Kitarat: kitarakamat ›

Kannattaa olla tarkkana että ne mikit on hyvin "paikallaan". Jos EMGt ovat asennettu liian löysäksi (ruuvit->mikki heiluu) tai mikkien "routing kolo" on liian tiukka niin että mikki on pinteessä. Molemmat skenaariot aiheuttavat kiertoherkkyyttä.
 
Hmm. Onko tuolle jokin looginen selitys, miksi kyseinen "eläminen" vaikuttaisi mikin kiertoherkkyyteen? Tuossa käytetyssä LTD V-350 mikit olivat löysähkösti kiinni raameissaan, mutta EC-1000 istuivat tukevasti paikallaan. V-350 kiersi herkemmin kuin EC-1000 kylläkin. Kummassakin se ulina vain alkoi heti kun päästi sormet kieliltä (ilman että kielet soivat). Vaimeasta suht ripeästi voimistuva kierto oli häiritsevää.
 
No, pitää vielä testailla ennen ja jälkeen SV:n hankinnan. EMG:ltä taisi jokin aika sitten tulla markkinoille puolitettava 81, jollen aivan väärin muista.

No juu!
Tossa vaihdatin Gibsoniini wylden 81/85 setin.
Aikaisemmin kitarassa oli P-90 mikit enkä niistä kyllä yhtään huonoa sanottavaa
voi antaa ilmi. Syy miksi vaihdoin nuo mikit on se, kun "pikkulinnut lauloivat" että EMG:illä toimii nuo metalliriffittelyt, soolot ja mikä vaan, sehän on soittajasta kiinni. Ja niinhän se on. Samoja juttuja soitellessa noilla EMG:illä huomaan, että saundi on minulle mieleisempi.
Eli vaihdos oli hyvästä.
 
Pirun kalliiksi vaan tuli, mutta kyllähän nuo Ruokankaalla mahtavaa työtä tekevät.
Suosittelen!
 
PS. Kuva löytyy rofiilistani!

Joka onkin aivan pirun hyvä kitara. Ei pelkästään specseiltään vaan myöskin todella näppärältä soittotuntumaltaan. Jälkimmäinen on tietysti makuasia.

Kumma, ettei tässä EMG vs. kaikki mahdollinen -väännössä olla mainittu EMG-perheestä sitä loistavaa kuuskymppistä. Mokoma löytyy juuri nimenomaisen EC-1000:n kaulasta ja parin passiivimikkisen kitaran omistajana voin sanoa omana mielipiteenäni, että jykevimmät säröt metalliriffittelyyn saan parhaiten aikaan EMG-60:lla
 
80-luvulla aktiivimikit sai kunniaa hurinattomuudestaan, 90-luvulla kaikenmaailman heviteinit halusi sellaisen koska Metallicallakin oli (itseni mukaanlukien). Nyt kun sitten vihdoin omistaa sellaisen kitaran, mistä tuo 81 löytyy, niin pettymys oli kyllä suuri. Eihän se mikään ylivoimainen ollutkaan. Ei edes yhtä hyvä kuin mitä vanhassa ykköskitarassani oleva passiivi (DiMarzio kai?). Soundi on jotenkin honottava ja todellakin karsii dynamiikkaa. Seuraavaksi onkin vuorossa 9V -> 18V modaus, jonka on kehuttu "parantavan soundia". Täytyy testata oikein omakätisesti.

Täytyy testata oikein omakätisesti.
 
Suosittelen, ihan sillä perusteella ettei se maksa oikeastaan mitään (patteriklipsin ja 9V nepparin verran). Muutos ei ole kovin kummoinen, ennemminkin kliinillä soundilla isompi. Säröistä en osaa sanoa hirveästi juuta enkä jaata, muutos ei kuitenkaan ollut niin iso.

Suosittelen, ihan sillä perusteella ettei se maksa oikeastaan mitään (patteriklipsin ja 9V nepparin verran). Muutos ei ole kovin kummoinen, ennemminkin kliinillä soundilla isompi. Säröistä en osaa sanoa hirveästi juuta enkä jaata, muutos ei kuitenkaan ollut niin iso.
 
Jaha, tää kuulostaa ihan uudelta modaukselta "rämppä Ibanezii". Pääsee kolvaamaan!
 
Edit: Perskele, mulla on siinä Afterburner-boosteri kiinni, se ei varmaan tykkää tuplajännitteestä.

http://muusikoiden.net/artikkelit/artikkeli.php?id=1227
 
Siinäpä meikäläisen mielipide aiheesta 18v-mod, jos siitä jotakin apua on

Kannattaa melken askarrella kolmesta patteriklipsistä tuollainen rinkula, jolloin itse kitaran elektroniikkaan ei tarvitse kolvilla koskea. Vaihto 9V ja 18V välillä käy myös parilla nipsauksella:
 
http://koti.phnet.fi/swan/wotever/rinkula.jpg

Mistäs noita patteriklipsuja saapi muuten?
 
Varaosina musaliikkeistä?

Mistäs noita patteriklipsuja saapi muuten?
 
Varaosina musaliikkeistä?
 
vaikka PARTCO

Tai Yleiselektroniikka.