Joskus 80 ja 90-luvulla on tullut kokeiltua/soiteltua muutamaakin Tokain Les Paul standard tyylistä kitaraa ja eivät nämä kitarat jääneet mieleeni mitenkään kauhean painavina. Joku niissä vaan oli, ettei sitten kuitenkaan niin iskenyt. Silloin niitä olisi saanut myös halvalla, ei vaan ollut selvännäkijän vikaa :) |
Nyt on kulunut reilu vuosi LS-107Q:n ostamisesta ja edelleen olen äärimmäisen tyytyväinen. Tämän kitaran osto tappoi myös GAS:n omalta osaltani. En ole yli vuoteen ostanu yhtään soitinta koska pärjään yhdistelmällä: Tokai LS-107Q, Flaxwood Äijä, Breedlove ja Marshall SL-5. Tietenkin piuhoja, mittareita, plektroja jne... Tokaissa on edelleen kiinni alkuperäiset mikit. Aina kielenvaihdon yhteydessä mietin mikkien vaihtoa, mutta en vain keksi yhtään hyvää syytä vaihtaa. En vaan vaihtamisen ilosta jaksa vaihtaa. Mitä muuta tulee tuohon Tokai LS-107Q -kitaraan liittyen. Kitara on edelleen todella kaunis, se suorastaan pyytää soittamaan aina kun kuljen sen ohi. Vaikka ulkonäkö ei vaikuta kitaran soundiin, niin on se ulkonäkö kuitenkin erittäin kiva lisä sen hyvän tuntuman ja soundin kaveriksi. Kokonaisuutena erittäin hyvä kitara, jota en myy ikinä. Vielä voisin sen verran mainostaa, että Tokai LS-107Q + Marshall SL5 on äärimmäisen hyvä yhdistelmä kun hakee Slash -soundia. |