Kitarat: kitarakamat ›

Terve, tarkoitus olisi laajentaa saundivalikoimaa ja pieni apu olisi tarpeen.
Tekis mieli saada joku säröpedaali jolla sais semmosta Santanan black magic woman -tyylistä saundia.
Oiskohan joku Big muff otollinen tohon hommaan???
Vahvistimena toimii Peaveyn classic30.

Terve
 
Ossiiii!!!... :)

Terve, tarkoitus olisi laajentaa saundivalikoimaa ja pieni apu olisi tarpeen.
Tekis mieli saada joku säröpedaali jolla sais semmosta Santanan black magic woman -tyylistä saundia.
Oiskohan joku Big muff otollinen tohon hommaan???
Vahvistimena toimii Peaveyn classic30.
 
Onko toi C30 luonteeltaan samanlainen kuin C20?
 
Pitkään omistin C20:n ja muffia käytin sen kanssa. Se oli ainakin sellanen vehje että sille ei kelvannut oikein mitkään säröpedaalit. Eikä oikein muffikaan, jotenkin kuitenkin. Se teki kaikista säröistä sellasen keskipyöreän, särmä puuttui.

Terve
 
Ossiiii!!!... :)
 
Mtäääähhh??? Enpä ole koskaan yrittänyt repiä Santana-soundia pedaalista, joten en ossaa tuossa paljon neuvoa. Polkimia on maailma väärällään ja varmaan niistä jollakin "ylä-middle-aluetta" pikkuisen korostavalla pääsee lähelle haettua soundia.
 
Itse olen onnistunut vähän sinnepäin kitara-piuha-Boogie yhdistelmällä. Luulisin, että Santanan lead-soundissa ei wah poislukien ole spetaalit olleet missään vaiheessa avainasemassa. Jossakin on mainittu miehen käyttäneen kai Big Muffia. No, ehkä vaikkapa Santana III levyn räkäisissä soundeissa voi ollakin joku boxi käytössä.
 
P.S. Heikki, joko "Baby" palasi kotiin?

Santanan nykysetuppihan on jotakuinkin sellainen, että miehellä on muutama vahvistin, Marshallia, Boogieta, Fender Twinia ja jotain boutique-kamaa, joita ohjataa pedaalilaudasta toimimaan joko yksi kerrallaan tai sitten signaali ohjataan useamman vahvistimen läpi.
 
Wahwah on ilmeisesti ainoa efektipedaali miehen arsenaalissa.

Santanan nykysetuppihan on jotakuinkin sellainen, että miehellä on muutama vahvistin, Marshallia, Boogieta, Fender Twinia ja jotain boutique-kamaa, joita ohjataa pedaalilaudasta toimimaan joko yksi kerrallaan tai sitten signaali ohjataan useamman vahvistimen läpi.
 
Wahwah on ilmeisesti ainoa efektipedaali miehen arsenaalissa.
 
Kai sillä kitarallakin on jotain merkitystä ja sillä kuinka soittaa. Jo erilaiset plektrat ja kynsillä soittamiset luo paljon erilaisia soundi variaatioita.

Kai sillä kitarallakin on jotain merkitystä ja sillä kuinka soittaa. Jo erilaiset plektrat ja kynsillä soittamiset luo paljon erilaisia soundi variaatioita.
 
Kysymys olikin vahvistuspuolesta.

Terve
 
"Itse olen onnistunut vähän sinnepäin..."
-Hoho!

"P.S. Heikki, joko "Baby" palasi kotiin?"
-Lähti ovet paukkuen eikä ole näk... jaa pedaali? Tullee postissa aikanaan, ei kiirestä :)

Santanan nykysetuppihan on jotakuinkin sellainen, että miehellä on muutama vahvistin, Marshallia, Boogieta, Fender Twinia ja jotain boutique-kamaa, joita ohjataa pedaalilaudasta toimimaan joko yksi kerrallaan tai sitten signaali ohjataan useamman vahvistimen läpi.
 
Wahwah on ilmeisesti ainoa efektipedaali miehen arsenaalissa.
 
Olen aina luullut samaa, että äijän backline on melko pitkään ollut saman tyyppinen, mutta uusimmassa GP:ssä on lyhyt maininta uusista kamoista:
- '72 Mesa-Boogie MK I combo (ämyri 417 Altec 12)
- 100 wattinen Dumble-nuppi ja Marshall 4x12 Celestion-kaappi sekä Brown Soun (siis ilman D:tä) 4x12-kaappi (Tone Tubby hamppupaperikartioilla)
- ainoa efekti Mu-Tron III
 
Ja ilman tätäkään tietoa päivänne ei olisi ollut pulkassa.

Ainakin PRS-foorumin Santana-fanaatikkojen (syvä huokaus...) mukaan taitaa tuo Dumple olla kovimmassa käytössä.

Mulla on Peavey classic50 ja bigmuff, muutenkin tossa styrkassa on aika mukava särö, ja muffilla saa kivan boostin siihen ja ehkä sellasta viulumaista meininkiäkin.
Mutta kannattaa hommaa EQ siihen väliin, niin soundimaailma laajenee aikalailla. Saa sitä hevimpääkin soundia sitten, eikä tarvi muita säröjä ostaa.

Itse olen onnistunut vähän sinnepäin kitara-piuha-Boogie yhdistelmällä. Luulisin, että Santanan lead-soundissa ei wah poislukien ole spetaalit olleet missään vaiheessa avainasemassa.
 
Juuh, aiemmin kun soittelin Mesalla mallia Mark IIb niin kyllä em. soundi aika lähelle irtos just kitara, piuha ja vahvistin -idealla. Suht liki pääsi ihan pulttikaulaisella perus-PRS:llä.

Ainakin PRS-foorumin Santana-fanaatikkojen (syvä huokaus...) mukaan taitaa tuo Dumple olla kovimmassa käytössä.
 
GP:n artikkelin perusteella ukkeli näyttää löytäneen vanhoilla päivillään tuon Dumblen, jolla monet "oikeat" kitaristit ovat soitelleet jo iät ja ajat :)
 
Tuntuu mehikaano olleen jo pitkään innostunut tuommoisesta tuhnusta "villasukanläpisoundista" joka alkaa vähän jo kyllästyttää. Esim. Borboletta-albumilla oli silloisen kokoonpanoon notkeaan ja irtonaiseen meininkiin erinomaisesti passaavia kirkkaampia ja kuulakkaita kitarasoundeja. Soittopelinä oli silloin muistaakseni "vähäpuisempi" ja yleisesti melkolailla rupu-kitaran maineessa kulkeva Gibsonin L6-S.

GP:n artikkelin perusteella ukkeli näyttää löytäneen vanhoilla päivillään tuon Dumblen, jolla monet "oikeat" kitaristit ovat soitelleet jo iät ja ajat :)
 
Tuntuu mehikaano olleen jo pitkään innostunut tuommoisesta tuhnusta "villasukanläpisoundista" joka alkaa vähän jo kyllästyttää. Esim. Borboletta-albumilla oli silloisen kokoonpanoon notkeaan ja irtonaiseen meininkiin erinomaisesti passaavia kirkkaampia ja kuulakkaita kitarasoundeja. Soittopelinä oli silloin muistaakseni "vähäpuisempi" ja yleisesti melkolailla rupu-kitaran maineessa kulkeva Gibsonin L6-S.
 
Olen käynyt lähes vuosittain kuulontarkastuksessa ja suosittelen sitä kaikille kitaristeille.
 
"villasukanläpisoundi" saattaa olla joillekkin kuulonsa säilyttäneille ainoa oikea.

Eihän sillä särölaitteella ole niin merkitystä. Kunhan hoitaa hommansa suht asiallisesti. Mielestäni Santana-soundi syntyy hyvin kääntämällä tone potikka sinne tummalle ja sitten muokkaamalla muita vehkeitä. Näin ainakin toimii meikäläisen PRS.

Guitar Player -läpyskässä taisi olla juttua Santanasta tuon supernatural-levyn aikoihin ja siellä oli kuva stagen lattiasta, johon kitarateknikko oli vedellyt teipillä neliöitä tai jotain ja kirjoittanut sinne sitten biisin nimen...Eli tietyssä kohtaa lavaa kitara reagoi tietyllä tavalla. Liittyy varmaan myös siihen, mitkä vahvistimet ovat käytössä sillä hetkellä.

Guitar Player -läpyskässä taisi olla juttua Santanasta tuon supernatural-levyn aikoihin ja siellä oli kuva stagen lattiasta, johon kitarateknikko oli vedellyt teipillä neliöitä tai jotain ja kirjoittanut sinne sitten biisin nimen...Eli tietyssä kohtaa lavaa kitara reagoi tietyllä tavalla. Liittyy varmaan myös siihen, mitkä vahvistimet ovat käytössä sillä hetkellä.
 
Hehe, vähän niin kuin jossain ostoskeskuksissa on niitä jalanjälkiä, joita seuraamalla pääsee Hot Lipsiin tms. kauppaan.
 
Tai sitten semmoinen Monkey Island -tyylinen aarrekarttasysteemi. Mikähän on Santanan "Big Whoop"?