Kitarat: kitarakamat ›

Olen soitellut nyt jonkin aikaa omalla Fender Highway 1 Stratollani ja veljeni Epiphone Les Paul Specialila ja tullut siihen tulokseen, että clean-soundi on stratossa parempi, mutta särö taas les paulissa. Tämä johtuu varmaankin juuri mikeistä. Tietysti strato ja les paul on täysin erilainen kitara monelta osin, mutta mikit varmaankin vaikuttavat tässä asiassa erityisen paljon. Stratossani kun on mielestäni melko heikkotehoiset yksikeilaiset mikit (perusmikit) ja les paulissa taas on humbuckerit, joista löytyy jonkinverran jo potkua.
 
Olenkin miettinyt, että olisiko mahdollista saada yhdistetyksi straton hyvä clean soundi, jonka mahdollistaa heikkotehoinen mikki(?), mutta myös voimakas ja muhkea särö, jonka mahdollistaa suuritehoinen mikki ? Mieleeni tuli heti, että jos ostaisin tallaan suuritehoisen humbucker mikin yksikelaisen kokoisena. Tämä aiheuttaisi varmaankin myös sen, että se olisi ääneltään heti voimakkaampi kuin keski-ja kaulamikkini.
 
Muillakin on varmaan ollut tämänkaltaista kokemusta, joten auttakaas ja kertokaa neuvoja :)

Sellanen "puolitettava" vois olla hyvä. Tai emg hz.

Itselläni tuli ensimmäisenä mieleen Kinmanin Blues-setin mikit, kun saisi kokonaan uuden setin ja tallamikissä riittäisi varmasti potkua ja muut mikit eivät jäisi sitten varjoon.
 
Kertokaa tietysti muitakin ideoita ja mielipiteitä.

Jos on valmis uhraamaan sen Straton tallamikin soundin, niin humbukkeri siihen asemaan on tietenkin hyvä vaihtoehto. Ja jos siinä olisi vielä puolitus, niin aina parempi.
 
P-90 -mikki elikäs saippuapala on taas muuten ihan jees kompromissi tossa yksikelaisen ja tuplakelaisen välimaastossa. DiMarzion bluesbuckerissa pitäisi olla samaa meininkiä. Itse tykkään tuosta Firebirdin minihumbukkerista aivan saakelisti, sillä kun pystyy vetään sellasta ilkeetä bluesia mutta toisaalta kantri-kliiniä ja jytyäkin löytyy tarvittaessa.

Straton ja LP:n soundeja ei saa kyllä millään yhdistettyä samaan kitaraan. Jonkinlaista kompromissia voi tietenkin hakea. Esimerkiksi EMG:n DG20 mikkisetin aktiiviset äänensävynsäädöt mahdollistavat varsin laajan soundikirjon yhdestä kitarasta.

mitenköhän toimisi jos ostaisi EMG:n afterburnerin tai muun vastaavan vehkeen.
 
voisi just pitää heikkotehoista mikkejä cleanissa ja sitten säröllä burneri päälle niin luulisi tehoa rupeavan löytymään siantappoheviin ja särö soundin toimivan=)

mitenköhän toimisi jos ostaisi EMG:n afterburnerin tai muun vastaavan vehkeen.
 
voisi just pitää heikkotehoista mikkejä cleanissa ja sitten säröllä burneri päälle niin luulisi tehoa rupeavan löytymään siantappoheviin ja särö soundin toimivan=)
 
Eihän ne boostaa juuri paskanvertaa.

Itse painiskelen samanlaisen ongelman parissa, tai siis lähinnä mietin, että minkälaisen(merkki/malli) single coil humpparin stratoni tallaan hankkisin... emminätiijäniistämitään...

Niinkun Shaft jo sen sanoi, ei yhdestä kitarasta saa kaikkia soundeja. Strato ja lespa eroavat rakenteeltaan niin paljon ettei mikkejä vaihtamalla päästä samaan äänimaisemaan.
 
Ylikäämimällä saadaa kohtuu suuriulostuneinen yksikelainen mutta silloin menetetään sinkuille ominainen kirkas soundi. Sinkkuja jos boostaa jollain etuvahvistemella tai boosteripedaalilla niin toki saa säröä mutta lisääntyy myös häiriöt. Single coileista saa hyvät säröt mutta moderneja hevisäröjä ei niinkään. Tarttis kyllä botnekkaan humpparin tiukalla keskialueella.
 
Esimerkiksi Seymour Duncanin Little '59 on hyvä sinkkujen kaveri kun pistää puolituksen. Puolitettuna ihan kohtuullinen average singlecoil-emulaatio.

Eihän ne boostaa juuri paskanvertaa.
 
ootko kokeillut?
 
uskoisin kyllä että tollanen jonkun verran buustaa.
http://www.emginc.com/displayproduc … ction=Accessories&categoryid=32
 
tai tuommonen versio siitä.
 
http://www.emginc.com/displayproduc … amp;categoryid=32&catalogid=135
 
ja tuo päästää siihen rosolle varmaan ja siihen vielä pedaali niin voisi ruveta toimimaan jotenkuten jo.