Kitarat: kitarakamat ›

Usein lukiessa keskusteluja keinokuormista yms. tulee mieleen, että miten suuri vaikutus pääteastesäröllä on oikeasti kitaran saundiin? Kaikkihan tietävät, että mikä tahansa musiikki kuulostaa useimmiten paremmalta kun volumea saa enemmän. On ihan tieteellisestikin todistettu, että korvan taajuusvaste muuttuu, kun äänenpaine kasvaa. Ehkä kyse onkin juuri tästä myös kitarasaundin päätesärön ihannoinnin kohdalla?
 
Monet ovat sanoneet, että keinokuormalla ei saada samoja tuloksia aikaan kuin vahvistinta täysiä luukuttamalla, ja saundi on koettu "kompressoituneeksi". Tämä ehkä viittaisi siihen, että kovaa luukuttaessa korva on vain kuullut saundin parempana, ja keinokuorman läpi soitettaessa sitten sama saundi on soinut hiljempana ja "tukkoisempana".
 
Lisäksi yleinen tieto on, että transistorivahvistimien kohdalla saundi ei parane kovemmalle käännettäessä. Tämä johtuu siitä, että transistorivahvistimissa syntyy huonolaatuista päätesäröä kun niitä pidetään kovalla. Tämä kompensoi korvassa syntyvän kovemman voimakkuuden efektin. Tämän vuoksi myös transistorivahvistimet ovat usein teholtaan ylimitoitettuja, ettei niitä edes tarvitse kääntää täysille.
 
En tietenkään väitä, että vahvistimen saundi ei muuttuisi pääteasteen ollessa äärimmillään, mutta haluaisin tietää sen muutoksen todellisen merkityksen ja murtaa myytit (pitäiskö varmaan soitella Mythbustersiin :)) ja lisäksi keinokuorman vaikutuksen.
 
Seuraavankaltainen testi antaisi hyvän vertauskuvan päätesärön ja keinokuorman vaikutuksesta saundiin. Tarvitaan master volumella varustettu täysputkivahvistin ja äänityslaitteisto. Äänitetään kolme erilaista näytettä:
 
1. Vahvistin master volume täysillä, ilman keinokuormaa
2. Vahvistin master volume täysillä, keinokuormalla hiljennetty 50% voimakkuuteen
3. Vahvistin master volume hiljennetty 50 % (tai 2. Näytteen voimakkuuteen)
 
1. näytteen kohdalla tietysti äänityslaitteen sisääntulovoimakkuutta pitäisi kompensoida samalle tasolle kuin 2. ja 3. näytteissä.
 
Tämän jälkeen pitäisi olla kolme näytettä, jotka soivat samalla voimakkuudella, ja vertailu voitaisiin suorittaa "puhtaalta pöydältä". Toki kovempi äänenvoimakkuus 1. näytteessä vaikuttaa esimerkiksi kaiuttimien ja mikrofonin reagointiin ja esimerkiksi huoneen akustiikkaan, mutta testi silti olisi varmasti mielenkiintoinen.
 
Olisiko jollakulla mahdollisuutta ja mielenkiintoa toteuttaa tällaista testiä? Lisämielenkiintoa saisi kokeilemalla erilaisia vahvistimia ja/tai erilaisia keinokuormia, mutta periaatteessa jo nuo kolme näytettä antaisivat jonkinlaista suuntaa.

Jos joku tekee tällaisen testin, lupaan kirjata ainakin 10 uutta tunnusta tälle sivulle ja painaa jokaisella plussaa testin tekijälle.
 
Päätesäröähän ei muodostu, ennen kuin pääte alkaa oikeasti olla nimellistehossaan tai ylittää sitä. Eli jos 100w putkinuppia ajellaan 50w ulostuloteholla, ei päätesäröä juurikaan pitäisi olla. Silti tuo 50w teho, joka noin käytännössä voi vastata perus bändivolumea, kuulostaa mielestäni monella vahvistimella jopa parhaalta. Siis niillä, jossa säröä riittää jo etuasteessa.
 
Tietynlaisiin tyyleihin (yleensä retrompiin) rankka päätesärötys sopii, mutta toisiin (esim metalli) ei mielestäni alkuunkaan. Lähinnä vain se hevisärö saa lisää "munaa", kun volumea on sen verran että lahkeet lepattavat äänenpainetta riittää. Tällä ei kuitenkaan välttämättä ole vielä mitään tekemistä päätesärön kanssa.

Tekisin kyllä jos seuraavat ehdot täyttyisivät:
 
a) Kitarakamani olisivat reeniksellä. (Ehkä tosin ovat menossa sinne jossain vaiheessa).
b) Osaisin soittaa....
 
Omasta mielestä kyllä sustaini ainakin kasvoi aivan uusiin lukemiin kun hommasin keinokuorman kotiin. Tosin ihan täysille en styrkkaria ole silti ruuvannut, vaan suunnilleen tuohon nelosen kohdalle.

http://drzamplifiers.proboards41.co … ction=display&thread=1183466889
 
Tässä ainakin yksi aihetta sivuava testi. Kultakorvat hörölle ....nyt!
 
FWIW.

Mun kokemukseni on, että riippuu paljon vahvistimesta ja että se äänenvoimakkuus on erittäin tärkeä tekijä. Tuon äänenvoimakkuusjutun voi helposti testata - laita mikä tahansa biisi soimaan ja soita sitä ensin hiljaa ja sitten kovempaa. Varmasti olet sitä mieltä, että kovempi kuulostaa paremmalta. Tietysti tietyn pisteen jälkeen kova ääni alkaa olla tuskallista ja korvat (sekä alkoholi ;)) kompensoivat hommaa.
 
Vahvistimen puolelta taas tosiaan sillä master volumen, jos sellaista edes on, toteutus vaikuttaa paljon. Esim. Marshallit kuulostavat aika kököltä minusta pienellä volalla. Sen sijaan soittelen tätä nykyä tuolla Diezelillani ihan iloisesti kotonakin pienellä volalla ilman, että soundi tuntuu kärsivän tolkuttomasti.
 
Mä olen vuosien varrella kokeillut keinokuormat kuin myös eksoottisemmatkin vaihtoehdot eli Power Scalingin ja dummy loadin line-outilla erilliseen päättäriin. Näistä kolmesta keinokuorma oli selkeästi eniten soundia syövä. Se tuntuu syövän vahvarin potkua jonkin verran. Tämä ei tietysti haittaa jos on tiukka ja kirkas vahvari ja sitä pystyy kompensoimaan eri EQ-asetuksilla. Joka tapauksessa kaikilla kolmella tuntui tuo päättärisärön lisääminen tuovan kompressoidumman soundin.
 
Jotkut väittävät, että se ihana soundi ei olekaan päättärisäröä, vaan vaiheenkääntäjäputken yliohjausta. Vaiheenkääntäjähän on pääteasteessa joten tämä kuulostaa jossain määrin loogiselta. Sanovat myös, että esim. Marsu Post-Phase Inverter Master Volumella on hyvin samankaltainen soundiltaan kuin master volumeton malli käännettynä kovalle, mutta PPIMV:lla saadaan se äänenpainekin kuriin.
 
Itse olen luopunut päättärisärön metsästyksestä. Mulle tuntuu soundin kannalta olevan ykkösvaihtoehto hyvä master volume.

Jess, hyvää työtä on kaveri tehnyt, vaikka soitteleekin joka kerta vähän eri jutun, niin on vaikeampi vertailla. Tuossa taitaa suuremmat erot olla kahden eri keinokuorman välillä kuin eri asetusten välillä. Testi siis hieman tukee näkemystäni.

Seuraavankaltainen testi antaisi hyvän vertauskuvan päätesärön ja keinokuorman vaikutuksesta saundiin. Tarvitaan master volumella varustettu täysputkivahvistin ja äänityslaitteisto. Äänitetään kolme erilaista näytettä:
 
1. Vahvistin master volume täysillä, ilman keinokuormaa
2. Vahvistin master volume täysillä, keinokuormalla hiljennetty 50% voimakkuuteen
3. Vahvistin master volume hiljennetty 50 % (tai 2. Näytteen voimakkuuteen)
 
Ihan sataprosenttisen varma en ole, mutta tämmöinen testi on mielestäni tehty. Jucciz joskus osti Weber Mass -kuorman ja sillä äänitteli jotakin sampleja eri voimakkuuksilla. En nyt kyl muista missä se täällä on, mutta mies itse varmaan löytää jutun plussatilastonsa kautta suht helposti.
 
Sen testin perusteella olin kyl kovin vakuuttunut siitä, että keinokuormaa voi huoletta käyttää.

Mulla on ollut Weber Mass ja THD:n Hot Plate. Kummallakaan en saanut aikaiseksi hyvää soundia, suurista ponnisteluista huolimatta. Mun kokemuksen mukaan ne toimivat vain todella pienillä asetuksilla. Suuremmilla ne huonontavat soundia niin paljon, että niiden kanssa kokeilemani vahvistimet kuulostivat aina paremmilta ilman. Eli jos tarvitset suurta hiljennystä volumeen, vaihda vahvistinta. Jos taas se unelmasoundi on ihan hilkun päässä, silloin noilla voi saada hyvää jälkeä aikaiseksi. Power Scaling vaikuttaa astetta paremmalta, mutta aiheesta mulla on vain pikainen kokemus.
 
Se päätesärön vaikutus ultimaaliseen soundiin riippuu todella paljon vahvistimesta ja halutusta soundista. Mulla on itselläni kaksi päinvastaista ratkaisua vahvistimissa, jotka molemmat toimivat hienosti. Diezel Herbert on ns. etuaste-vahvistin ja VHT:n Pittbull Classic tarvitsee kunnolla päätettä parhaaseen soundiin. VHT:ssä tosin ratkaisu on toteutettu melko hienosti ja kunnon soundia saadaan maltillisillakin äänenpaineilla. Manuaalissa lukee, että Master tulisi olla aina ainakin klo. 1:ssä ja kanavavolumeilla säädellään sitten haluttu äänenvoimakkuus. Herbertissä taas soundia lähinnä muokataan päätteellä ja mitään varsinaista pääteasteen säröä ei edes tavoitella(6:lla EL-34:lla 180w, muilla kombinaatioilla enemmän). Pääteaste antaa kuitenkin maksimaalisen headroomin ja tymäkimmän botnen, jota olen koskaan tavannut. Vahvistin toimii paremmin kerrostalovolumeillakin, kuin mikään muu kokeilemani vahvistin.
 
Päätteen säröhän on aika erilaista, kuin etuasteen. Soundi on todella paksu ja yleensä se on mun kokemuksen perusteella paremmin sopivaa AC/DC ja blues-tyyppiseen menoon, kuin moderniin nopeaan metalliin.
 
Valitettavasti asia ei ole noin yksinkertainen, vaan vahvistimen lopulliseen soundiin liittyy paljon muutakin.
 
Mun mielestä päätesärö ei ole missään nimessä se autuaaksi tekevä asia, vaan toiset vahvistimet sitä tarvitsevat tiettyyn soundiin ja toiset eivät.

Voisin tuossa pienen testin tehdäkin, kun on talvilomaa maaliskuussa. Olen modifioinut Yamaha T100:n ja ajattelin siitä laitella klippejä. Jarruna toimisi THD Hotplate. Erikoista on se, että Marshall JCM 800 2204 ei pidä ollenakaan tuosta THD:sta. vaimennusta voi olla vain -4db tuon jälkeen soundi menee huonoksi. Yamaha taasen kestää vaikka sen portaattoman säädön ja (yli -16db) silti soundi on ihan ok. Mielestäni ero on huima, jos haluaa soitella olohuoneessakin "päätesäröllä". Varsinkin Les paulin kanssa sustain on lähes loputon. Tämä huomio siis Yamaha T100 (SLO) vahvistimella. Lisäksi Mesan MKIIC+ toimii hienosti THD:n kanssa. Ikävä kyllä stepdown-muuntaja ei tykännyt lainkaan "päätesäröstä" ja kyrvähti kesken klippien teon..no uusi on tilattu ja muille neuvoksi, 100W stepdown ei saata kestää 100W vahvistimessa, kun otetaan päätesäröt käyttöön:)

Tässä jo muutamat on sanoneetkin sen mitä itsekin alleviivaisin eli jotkut vahvistimet hyötyvät siitä että pääte kompressoituu/säröytyy ja jotkut eivät. Sama pätee keinokuormiin, mastervolumeihin ja powerscaling kytkentöihin. Asia ei ole yksinkertainen, kombinaatio ratkaisee mikä toimii, niinkuin aina.
 
Mulla oli Engl Blackmore jossain vaiheessa ja se vahvistin taas ei hyötynyt keinokuormasta millään tavoin koska minkäänlaista parannusta soundiin ei tullut vaikka masteria käänsi reilusti. Muuten vahvistin ei ollut hullumpi mutta ei läheskään sitä mihin oli jo muilla vahvistimilla tottunut.
 
Itse olen vintage tyyppi jolla pääasiassa nk. mastervolumevahvistimet ei kuulosta korvaan parhaalta, poikkeuksiakin on. Olen kokeillut powerscaling kytkentää mutta ei toiminut mulla, tai ainakaan siinä vahvistimessa johon sitä kokeilin ja sillä kytkentätavalla.
 
Käytän keinokuormaa nykyään lähes poikkeuksetta kaikilla vahvistimillani, silläkin on huonot puolensa, se syö heleää diskanttia. Mitä enemmän vaimennan sitä enemmän soundi tummenee mutta hävikkiä voi kuitenkin kompensoida jossain määrin joten tässä tapauksessa se on minulla pienempi paha. Ilman päätekompressiota soundi on kuitenkin mielestäni ohut ja heiveröinen omilla vahvistimillani jotka on kaikki vintage tyylin pelejä (pari Marshallia ja Voxia ja ÷13 vahvistin).

Käy vielä itseni kanssa Jaakobin painia ton pääteastesärön suhteen. Mulla pyörähti Weberin MiniMass, ja en digannut kyllä yhtään. Mun mielestä samanlaista turinaa ja pörinää sain aikaiseksi sen aikaisen vahvistimen omalla särölläkin ja ihan makuuhuone volalla ilman putkien polttamista loppuun ennen aikojaan.
 
Tossa pari eri näytettä demonstroimaan mitä tarkoitan:
1) keinokuorma, vahvistin täysillä: http://juki.1g.fi/mp3/Weber/Sample_2.mp3
2) makuuhuonevola, vahvistimen omaa säröä mukana: http://juki.1g.fi/mp3/Fender_Hot_Rod_Deluxe/4_More_Drive_4.mp3
 
Tohon 2:een gainia lisäämällä (joka oli 4:lla) olisi saanut saman turinan mitä keinokuormalla, sillä erotuksella, että botnea on mukana, minkä keinokuorma on syönyt. Isoin ero mikä minusta syntyy täysillä olevan vahvistimen ja keinokuorman välille, on kaiutinelementtien erilainen käyttäytyminen. Eli tietenkin kovaa lukuttaessa elementit käyttäytyy erilailla mitä hiljaa soitettaessa. Hyvin painetta kestävillä mikeillä äänittäessä, se kova vola hiljaa kuunneltaessa ei enää olekaan niin infernaalisen mahtavaa, mitä itse soittotilanteessa. Eli se korvakin reagoi eri lailla kovissa voluumeissa joka jo aloitusviestissäkin on todettu.
 
Esim. tässä pätkässä mulla on vahvistin 5:lla (=todella kovalla) jolloin mukana on snadisti pääteastesäröä: http://juki.1g.fi/mp3/Vibrolux/Strato_vol5.mp3 . Soittaessa toi oli tosi hyvän kuuloinen, omasta mielestä, mutta jälkeenpäin kuunneltuna ei mitenkään ihmeellinen.
 
Toki se pääteasteen muro on hemmetin makeen kuuloinen tietyissä tilanteissa, etenkin livenä. Äänittäessä ja hiljaa kuunneltaessa siitä katoaa se magia. Hyvin samaan lopputulokseen pääsee joillakin säröpurkeilla, ilman korvien ja pääteputkien rääkkäämistä. Esim. Roger Mayerin Voodoo-1 simuloi minusta aika lähellä pääteastesäröä. Tossa yksi mieto näyte, gaini vain klo 10:ssä: http://juki.1g.fi/mp3/Roger_Mayer_Voodoo-1/Strato_gain_klo10.mp3
 
Kävin kuuntelemassa edellä kirjoittaneen jäsen jlummaan biisejä, jotka taas kuulosti aivan hemmetin hyviltä kaikin puolin. Eli oli se metodi sitten mikä vaan niin musa ja soitto ratkaisee, ei ne siihen käytetyt välinee.

Hyvät ja havainnolliset clipit Juki. En tiedä vaikuttaako asiaan kun tuossa kerroit mitä clippisi sisältää mutta mun mielessä juuri niissä joissa vahvistin teki töitä kovemmin oli juuri semmoinen meininki mistä diggailin itse eniten. Sokkotesti voi olla eri asia. Musta Vibrolux 5:lla clippi oli juuri sitä spesiaalia ;)
 
On totta myös että äänitystekniikka vaikuttaa paljon asiaan. Hyvän live sondin pystyy helposti pilaamaan mikityksessä. Soundit tuppaa myös latistumaan äänitettäessä joten epäilemättä signaaliketjun laatukin painaa tässä (on tapahtunut päinvastaistakin joskus mutta käytetty metodi oli avaintekijä ei signaaliketjun laatu).
 
Kiitos Juki! Omat biisini äänitän kerrostalohuoneistossa ja mahdollisuudet on luonnollisesti suht rajalliset. Aikaa myöten oppii mikä toimii paremmin mikä huonommin kussakin ympäritössä.

Musta Vibrolux 5:lla clippi oli juuri sitä spesiaalia ;)
 
Joo, kyllä siinä on oma meininkinsä. Harmi vaan etten voinut luukuttaa sen kovempaa, kun ei ollut korvatulppia mukana. Jo toi 5:sen vola oli siinä ja siinä, että pysytyi samassa tilassa olemaan.

Esim. tässä pätkässä mulla on vahvistin 5:lla (=todella kovalla) jolloin mukana on snadisti pääteastesäröä: http://juki.1g.fi/mp3/Vibrolux/Strato_vol5.mp3 . Soittaessa toi oli tosi hyvän kuuloinen, omasta mielestä, mutta jälkeenpäin kuunneltuna ei mitenkään ihmeellinen.
 
Onkohan putkista kiinni kun en saa mielestäni omasta vibrostani tuollaisia pääterosoja irti vielä vitosella? Lähitulevaisuudessa on etusten vaihto edessä joka tapauksessa, löytyykö suosituksia uusiksi putkiksi.

Tossa on pääteasteturinaa a'la Fender Champion "600":
http://juki.1g.fi/mp3/Fender_Champion_600/Strato_vol_12.mp3
 
Tätä styrkkaria voi luukuttaa himassakin täysillä ilman jarruja.

Tossa on pääteasteturinaa a'la Fender Champion "600":
http://juki.1g.fi/mp3/Fender_Champion_600/Strato_vol_12.mp3
 
Tätä styrkkaria voi luukuttaa himassakin täysillä ilman jarruja.
 
oho, ei pahan kuuloinen, eikö tämä ole se parin sadan pikkupurkki sillä "valkoista nahkaa"-lookilla? pitääpä tesmiä jossain.

eikö tämä ole se parin sadan pikkupurkki sillä "valkoista nahkaa"-lookilla?
 
Sama mylly. Thomannilla 169 eur. Säätimenä kaikki oleellinen eli volume.
 
Tossa vielä sama kone kutosella: http://juki.1g.fi/mp3/Fender_Champion_600/Strato_vol_6.mp3

Pari sanaa asiasta ja asianvierestä:
 
Princeton Recording, jossa on trans-impedance power attenuaattori toimii niin kuin pitää: saundi ja herkkyys säilyy hiljaisellakin soitolla, mutta tämä ei poista sitä perusongelmaa, että lujaa soitettavat biisit ei kuullosta hyvältä pienillä volilla.
 
Pienet volyymit ei nosta fiilistä, eikä saundi kuullosta yhtään samalta, vaan säröääni latistuu yksiulottoisemmaksi sirinäksi, tai kompressointi ei pompi samalla lailla ja muuttuu ponnettomaksi -> kakkasaundi.
 
Tämän takia suosin makkarissa kuulokkeita äänekkäissä kappalevalinnoissa (ja joskushan ei tule muuta soitettuakaan). Taustatkin lisäävät mölyn määrää sille tasolle, ettei kotona soittelussa ole muita vaihtoehtoja. Eihän kuulokkeet ole samat kuin 12"-kajari, mutta silti parempi vaihtoehto kuin tuo yllämainittu kakka-saundi.
 
Siis korvaa ei voi huijata, vaan hyvässä saundissa äänenvoimakkuus tulee olla riittävä.
 
*edit* vielä tarkennusta, että makuuhuoneessa voi soittaa riittävällä äänentasolla, mielestäni, tuollaista Little Wing -tasoista ja miksei vielä rokimpaakin kamaa, mutta Foxy Ladyä ei naapurit enää anna anteeksi.