Kitarat: kitarakamat ›

Äiti muori lähtee piakkoin lätäkön taakse Sars-keuhkokuumeen innoittamana. Mikäli matka sujuu suuremmitta terroristi-iskuitta, niin Montrealiin ja Quebec Cityyn (onkohan tota viimestä ees olemassa?) pitäisi päätyä. Tulipahan mieleen että sieltä saisi varmasti kotoista halvemmalla soitopelin. Tosin testaamisessa ja ostamisessa on luotettava äidin vankkaan hevikitarointi kokemukseen. Ennen matkalle lähtöä pitäis siis vääntää rautalangasta, että vaaleanpunainen ei ole ihan musta ja terävät kulmat kitarassa eivät ole vaaraksi. Merkki, malli, hintahaitari ja ostopaikat tulisi siis selvittää. Tietääkö kukaan luotettavia liikkeitä em. kaupungeista? Gibsonin Flying V:tä olen katsellut hieman sillä silmällä. Missäköhän hinnoissa ne heiluvat noilla leveyspiireillä? Onko turvallisempaa ostaa uusi vai käytetty? Takuuta on kai turha ottaa huomioon. Kiitoksia jo etukäteen mahdollisista vastauksista.

Tom Lee Music on Kanadan suurin soitinmyyjä. Olen Ostanut
Vancouverista kitarakamaa juuri em. liikkeestä. Pääsääntöisesti Kanadan hinnat ovat edullisempia, mutta
jenkeistä löytää vielä edullisemmin.

Jos sitä lähtisi todella kikkailemaan ja ostaisi postimyynnillä kitaran jenkeistä. Pyytäisivät sitten lähettämään sen hotellin osoitteeseen. Vaan onkohan valtioden välillä jonkin moinen vero tai muu este? Voisi olla aikamoista säätöä, mutta voihan sitäkin kokeilla ainakin kerran. Kitaran saa tuotua verotta, kun tuo sen matkatavaroissa. Onko silti olemassa mahdollisuus, että joku ylienerginen virkamies ratsaisi kateudesta soittimen ja löisi karvaisella kämmenellään alvit selkään? Jos oikein muistan verot lunastettiin takaisin lentokentällä. Taisin siis ilmeisesti vastata juuri omaan kysymykseeni?

Eikös Suomen tulli nappase siihen tullimaksun mukaan?

Eikös Suomen tulli nappase siihen tullimaksun mukaan?
 
Niin pitäisikö sitä erikseen jotenkin lain mukaan tullata? Kyllä tietenkin puoli vuosisataa vanha äitini on niin rock, ettei kukaan osaa epäillä etteikö hän olisi kiertuella ole kitarasankari, kun hän pyyttää saada varata ylimääräisen paikan ylibookatusta koneesta iänikuiselle suosikki instrumentilleen. Riski siis kärähtämiseen on kai marginaalinen, jos nyt sellaista edes on. Miten tuo verovapaa myynti/osto nyt oikeen toimii, kait sitä nyt on muuallakin kuin ruotsinlaivoilla? Mikä se homma on kun voi pyytää liikkeessä niitä teippaamaan tuotteen sellasella "duty-free" stabella?

Siis piti sanoa, että eikös tulli nappase siitä verot.
 
Edit: En ole varma enää mistään. Joka tapauksessa kaverini kävi Amerikassa ja osti sieltä kitaran. Lentoaseman tullissa sitten nappasivat siihen mukaan alv:n.

Olen tuonut yhden kitaran jenkkilästä 10v sitten ja silloin hommassa ei ollut mitään hämminkiä. Kävelin tullin läpi ilman mitään kysymyksiä. Varmuuden varalle olin pyytänyt kitarakauppiasta kirjoittamaan alle 1500mk (siis dollareina of course ;-) kokoisen kuitin (1500 oli silloin verovapaan tuonnin raja) siitä kitarasta, mutta onneksi sitä ei jouduttu käyttämään.

Olen tuonut lukuisia soittimia Yhdysvalloista. Arvatenkin
kaikki ovat olleet "käytettyjä" ja "lähtömaasta tuotuja".
Koskaan en ole maksanut penniäkään. Enkä maksa
jatkossakaan.

Olen tuonut lukuisia soittimia Yhdysvalloista. Arvatenkin
kaikki ovat olleet "käytettyjä" ja "lähtömaasta tuotuja".
Koskaan en ole maksanut penniäkään. Enkä maksa
jatkossakaan.
 
Aivan, siis pokkana vaan. Lentokoneessa hyvät pohjat alle ettei kädet hikoile ja naamakin punottaa aivan toisesta syystä. Muistinkin juuri, näin asiasta kahvipannuun, samaisen naishenkilön tuoneen velipojan ameriikan rassiin vetoakselin jokunen vuosi sitten. Välilaskulla Lontoossa virkailijat luulivat veistokseksi ja matka jatkui verotta.
 
Käytetyn soittimen ostaminen houkuttaisi vielä halvemman hintansa puolesta. Valmistusvirheiltä luulisi säästyvän paremmin kuin uudessa, kun joku on ainakin soittanut vehkellä ja toivottavasti korjannut mahdolliset erheet. Jos jollain on eriäviä näkemyksiä, niin olisi kiva kuulla lisää.
 
Kiitoksia vastauksista tähän mennessä ja jatkossa.