugBadWolf: Autossani on vetokoukku. Siksipä...
 
RELIKOINTIA HALVALLA!
 
Kitaristin Katu-uskottavuus Kriisissä? Perkelöikö Petomainen Pelimanni Priiman Pelisi Pellenkamppeeksi?!?!
...
 
Sanonnan mukaan elämäni piteni juuri. +

Mitenhän nuo reliloinnit edes tehdään, halvemmat oikeasti vaan kiskotaan auton perässä ja Fenderillä/Gibsonilla sitten robotit jotka tiputtelee kitaraa noin miehen korkeudelta simuloidulle lavalle ja backstagelle, raahaa olkahihnaa jatkuvasti takaosan puolella ja unohtaa palavan röökin lapaan?

tuskiz: Mitenhän nuo reliloinnit edes tehdään...
 
https://www.youtube.com/watch?v=l1eA5_4gyQw

Ymmärrän soittajia jotka haluaa jonkun tietyn aikakauden kitaran, mutta siihen ei ole välttämättä varaa. Niihin esim. Fenderin relicoidut custmon shopit tarjoaa huokemman vaihtoehdon ollen samalla myös vanhan näköisiä, ei toki niin uskottavasti mitä soittamalla ja iän kautta tulleet. Sitä taas en ihan täysin ymmärrä että Ruokankaan kitaroita pitäisi relicoida, kun niitä nyt ei vielä hirvittävän kauaa ole vielä edes valmistettu.

Eiväthän Ruokankaan kitarat edes sovi oikein relikoitaviksi, semmoisia paremman tason Flying Finnejä eli saksalaisen studiokitaristin kalustoa. Ei semmoisia runnota, tulos näyttäisi pahalta jonkin tv-shown orkesterissa.

antnis: Eiväthän Ruokankaan kitarat edes sovi oikein relikoitaviksi, semmoisia paremman tason Flying Finnejä eli saksalaisen studiokitaristin kalustoa. Ei semmoisia runnota, tulos näyttäisi pahalta jonkin tv-shown orkesterissa.
 
Mielestäni sopivat relikoitavaksi siinä missä Fenderitkin. Kunnon paskottu telecaster vaan hivelee silmää enemmän kuin mikään muu kitara. En itsekään pidä relic-les paulista. Mutta tele ja strato kyllä sopivat tuohon. Varsinkin tele. Eli jos Ruokankaan hommaan, tulee siitä ultra relic mojo.

antnis: Eiväthän Ruokankaan kitarat edes sovi oikein relikoitaviksi, semmoisia paremman tason Flying Finnejä eli saksalaisen studiokitaristin kalustoa. Ei semmoisia runnota, tulos näyttäisi pahalta jonkin tv-shown orkesterissa.
 
https://www.dropbox.com/s/xmfeap8ltre2nw6/Sonicuusi.jpg?dl=0
 
Siitä voi ihmetellä. Koska tuossa ei nykyään enää ole pleksiä niin kulumaa on alkanut hiljalleen ilmaantua sen pleksin kohdille.
 
Tuo oli silleen kevyesti relicoitu kun sen hommasin. Iso osa nykyisestä kunnosta on tullut soiton kautta ja relikoinnit jääneet jalkoihin. Mielessä on vielä pientä tuunausta, niistä lisää sit joskus kun saan niitä toteutettua.

Joees: https://www.dropbox.com/s/xmfeap8ltre2nw6/Sonicuusi.jpg?dl=0
 
Siitä voi ihmetellä. Koska tuossa ei nykyään enää ole pleksiä niin kulumaa on alkanut hiljalleen ilmaantua sen pleksin kohdille.
 
Tuo oli silleen kevyesti relicoitu kun sen hommasin. Iso osa nykyisestä kunnosta on tullut soiton kautta ja relikoinnit jääneet jalkoihin. Mielessä on vielä pientä tuunausta, niistä lisää sit joskus kun saan niitä toteutettua.
 
Joku proleversio selkeesti

BugBadWolf: Autossani on vetokoukku. Siksipä...
 
Pelkkä vetokoukku ei taida riittää. Kerro miten käsittelet metalliosat niin että ne näyttävät vanhoilta mutta toimivat moitteetta. Entä hienovarainen ja oikeaoppiselta näyttävä lakan halkeilu. Sitten vielä muoviosien käsittely... Erityisesti nuo himmennetyt metalliosat ovat mielestäni se juttu joka visuaalisesti vanhentaa ja miellyttää silmää.
 
Ajattelin aikoinaan itsekkin että onpa todellista hölmöläisten hommaa.
 
Mutta... Olen toisinaan ollut kitara ostoksissani varsin ennakkoluuloton (oppirahojenkin uhalla) joten päätin tilata itselleni reliikki straton Englannista. Mieleni muutui laakista. Tulipa kaikinpuolin loisto kapine. Kitara tuntui käsissä todella hyvältä ja heti omalta ja uniikilta. Relikointi oli varsin kevyttä, ei puhki hangattua vaan enemmänkin lakan halkeilua yms. Kromin kiiltely loisti poissaolollaan (jos tälläinen kielikuva sallitaan) Reliikeissä on ihan oikeaa omaakin fiilistä eikä näitä tarvitse aina yrittää vertailla originaaleihin. Tällä hetkellä löytyy viisi CS Relic Fenkkua joista yksi Heavy Relic. NOS viimeisteltykin käväisi talossa mutta ei vaan tehnyt vaikutusta vaikka mitään vikaa sinänsä ei kitarassa ollut.

Fanot taitaa suurin osa olla relikoituja, vaikka kitara on suht uusi tulokas markkoinoilla. Yhden relikoimattoman olen nähnyt ja sekin oli basso.
 
Relikointi on makuasia. En osta relikoitua kitaraa/bassoa (en ole löytänyt vielä hyvää), mutta jos on käytössä kulunut, se ei haittaa. Päinvastoin. Oli mulla aikoinaan Cunetton relikoima Mary Kaye Strato. Ei se oikein soinut silloin verrattuna vanhoihin. Nythän tuo olisi jo 20-vuotias.

Sinänsä ihan vekkuli juttu, kun joku osaa "vanhentaa" kepin näyttämään oikeasti vanhalta. Itse en kyllä näiden relicien ystävä ole, tai en siis uutena moista ostaisi, tosin uutena en ostaisi mitään relicoimatontakaan, eipä sillä, mun mielestä ne kandee ostaa sit, kun "löysät" on pois.
Kyllähän mun mielestä kitara on kivemman näköinen, kun sillä on soitettu, pakko myöntää, mutta siinä kohtaa tökkää, kun stagelle astuu sana aitous, josta päästään pikku bridgellä sanaan uskottavuus, joka taasen höylää oman pikkumaisuuteni ärsytyskynnyksen, lähes lattialankkujen tasolle.
 
Uskottava, tää on muuten jänskä sana, onko joku uskottava, mitähän se tarkoittaa? Onko joku aito, sen ymmärtää jokainen, siinä kysytään selkeästi onko joku framilla oleva kohde totta. Onko joku uskottava, vastaa mun mielestä enemmän kysymykseen, onko nyt kusetettu niin hyvin, että menee niinkus läpi?
 
Uskottavaa vielä vekkulimpi sana on:katu-uskottava, joka alkaa olemaan ja lähes brutaalin naurettavaa, jos tällaista sanayhdistelmää on lupa käyttää. Tulee mieleen ihan ekana katu-rock, eli äitin pikku-mussukat koittavat olla, kuin olisivat ikänsä katujen kasvattamat, toisena ns. blues-mies, jonka elämässä on suurinpiirtein kaikki mennyt hyvin(oiskohan Bluesissa kuitenkin kyse jostain muusta, kuin vain musiikkityylistä?), kolmantena vaikka tällainen vkl-hoodee-mies, joka perjantain koittaessa riisuu mittatilaus-sprigin, skragan ja ne käsintehdyt kiiltonahkapläägät ja alkaa esittämään motskari-setää, ilman että kätöset ois ikinä olleet sen enempää rasvassa, mitä huoltokirjan takakannen kulmasta on etusormeen tarttunut, puhumattakaan työntötangosta, venttiilinnostajasta, nokka-akselista, kiertokangen yläpään laakerista...
 
Onko relic mahdollisesti nätitetty sana, korvaamaan vaikka tätä:fake-old, koska tätähän se on, periaatteessa ihan sama, kun hyvistä osista koottuun palacasteriin laittaa fenkun decalin, se voi olla ihan yhtä hyvä kuin se aito fenkku, ellei parempi. Se ei silti ole fenkku, vaikka on täsmälleen samoista materiaaleista ja samoilla specseillä, se on silti vaan fake ja jos siihen laittaa sen decalin ja kauppaa sitä fenkkuna, se on tuoteväärennös, kauppatilanne rikosnimikkeellä petos.
 
Noh, onhan näissä "aidoissa" reliceissä sertifikaatit "aitoudesta"...nojoo, on mullakin yksi relic, tosin en sitä sen takia ostanut vaan sen takia, että se on hyvä ja hinta oli oikea. Sellainen hyvin miedosti relikoitu ja täytyy sanoa, että kaula esmes on mukavampi käteen tuollaisena kulutettuna, vrt. toi toinen jossa ihan gloss-lakka, tosin tuolla on kyllä soitettukin paljon, toiset nauhat jo menossa, että kaikki ei ole sen uuden relicin ansiota. Yksi varsin positiivinen asia reliceissä on, ei tarvii ainakaan naarmuja/kolhuja varoa.
 
Mutta kukin alallaan, joku tykkää reliceistä, joku toinen, johon joukkoon minäkin kuulun, ei. Osuiko tämäkään sitten yhtään otsikon alle, on toinen juttu, mutta tuosta relic-sanasta otti kipinän.