Kitarat: kitarakamat ›

benzin: Mutta, se vintage soundi, mistä se tulee? Tätä olen miettinyt ja tullut seuraavaan. Se johtuu siitä että silloin aina vaan vedettiiin voluminuppi kaakkoon niin pitkälle kuin se vaan meni. Silloin putkivehe alko heräilemään. Ei nekään kai kuulostanut normaalivolymillä miltään muistaakseni?
 
No tavallaan joo. Orkesterien koot kasvoivat ja jazz-kitaristit tarvitsivat vahvistusta kitarasoundilleen, jotta se kuului pillien ja rumpujen takaa. Aika monesti sitä vintage-soundia, mistä täällä kitarakamojen puolella on totuttu puhumaan, viittaa juuri vahvasti tuonne 40-luvun loppuun ja etenkin 50-luvulle, kun tuli rock-musiikki ja kitarasoundin merkitys yhtyeissä kasvoi. Tottahan se on, että juuri silloin keksittiin kaikki ne tärkeimmät ja tunnistettavimmat piirteet niin soundillisesti kuin laitteiden osalta. Itse olen lähestynyt tätä vintage-asiaa lähinnä laitteiden puolelta, esim. miettimällä miksi Telecaster, Stratocaster, Precision, Les Paul, ES-335 ja monet muut kitaramallit ovat EDELLEEN näin suosittuja. Kyllähän silloin on tehty asiat monella tavalla oikein. Tottakai, monelle esim. Telecaster on epäergonominen, tai Straton kaulaliitos + tallaratkaisu ei miellytä. Loppupeleissä ne ovat kuitenkin niitä hiomattomia timantteja, joihin pohjautuu käytännössä jokaisen nykyvalmistajan tuotteet. Aika paljon Stratocasteria löytyy esim. Ibanezin RG-sarjasta, tai Schecterin Hellraisereista.
 
Ehkäpä kitarapuolen vintagea parhaiten kuvaakin sanat "perinteinen" ja "kulmakivi". Näin ainakin meikäläinen tuon asian kokee. Aina kun kuulen puhuttavan vintagesoundista tai vintagelaitteista, mulle tulee mieleen 50- ja 60-luku. Juuri se aikakausi kun sähkökitara löi itsensä suuresti lävitse populäärimusiikissa.

Tässä aika hyvä artikkeli vintagekitaroista sijoituskohteina.
 
http://www.gruhn.com/newsletter/newsltr27.html
 
Mun ajatuksissani suurin ongelma soittimissa sijoituskohteina on se, että realisointi on vaikeaa; vaikka joku bursti olisi kuinka parin-kolmensadan tonnin keppi, niin ei niille ostajia varmaan ihan viikoittain löydy, kun halvemmassakin vintagekamassa näkee kohteita, jotka on myynnissä viikosta/kuukaudesta toiseen.
 
Mm. näistä syistä on vaikea kuvitella sijoittajaa, joka ostaa kitaran pelkäksi sijoitukseksi, ilman sen kummempaa mielenkiintoa soitinta kohtaan muuten, vaikka en sano etteikö tällaisiakin voisi olla.

Niin no, niin.. aika "rajallista" on tuotto-odotukset ihan tavallisten tallaajien vintagekaupoissa, melkein, jos täysin sijoitusmielessä meinaa pelata, on siirryttävä tuohon Isojen Poikien areenalle ja katsottava jotain sieltä "Fortyfive List"-ostoslistasta. Tai sitten on oltava tietoa (ja kontakteja).. =)
Myös, kuten niin monta kertaa on tässäkin ketjussa korostettu, arvosoitin sijoituskohteena on käytännössä pitkäjaksoinen, ja sen realisoiminen ei (kannattavasti) tapahdu ihan "tuost vaan". Kaiken lisäksi vintagemarkkinat siellä "kovassa ytimessä" on melko sisäänlämpiävät...näin olen antanut itseni ymmärtää.
 
Varmaankin (uskoisin ainakin näin olevan) ne, jotka tätäkin palstaa lukevat, ovat jopa vintagesoitinhankinnoissaan (siis mahdollisissa sellaisissa) liikkeellä tuolla "ruohonjuuritason osakesäästäjän" budjetilla, eli puhutaan etupäässä alle 15, ehkä jopa 10 kiloeuron soittimista. Toki mahdollisen realisointiajankohdan oikein katsomalla niistäkin tekee tiliä.
Tuo "käppyrän" päivitetty versio pitää täysin paikkansa, mutta tuol muun maailman foorumeilla oli tuon notkahduksenkin hetkinä ihmetystä, että eräät listan ulkopuoliset kitarat eivät pudottaneet yhtä paljon kuin nuo "venerable 45". Huomattavahan on, että tuo lista on hyvin jenkkipainotteinen... Kaikki kunnia toki Guitar Traderille, Vintage Trader Bulletinille ja veljekset Gruhnille. Mutta onpa niitä muitakin potentiaalisia sijoituskohteita, luulenmä.. ;)
 
Joku asia sentään ei oo tässä muutamassa vuodessa mihinkään muuttunut...
 
http://www.wwf.fi/?view=ecard&ecard_id=222
 
voitte lunastaa WWF:n tukemiseksi söpön gibboni -kortin!
 
Gibson on se soittimia jollain tavalla kasaan turaava firma... =)

Kyllähän noi kymmenen vuotta sitten 1000e ja 4000e hintaväliin osuneet ostokset ovat tänäpäivänä ihan hyvin korkoa kasvaneet. Vehkeet G/F-linjaa ja ostettu vuosina -98-2006. Ei näillä rikastumaan pääse jos myymään alkaa mutta joidenkin vehkeiden hinta on sittemmin noussut 200-300%. Kitarat ostettu silloin aina päivän hintaan eri liikkeistä.
 
Summat ovat kuitenkin niin pieniä ettei ainakaan niillä soittava ihminen voi sanoa omistavansa "hyviä" sijoituskohteita. Varsinkin kun ei ole aikomusta myydä. Ehkä mahdollinen perikunta sitten joskus saa hyvät riidat aikaiseksi.

Sellaista kyselisin heiltä, jotka vintagekitaroita ovat ostaneet, että mitkä liikkeet (erityisesti euroopassa/maailmalla) ovat olleet sellaisia, joiden kanssa on ollut helppo käydä kauppaa?
 
Toisin sanoen esim.. että kuvissa ja kuvauksissa oleva informaatio on pitänyt paikkaansa, kyselyihin on vastattu asiallisesti ja mahdolliset kaupat ovat sujuneet niin kuin sovittu (maksutavat ja toimitukset vaivattomasti ym.)??

Artist: Sellaista kyselisin heiltä, jotka vintagekitaroita ovat ostaneet, että mitkä liikkeet (erityisesti euroopassa/maailmalla) ovat ollee sellaisia, joiden kanssa on ollut helppo käydä kauppaa?
 
Tuohon on vähä vaikea ihan yksiselitteistä vastausta antaa.. Kyllä melkein "vanhat ja arvostetut" so. pitkään alalla olleet ja positiivista palautettakin eri foorumeilla saaneet firmat on kaikki luotettavia. Henkilökunnasta toki riippuu, onko siellä ko. aiheesta tietämystä ja miten paljon. Kyllä jo muinoin oli musaliikkeissä kavereita, joitten "pohjatiedoissa" oli toivomisen varaa, mutta toisaalta: liikkeessä joutuu niin monen sortin asioista ottamaan selvää, ettei välttämättä ihan kaikkea voi odottaa..
 
Nimiä on vähän paha mennä heittelemään, saattaa olla että osa on "kadonneita", ja sitten myös se, että joillakin voi olla erilaista suhtautumista eri asiakkaisiin, noin nätisti sanottuna..
 
Toisin sanoen esim.. että kuvissa ja kuvauksissa oleva informaatio on pitänyt paikkaansa, kyselyihin on vastattu asiallisesti ja mahdolliset kaupat ovat sujuneet niin kuin sovittu (maksutavat ja toimitukset vaivattomasti ym.)??
 
Lähettele ihan itse mailia, soita, kysele - sillä se aika pitkälti selviää.. Kitarapaja koto-Suomessa, Tip Top ja Halkan's (SWE) Roka's ja Selmer (GB), onhan näitä.

fox: Tuohon on vähä vaikea ihan yksiselitteistä vastausta antaa.. Kyllä melkein "vanhat ja arvostetut" so. pitkään alalla olleet ja positiivista palautettakin eri foorumeilla saaneet firmat on kaikki luotettavia. Henkilökunnasta toki riippuu, onko siellä ko. aiheesta tietämystä ja miten paljon. Kyllä jo muinoin oli musaliikkeissä kavereita, joitten "pohjatiedoissa" oli toivomisen varaa, mutta toisaalta: liikkeessä joutuu niin monen sortin asioista ottamaan selvää, ettei välttämättä ihan kaikkea voi odottaa..
 
Nimiä on vähän paha mennä heittelemään, saattaa olla että osa on "kadonneita", ja sitten myös se, että joillakin voi olla erilaista suhtautumista eri asiakkaisiin, noin nätisti sanottuna..
 

 
Lähettele ihan itse mailia, soita, kysele - sillä se aika pitkälti selviää.. Kitarapaja koto-Suomessa, Tip Top ja Halkan's (SWE) Roka's ja Selmer (GB), onhan näitä.
 
Jees, toki näin, ja osa esim. noista liikkeistä ja pari muutakin vintagea myyvää liikettä on tuttuja kaupankäyntipaikkoja pienemmistä ostoksista, josta voi tietysti jotain päätelmiä tehdä.
 
Lähinnä funtsin tuota, kun monissa liikkeissä nimenomaan riittää kiirettä, että aina ei tunnu kovin fiksulta kysyä ummet ja lammet asioista ennen kuin on lähes varma, että heiltä ostaa, tällöin varsinkin muiden hyvät kokemukset voivat ohjata valitsemaan hyvän myyjän.
 
Enkä nyt pelkästään ajatellut omalta kannaltani tätä, vaan jos aihe on "Vintage keskustelua" niin muillekin aiheesta kiinnostuneille voisi löytyä lisää tietoa & kokemuksia tätä kautta.
 
Siitäkin huolimatta, että viime kädessä tietysti asioista saa parhaiten selvyyden etsimällä ja ottamalla selvää itse.