Kitarat: kitarakamat ›

Mihin vetää raja siinä mikä saa nauttia trademark -suojaa? Missä kohtaa esim bodyn muoto on niin geneerinen ettei sitä voi omistaa?
 
https://www.guitarworld.com/news/gibson-dean-court-ruling
("Gibson wins Dean trademark infringement case but is awarded just $4,000 in damages")
 
https://www.musicradar.com/news/gui … -loses-guitar-copyright-case-201886
("Fender loses guitar copyright case")
 
Ei siinä kyllä ainakaan itse design paljoa tunnu painavan. Kylmästi designia katsoessa flying v on huomattavasti geneerisempi kuin stratocaster, joka on designiltaan loistava ja oivallinen sekä omaleimainen. Sen voisi olettaa nauttivan tavaramerkkisuojaa, mutta ei näin oikein ole. Lespat on geneerisyydessä jossain flying v:n ja straton välillä. Tai miten sen nyt ottaa.
 
"Fender refers to the 'iconic' status of these instrument outlines in American popular culture. However, we must resolve a narrow issue: Do consumers associate these two-dimensional outlines, depicted in the drawings, as indicators of source?"
 
On epäselvää saanko esim itse tehdä jonkun apin tai pelin, jossa oleellisena osana on jokin trademarkattu kitaran muoto? Mainitsematta esim stratocasteria nimeltä. Korkeintaan voisi nimetä s-typeksi.. ?

Jos kopioit yksittäisen soittimen käyttöösi, siitä vain. Ensisijaisesti immateriaalipuolen oikeudet suojaavat teollista tuotantoa. Satunnaiset yksilöt ovat oman harrastuneisuuden piirissä. Voit käytännössä kopioida oikeastaan mitä vain, kunhan myyntitilanteessa mainitset asiasta. Alkuperäiseksi väittäminen saattaisi olla petosta vastaava tilanne.

Ai hitto... mä kun jo luulin että täällä puhutaan maailman parhaista trankkucomboista eli Tech21 Trademark-sarjan vahvistimista :D
 
Mun mielestä tuo Gibsonin ja Deanin oikeustapaus oli kovasti omituinen siitä syystä, että siinä tarkasteltiin rungon ja lavan muotoja erillään toisistaan. Mielestäni soitin on kokonaisuus ja sen tunnistaminen tapahtuu nimenomaan kokonaisuutta katsoen ja arvioiden. Deanin olisi pitänyt pyytää oikeutta tarkastelemaan asiaa kokonaisuutena eikä irrottamaan yksittäisiä osia erilleen. Esim. Deanin Z-sarjanen ei voi koskaan mennä sekaisin Gibson Explorerin kanssa, johtuen siitä että sen tunnistaa jo kaukaa rungon, kaulan ja lavan yhdistelmästä. Tämän vuoksi Deanin Z-sarjanen ei näytä Gibsonin Explorerilta vaikka rungon muotoilu olisi sama tai lähes identtinen.

McNulty:
Mun mielestä tuo Gibsonin ja Deanin oikeustapaus oli kovasti omituinen siitä syystä, että siinä tarkasteltiin rungon ja lavan muotoja erillään toisistaan. Mielestäni soitin on kokonaisuus ja sen tunnistaminen tapahtuu nimenomaan kokonaisuutta katsoen ja arvioiden. Deanin olisi pitänyt pyytää oikeutta tarkastelemaan asiaa kokonaisuutena eikä irrottamaan yksittäisiä osia erilleen. Esim. Deanin Z-sarjanen ei voi koskaan mennä sekaisin Gibson Explorerin kanssa, johtuen siitä että sen tunnistaa jo kaukaa rungon, kaulan ja lavan yhdistelmästä. Tämän vuoksi Deanin Z-sarjanen ei näytä Gibsonin Explorerilta vaikka rungon muotoilu olisi sama tai lähes identtinen.
 
Olisihan sekin aika ongelmallista, jos lain suojaa voisi kiertää kopioimalla body yhdestä ja lapa jostakin toisesta suojatusta kitarasta. Ei varmaan menisi sekaisin alkuperäisten kanssa, mutta Vähän sama kuin suoraan kopioisi keulan Mersusta ja perän Bemarista.

KaRa:
 
Ei siinä kyllä ainakaan itse design paljoa tunnu painavan. Kylmästi designia katsoessa flying v on huomattavasti geneerisempi kuin stratocaster, joka on designiltaan loistava ja oivallinen sekä omaleimainen. Sen voisi olettaa nauttivan tavaramerkkisuojaa, mutta ei näin oikein ole. Lespat on geneerisyydessä jossain flying v:n ja straton välillä. Tai miten sen nyt ottaa.
 
Itse kyllä sijoittaisin V:n yhdeksi omaleimaisimmista kitaradesigneista. Sehän oli aikanaan oikein kummajainen, joka ei muistuttanut vähääkään mitään muuta kitaraa.

Strato, Les Paul, Tele, J, P, kaikista on tehty sata teemaa ja tuhat muunnelmaa.
 
Eräs Ned Steinberger askarteli aikanaan bassot nimeltä NS-1 ja -2 Kramerille (mikkejä oli nimen mukaan yksi tahi kaksi). Siitä tuli myöhemmin Spector. Hans Wilfer askarteli Saksassa kivan kopion nimellä Warwick. Sama muoto löytyy nyt myös firmoilta Zon ja Fodera.
 
Onko raha liikkunut näissä yhteyksissä, en tiedä. Yhtä kaikki, muoto on liikkunut paikasta toiseen. Lavat kaikissa ovat erilaisia.

Joo toi otsikko on vähän hämy. Olis pitåny laittaa tavaramerkkisuoja tms.
Enivei.
Hassua että stratokopioiden oikeusjutut on pyyhitty pois sillä että fenderin strato on niin ikoninen, yleismaallinen ja "yleinen", että siksi se on vapaata riistaa. Pitemminkin pitäisi päinvastoin juuri korostaa tavaramerkkisuojaa. Ja onhan niitä kopioita vaikka kuinka.
Silti, esim Shutterstockiin ei saa lisätä commerciaaliksi kuvaksi stratocasteria, koska trademark.