Kitarat: kitarakamat ›

Olen hankkimassa elämäni ensimmäistä wah-pedaalia. Mitä eroa erilaisten wahien välillä on ja mitä hyötyä on esim. maksaa Xoticin wahista yli 300€ sen sijaan, että maksaisi Harley Bentonista 59€?

Periaatteen tasolla se on aika yksinkertainen, jalalla säädettävä filtteri. Erona on taajuusalue, eli joku menee matalammalta korkeammille taajuuksille kuin joku toinen. Toinen ero on tuon filtterin kaistanleveys, eli kuinka kapealta alueelta se rääkäisee. Joissain näitä asetuksia voi muuttaa, on mahdollisesti joku toinen soundi mukana tohon filtteriin, erilaisia komponentteja valinnaisina, mahdollinen (särö)boosti jne. Joissain mekanismi on perinteinen painike pohjaan ja wah toimii, toisissa se menee päälle ja pois automaattisesti polkiessa, joistain saa jatkuvasti päälle tosta jälkimmäisestä ominaisuudesta huolimatta. Sit on buffereita, true bypass yms. kytkentöjä.
 
Kuuntele vaikka tubesta vähän jotain vertailuja. Kaikki ne tekevät suurin piirtein samaa asiaa, mutta soundieroja on jonkun verrankin.
 
Vastaus varsinaiseen kysymykseen kuitenkin: osta hyvä, osta kerran. Xoticilla saat kaikenlaisia soundeja sillä säätövaralla ja ei välttämättä tule ikinä vaihdon tarvetta. Toisaalta halpiksellakin voi löytyä se oikea soundi.

Ero on soundi ja monesti myös olemassa olevat säädöt. Halvat saattaa olla muovia, kun paremmat on metallia. Hyvä perusvarma valinta on käytettynä Crybaby 535Q. Se on säädettävä ja monipuolinen. Lisäks se on yleinen ja siinä on hinta ihan ok tasolla. Siitä voi sitten ihmetellä wahin eri sävyjä ja pohtia millasta soundia ylipäätään ees haluaa.
 
Itselleni suosikki löytyi viiden waakun jälkeen RMC ykkösestä.

Onhan noissa eroja jo mainittujen lisäksi mm. polkimen liikeradassa ja potikan taperissa ja sweepissä. Tarkoitan, että miten paljon poljin liikkuu ja miten tasaisesti/paljon soundi muuttuu, kun poljinta liikuttaa.
 
Ja laadussa tietysti, kuten kohinassa, kestävyydessä, korjattavuudessa, jne...

Se true bypass -juttu ainakin on melko tärkeä: Taannoin hommasin hetken puolijohteesta Behringerin halvan Hellbabe -polkimen, ja vaikka sen wah-soundi olikin melko OK, niin se pilasi puhtaan soundin totaalisesti pois päätä ollessaan, eli säröytti sitä.
 
Muun muassa tuosta syystä hommasin Dunlopin polkimen, jonka saa ihan oikeasti polkaistua pois päältä signaalia suttaamasta.

Onhan ne tosi erikuuloisia. Jos jättää tekniikan analysoinnin muille niin halvemmat tuppaa olemaan ohkaisempia ja puukottavia. Kalliimmat syvemmän ja miellyttävämmän kuuloisia. Jos ostat halvan niin osta true bypassa.

Mulla on ollut monia vaakkuja ja hyviä sellaisia, Budda, Morley Bad Horsie, Dunlop 95Q, uustuotantoa oleva Colorsound jne ja tällä hetkellä juurikin tuo aloituksessa mainittu Xotic. Vuosien varrella soundimieltymykset ja -tarpeet ovat tietysti muuttuneet monestikin ja kaikki ei toimi kaikkeen. Pakko silti sanoa, että kalleudesta huolimatta Xotic on ollut hintansa väärti; toimii oikeastaan kaikkeen funkista high gainiin ja hienosäätövaraa piisaa, jos tarvetta on. Itselläni se on koko ajan perusasetuksilla ja mielestäni sellaisena juuri hyvä mutta makuasia tuo toki on. Colorsound on oma juttunsa mutta jos esim. perus-Dunlopiin vertaa, niin eron kyllä kuulee. Jos tarvitset wahia vain satunnaisesti, juuri sillä peruksella pärjää mainiosti. Jos on tarve/halu panostaa, suosittelen kyllä Xoticia tai vaikka vanhempaa Buddaa, jos sellainen tulee vastaan.

Itse olen pitänyt EHX:n Cock Fight pedaalista. Monipuoliset säädöt ja fuzz mukana. Tosin pitää ostaa expression pedaali, jotta sitä voi käyttää kuin wah pedaalia. Ilman sitä se on auto wah tyyppinen pedaali.

kuhta52: Olen hankkimassa elämäni ensimmäistä wah-pedaalia. Mitä eroa erilaisten wahien välillä on ja mitä hyötyä on esim. maksaa Xoticin wahista yli 300€ sen sijaan, että maksaisi Harley Bentonista 59€?
 
Jos ei itse keksi syytä niin minun mielestä tällaisiin kysymyksiin ei pitäisi kaverin auttaa.
 
Syyt ovat aivan ilmeiset, ja soundiasiathan ovat aina henk.koht. juttuja.

horseface: Mulla on ollut monia vaakkuja ja hyviä sellaisia, Budda, Morley Bad Horsie, Dunlop 95Q, uustuotantoa oleva Colorsound jne ja tällä hetkellä juurikin tuo aloituksessa mainittu Xotic. Vuosien varrella soundimieltymykset ja -tarpeet ovat tietysti muuttuneet monestikin ja kaikki ei toimi kaikkeen. Pakko silti sanoa, että kalleudesta huolimatta Xotic on ollut hintansa väärti; toimii oikeastaan kaikkeen funkista high gainiin ja hienosäätövaraa piisaa, jos tarvetta on. Itselläni se on koko ajan perusasetuksilla ja mielestäni sellaisena juuri hyvä mutta makuasia tuo toki on. Colorsound on oma juttunsa mutta jos esim. perus-Dunlopiin vertaa, niin eron kyllä kuulee. Jos tarvitset wahia vain satunnaisesti, juuri sillä peruksella pärjää mainiosti. Jos on tarve/halu panostaa, suosittelen kyllä Xoticia tai vaikka vanhempaa Buddaa, jos sellainen tulee vastaan.
 
Xotic on kyllä paras Wah, mitä olen kokeillut ja niitä on kuitenkin aika monta tullut kokeiltua. Harmi, että sekin piti typeryyttään myydä.

Swayne: Itse olen pitänyt EHX:n Cock Fight pedaalista. Monipuoliset säädöt ja fuzz mukana. Tosin pitää ostaa expression pedaali, jotta sitä voi käyttää kuin wah pedaalia. Ilman sitä se on auto wah tyyppinen pedaali.
 
Tuostahan on sitten myös ulkoisesti perinteiseen wahi-malliin rakennettu versio Cock Fight Plus, jossa on expression-pedaali päällä ja muut säädöt sivuilla. Itse käytän lähinnä ufoiluihin kun se fuzz + "talk"-asetus on niin hauska ja överi talk box -henkinen "ieeaaoouuyyöörrd" -juttu, mutta eiköhän tuosta tosiaan monenlaista "järkevääkin" saundia saa.
 
Mulla on myös perus Crybaby, niin tulee siitä otettua tavanomaisemmat wahisaundit. Tavallaan siinä taas säädöttömyys (vai säädyttömyys) tekee siitä helpon käyttää. Siinä on se yks tuttu saundi ja sillä mennään. Ekaan omistamaani Crybabyyn vaihdoin rohisseen potikan ja ajattelin, että laitetaas samalla astetta parempi, jolloin saundista tulikin liian "hyvä", niin myin sen kaverille ja ostin uuden.

EHX Cock Fight esim. ihan vaan Nektarin ekspresssiopedaalilla on järkevän hintainen ja se on oikeasti ihan normiwahin tehtävän hoitava paketti. Joku myy tuolla plussa-versiota hintaan 85 euroa, ei paha (en mainosta ketään): https://muusikoiden.net/tori/ilmoitus/1773792 Erityisesti siinä on hyvä tuo mahdollisuus nostaa tarvittaessa alapäätä enemmän esiin (bottom) ja nuo vocoder ja fuzz-jutut tulee tietenkin vielä kaupan päälle. Kannattaa harkita.
 
Miniwahit on sitten oma maailmansa. Itse vaihdoin just CryBaby Mini 535Q:n pois, kun en jotenkin oppinut soittamaan sen pystyssä olevalla asennolla luonnollisesti. Tuo mun pedaali oli auto-return, eli wahia ei tarvitse erikseen kytkeä päälle, vaan se lähteen vaakkumaan vasta kun jalka alkaa polkemaan. Itse en ostaisi kuitenkaan miniä ensimmäiseksi wahiksi.
 
Vaikka "kerralla hyvä" on ihan looginen ohje, ei se välttämättä ihan tyhmää ole lähteä liikkeelle jostakin Voxin V845:sta. Halvalla saa, kuulostaa hyvältä, eikä syö tonea ainakaan pahasti (esim. paljon kalliimpi JAMin Wacho syö paljon pahemmin). Mutta on toki vähän yhden tempun poni, eikä niin hauska kuin esim. CryBabyt.
 
Ylivoimaisesti maailman paras wah on Mad Professor Snow White, mutta se ei taida olla tämän keskustelun speduja.

forreal: Ylivoimaisesti maailman paras wah on Mad Professor Snow White, mutta se ei taida olla tämän keskustelun speduja.
 
Snow Whitesta saa yksikelaisilla ja suht puhtailla soundeilla säätämisen kanssa monenlaista wahhia ja muutakin mielenkiintoista efektiä. Mitään ns. hammettimaista tai hendrixmäistä menoa ei tuosta pedaalista tuntuisi irtoavan. Pitäisi opetella käyttämään paremmin n. 5 vuoden omistuksen jälkeen. Hyvä pedaali, mutta vähän hankala käytettävä. Millä säädöillä käytät itse?

The Jack: Snow Whitesta saa yksikelaisilla ja suht puhtailla soundeilla säätämisen kanssa monenlaista wahhia ja muutakin mielenkiintoista efektiä. Mitään ns. hammettimaista tai hendrixmäistä menoa ei tuosta pedaalista tuntuisi irtoavan. Pitäisi opetella käyttämään paremmin n. 5 vuoden omistuksen jälkeen. Hyvä pedaali, mutta vähän hankala käytettävä. Millä säädöillä käytät itse?
 
Mulle Snow Whiten fanitus on tuossa pedaalin dynaamisuudessa. Lempisäätö on kaikki nupikat kohti kello 2-3:sta. Puhtaasti ja terävästi kun näppäilee kieliä, soundikin on puhdas ja vaakkuminen alkaa vasta kun soittaa hieman "pehmeämmin", demppaamalla ja taivuttamalla kieliä, jne... Tuo Marko Karhun videon kohta (2:05-3:05) on mainio esimerkki siitä, miten tuota vaakkumista kontrolloidaan sormenpäillä, ei pedaalin asetuksilla. https://www.youtube.com/watch?v=mk53MnU-mAA Suht puhtailla soundeilla ihan vaan semmoisten kevyiden melodioiden/soolojen soittelu on mieleeni ja ykskelaisella yleensä. Hammettiin tai Hendrixiin kannaattaa tosiaan tämänkin ketjun aloittajan ostaa ihan oikea wah. :)

Yksi Snow White fani lisää ilmoittautuu! Ja aika lailla komppaan edellisiä, etenkin stratolla saa mielestäni hienoja sävyjä soundiin.