Kitarat: kitarakamat ›

Vahvistimia hevi-, blues- ym. -vääntöön on kyselty aika paljjon, mutta onko teillä kokemuksia ~20-50W (ei tarkka) putkivahvaimesta, joka sopisi straton (mahdollisesti myöhemmin myös telen) jatkeeksi punaniskalle. Haussa siis olisi styrkkari, jossa tärkein ominaisuus olisi hyvät ja lämpöiset puhtaat ja pikkuisen rosoiset saundit. Siis kantria ja bluesia pitäisi pystyä komppaamaan nätisti (niinkuin Jimmie Vaughan ja Danny Gatton) ja revittelemään vähän kovempaa. Vielä rokkisäröjenkin pitäisi olla kohtuulliset. Ei tietenkään haittaa, mikäli pönttö taipuu tiukkaankin jyrinään mukisematta.
 
Haluaisin myös että vahvistin on melko modernin kaltainen, että siitä löytyy kaikki nykyaikaiset perusfiitsörit kuten efektilenkku, lisäkaapin paikka (ainakin 1), pari-kolme kanavaa ja mitä nyt äkkiseltään voi toivoa. Mitään vintagea tai sen tyyppistä yhden äänen mölistintä siis on ihan turha tyrkyttää. Efektejä siinä ei oikeastaan tarvitse olla reverbin lisäksi. Efektejä en juuri käytä muutenkaan. Jonkun säröpurkin ja dillen voi joutua ostamaan. Ja reverbin, jos ei vahvistimessa ole hyvää. Mallintavat ei nyt kiinnosta, kun en sillä määrällä ääniä tee mitään. Saan vampista huvia sillä saralla.
 
Tuossa on mieleen tullut, että voisiko esmes Englin kombot ajaa tätä asiaa (ehkä kiinnostavin)? Sitten tietysti esim. Fenderin Hotrodit, Peaveyn Classicit ja Laneyn LC:t ja VC:t tulee näin äkkiseltään mieleen.
 
Signaaliketju:
Fender Jenkkistrato---->vahvistin
 
hinta-arvio voisi olla esmes noin kiloeuro. Tampereen lähistöllä luimistelevat voivat myös tarjota omiaan. Ja muistakaa tuo ehdoton kantrivaatimus.

Tuossa on mieleen tullut, että voisiko esmes Englin kombot ajaa tätä asiaa (ehkä kiinnostavin)? Sitten tietysti esim. Fenderin Hotrodit, Peaveyn Classicit ja Laneyn LC:t ja VC:t tulee näin äkkiseltään mieleen.
 
hinta-arvio voisi olla esmes noin kiloeuro. Tampereen lähistöllä luimistelevat voivat myös tarjota omiaan. Ja muistakaa tuo ehdoton kantrivaatimus.
 
No saakuta. Johan tossa tuli ratkaistua toi homma... Ite tiesit parhaiten. Engl ei välttämättä oo se kaikkein kantri-henkisin noista vaihtareista kylläkään... Ainakaan ulkonäöltään. Saundeiltaan mainio.
 
Ja Fenkun Hot Rodin oheen tarttet ehkä jonkun säröpedaalin. Se puhdas on mainio, mutta särökanavalla en ite tehnyt yhtään mitään. Sen verran syvältä se oli.

No saakuta. Johan tossa tuli ratkaistua toi homma... Ite tiesit parhaiten. Engl ei välttämättä oo se kaikkein kantri-henkisin noista vaihtareista kylläkään... Ainakaan ulkonäöltään. Saundeiltaan mainio.

 
Kuten sanoinkin, niin kyseessä on modernille kantrimiehelle haussa moderni kaappi, jolla perinnefiilistelytkin taittuu. Saako siis esmes Englin Thunderista tai Screamerista ulos vastaavia ääniä kuin vaikka Fenkun HR:stä (Human Resources. Hehe)? Carl Perkins oli kova jätkä ja esim. froikkareiden twangisoundit on todella kohdallaan.
 
En oikein tiedä, että mikä noissa laneyssa ja peaveyssä (kai muinoin omistamani passovahvari, joka oli huono) tökkii...
 
Ja Fenkun Hot Rodin oheen tarttet ehkä jonkun säröpedaalin. Se puhdas on mainio, mutta särökanavalla en ite tehnyt yhtään mitään. Sen verran syvältä se oli.
 
Tarkoittaako tämä sitä, että kanavanvaihtimen voi laittaa kehitysapuna afrikkaan vai saako särökanavalta sitten vaikka pedaalin kanssa jotain riemua maailmaan? Mihin vaihdoit Fenderin ja miksi? Särökanavakin saisi olla käyttökelpoinen, kun en ole pedaaleista järin kiinnostunut.

Tarkoittaako tämä sitä, että kanavanvaihtimen voi laittaa kehitysapuna afrikkaan vai saako särökanavalta sitten vaikka pedaalin kanssa jotain riemua maailmaan? Mihin vaihdoit Fenderin ja miksi? Särökanavakin saisi olla käyttökelpoinen, kun en ole pedaaleista järin kiinnostunut.
 
Just sen särökanavan takia sen HR:n lemppasin. Mullon sellanen ideologia, että käytettävästä vahvarista (yks vaan, ei oo varaa monivahvarisettiin) otetaan kaikki mahdollinen hyöty irti. Jos toinen kanavista on mulle hyödytön ja joudun jollain muilla vehkeillä sen särön rakentamaan niin ei hyvä. (Siis ei niin, että käytän vaan sitä vahvarin säröä, on mulla spedujakin. Mut sen perussaundin tulee olla hyvä. Saa myös buustata jos tahtoo...)Fenkku meni ja tilalle tuli Marsun Jubilee 2553 nuppi. Enkä oo katunut. Eihän noi Jubileen puhtaat pärjää sille HR:n puhtaalle kanavalle, mutta kokonaisuutena toi Marsu tuntuu olevan kuitenkin enemmän mun juttu.
 
Mut se HR:n särö oli jotenkin turhan tunkkainen ja honottava. Sellanen, että mieli teki vetää treble täysille ja middlet nolliin, mutta säätövarat loppu silti kesken. Mut ne puhtaat oli kyllä mainiot, sen annan.
 
Tota Englin screameria olen kokeillu kaupassa aikani. Jos yhteen sanaan pitäis tiivistää, niin se olis ehkä dynaaminen. Aika sellanen saundi, minkä näkönenkin se on. Hyvät puhtaat ja rouheat säröt. Aika rokki peli.
 
Noi Classicitkin on kyllä ihan testaamisen arvoisia. Ja Classic 30:n saa niin halvalla, että sun budjetilla niitä saa kaks käytettynä ja pari efektiä päälle.

fenderin hotrod nuppi + blackface kaappi. siihen joku esmes BOSSin bluesdriver nii johan irtoo kantribluussi. varmaan.

Peaveyn Classic sarjan vahvistimet tulivat minullakin ekana mieleen. Esimerkkinä vaikkapa Butch Snyderin Drop D Boogie: http://pages.tca.net/scott_f/Drop-D-Boogie.mp3
Tuo on tietääkseni tehty telellä ja Peavey Classic 50 4x10:llä.

Peaveyn Classic sarjan vahvistimet tulivat minullakin ekana mieleen. Esimerkkinä vaikkapa Butch Snyderin Drop D Boogie: http://pages.tca.net/scott_f/Drop-D-Boogie.mp3
Tuo on tietääkseni tehty telellä ja Peavey Classic 50 4x10:llä.
 
Noista on kyllä kehuja kuulunut. En vaan ole kokeilemaan päässyt. Tuo linkki ei toiminut, mikä on valitettavaa.

Just sen särökanavan takia sen HR:n lemppasin. Mullon sellanen ideologia, että käytettävästä vahvarista (yks vaan, ei oo varaa monivahvarisettiin) otetaan kaikki mahdollinen hyöty irti. Jos toinen kanavista on mulle hyödytön ja joudun jollain muilla vehkeillä sen särön rakentamaan niin ei hyvä. (Siis ei niin, että käytän vaan sitä vahvarin säröä, on mulla spedujakin. Mut sen perussaundin tulee olla hyvä.
 
Se se hauskaa olisikin, kun olisi kaikki POD II:den vahvarit rivissä ja napista vääntämällä vaihtuisi styrkka ihan oikeasti. Mulla on tuon suhteen sama fiilis, että pitäisi tuon vehkeen toistaiseksi vääntyä monenmoiseen renkutukseen. Sen vuoksi olen valmis sijoittamaan siihen muutaman eypon.
 
Mut se HR:n särö oli jotenkin turhan tunkkainen ja honottava. Sellanen, että mieli teki vetää treble täysille ja middlet nolliin, mutta säätövarat loppu silti kesken. Mut ne puhtaat oli kyllä mainiot, sen annan.
 
Tuo pitää mennä kokeilemaan. Olen HR:ää kokeillut vain pari kertaa ja silloinkin olin ostamassa kitaraa, joten vahvistinta ei tullut testattua kovin perusteellisesti.
 
Tota Englin screameria olen kokeillu kaupassa aikani. Jos yhteen sanaan pitäis tiivistää, niin se olis ehkä dynaaminen. Aika sellanen saundi, minkä näkönenkin se on. Hyvät puhtaat ja rouheat säröt. Aika rokki peli.
 
Nyt löysit sen avainsanan. Se on "dynaaminen", tampereeksi "rynaaminen". Semmoista minä haen. Sen pitäisi vaan dynaamisuudessaan pystyä tuottamaan myös perinnehenkistä ja jollakin tavalla persoonallista kamaa, minä kun en halua välttämättä kuulostaa juuri keneltäkään. Ja mitää chunk-chunk-vahvistinta en tarvi. Perkele, kun tuota ei pääse täällä maakunnassa kokeilemaan.
 
Noi Classicitkin on kyllä ihan testaamisen arvoisia. Ja Classic 30:n saa niin halvalla, että sun budjetilla niitä saa kaks käytettynä ja pari efektiä päälle.
 
Pitäisi suggestoida itseni sellaiseen hurmokseen, että en dumaisi Peaveytä suoralta kädeltä, vaan antaisin sen todentaa potentiaaliaan.
 
Sitten tämmöinen veto vielä: Hughes&Kettner Edition Tube.
 
Mitenkäs noiden puhuttujen vahvistinten reverbit?

Sitten tämmöinen veto vielä: Hughes&Kettner Edition Tube.
 
Edition Tubea en ainakaan kantrivahvistimeksi suosittelisi, ei ole mielestäni kuitenkaan siihen sopiva soundeiltaan.

Mitenkäs noiden puhuttujen vahvistinten reverbit?
 
Itselläni oli joskus kokeiltavana Hot Rod Deluxe ja siinä oli kaiku (kakkoskanavan lisäksi) suuri pettymys.
 
Makeet kantri ja bluessaundit tuli kun lykkäsi HK:n tubemanin puhtaan kanavan eteen.

ihan uhallakin, prkl...
 
Kannattaa tsekata Fender Ž65 Deluxe Reverb (reissue), vaikka se onkin "vintagea". Tuo on Twinin ohella kantriukkojen standardi. Kanavia on kaksi, mutta niiden vaihtamiseen pitää olla A/B-loota. Todella hyväsoundinen kaiku + tremolo, countrysäröä saa kun runttaa jompaakumpaa kanavaa..Efektiluuppia ei ole, mutta jos et käytä efektejä, niin mihin sitä tarvii?

ihan uhallakin, prkl...
 
Kannattaa tsekata Fender Ž65 Deluxe Reverb (reissue), vaikka se onkin "vintagea". Tuo on Twinin ohella kantriukkojen standardi. Kanavia on kaksi, mutta niiden vaihtamiseen pitää olla A/B-loota. Todella hyväsoundinen kaiku + tremolo, countrysäröä saa kun runttaa jompaakumpaa kanavaa..Efektiluuppia ei ole, mutta jos et käytä efektejä, niin mihin sitä tarvii?
 
Nyt tuli turpaan, prkl...
 
Eipä vaan, oletko tuon kanssa röytynnyt? Tuossa tulee vaan se eteen, että onko siitä monenlaiseen meininkiin? Muistaakseni olen kyllä tuollaista kokeillut kerran, mutta kokeilin sitä kivassa paikassa nimeltä känni ja ihan oudolla kepillä, joten aika vähän jäi luotettavaa mielikuvaa.
 
Olisiko tiedossa ajatuksen voimalla säätyvää styrkkaa, jonka saundi on KAIKKIEN mielestä hyvä? Vai pitäsköhän mun palkata ammattilainen soittamaan mun puolesta...

Edition Tubea en ainakaan kantrivahvistimeksi suosittelisi, ei ole mielestäni kuitenkaan siihen sopiva soundeiltaan.
 
Osaatko heittää, että mihin se sopii?

Nyt tuli turpaan, prkl...
 
Eipä vaan, oletko tuon kanssa röytynnyt? Tuossa tulee vaan se eteen, että onko siitä monenlaiseen meininkiin?
 
Joo..bändikaverilla on tommottinen, tosin point-to-point ja midboost modattu. kyllähän se moneen juttuun taittuu, kyseisessä tapauksessa ainakin bluesrockiin, jazziin (fuusio ja trad) ja jopa irkkupoppiin. Kaveri käskyttää sitä stratolla, pedaalilaudassa on wah, TS-9, Rat ja joskus flanger.

Entäs kaksi kivaa comboa, toinen kantriin, vaikka joku Twin. Toiseksi joku rokkilaite, Marshalli tjsp? Ei loppujenlopuksi maksa miljardia, kun ainakin marsuja saa joskus puoli-ilmaiseksi. Monikanavaisissa vermeissä cleanipuoli on monesti vähän epä-kantri.
 
Ainiin, kokeile myös Orange AD30, vaikka se olekaan mikään countrikone noin niinkuin käyttäjäkuntansa puolesta. Löytyy oikein hieno puhdas ja kevytruttu, ja toisesta kanavasta vähän isompi ruttu. Sitten on AD140 josta saa enempi höyryö. Tosin, se on kyllä väistämättä ainakin jonkin verran erilainen, kun käyttelee eri putkia.. Mutta testiin kummiskin.

Entäs kaksi kivaa comboa, toinen kantriin, vaikka joku Twin. Toiseksi joku rokkilaite, Marshalli tjsp? Ei loppujenlopuksi maksa miljardia, kun ainakin marsuja saa joskus puoli-ilmaiseksi. Monikanavaisissa vermeissä cleanipuoli on monesti vähän epä-kantri.
 
Tuo muuten on myös aika hyvä idea.
 
Ainiin, kokeile myös Orange AD30, vaikka se olekaan mikään countrikone noin niinkuin käyttäjäkuntansa puolesta. Löytyy oikein hieno puhdas ja kevytruttu, ja toisesta kanavasta vähän isompi ruttu. Sitten on AD140 josta saa enempi höyryö. Tosin, se on kyllä väistämättä ainakin jonkin verran erilainen, kun käyttelee eri putkia.. Mutta testiin kummiskin.
 
Nuo Oranssit vaan näyttää olevan aika karun hintaisia. Menee vähän yli siitä, mitä pystyy maksamaan, mutta pitänee kuitenkin kokeilla kun kohdalle osuu. Tässä kun ei olla jäniksen selässä. Eipä.
 
Onkos muuten tullut kenellekään eteen tätä isompaa Hotrodia. Siis sitä Deville 60 W 2x12? Onko samat ongelmat kuin deluxessa? Melko äänekäs kuuluu olevan.

Heh, kun tätä keskustelua tässä seuraa, niin _onhan_ maailmassa ihan C&W-musiikkiin varta vasten tehtyjä vahvistimia, joita kukaan ei oo maininnut - nimittäin Music Manin hybridit, ne fifty-four ja sixty-four jne.
 
nehän on tosiaan ihan länkkäreille tehty:-)
 
Toinen, joka on pitänyt kantrikitaraa silmällä, on the good ole' Mr. Hartley Peavey. Nimittäin, varsin huonosta rokkisuhteestaan huolimatta vanhat (siis ennen tätä 5150-aikaa, ennenhän Peevo oli rokkipiireissä kirosana lukuunottamatta Lynyrd Skynyrdejä ja Molly Hatchetteja jotka olivat Peaveyn kavereita...) Peavey-combot twangaa koko lailla kivasti kun alkaa heinähattumusiikki soida:-)
 
Hybridiä suosittelisin. Sitähän ne Gibsoninkin varsinaiset kantrikoneet vissiin lopulta oli, heti kun vain tuli mahdollisuus pärjätä ilman putkia.

kivi:...the good ole' Mr. Hartley Peavey. Nimittäin, varsin huonosta rokkisuhteestaan huolimatta vanhat (siis ennen tätä 5150-aikaa, ennenhän Peevo oli rokkipiireissä kirosana lukuunottamatta Lynyrd Skynyrdejä ja Molly Hatchetteja jotka olivat Peaveyn kavereita...) Peavey-combot twangaa koko lailla kivasti kun alkaa heinähattumusiikki soida:-)...
 
joo ja kasikytluvullahan nashville osaston tyyppien taustalla näkyi paljon peavey 212 stereo chorusta, joka siis trankkukone!
 
noita stereoita saa aika halvalla nykyisin?
 
mutta miksei sitten mallintavaa, kukaan ei tässä ole uskaltanut semmoista ehdottaa, entinen putkifriikki Pete Andersonhan käytti line6 flextonea, pod prota ja nykyään vettaa, ja mieshän on kantrikitaristien kunkku tällä hetkellä!
 
http://www.peteandersonnews.com/
 
samueld:...styrkkaa, jonka saundi on KAIKKIEN mielestä hyvä?...
 
häh, eikö riitä että se on nimenomaan itsesi mielestä hyvä, paskaako väliä muiden mielipiteistä, no okei joutuuhan muutkin kuuntelemaan...

mutta miksei sitten mallintavaa, kukaan ei tässä ole uskaltanut semmoista ehdottaa, entinen putkifriikki Pete Andersonhan käytti line6 flextonea, pod prota ja nykyään vettaa, ja mieshän on kantrikitaristien kunkku tällä hetkellä!
 
http://www.peteandersonnews.com/
 
Pete on myös sanonut sen. että ei juurikaan jaksa mikitellä vehkeitä studiossa, kun helpompikin tapa on...ja tottahan se on, että digimaailma on kivaa ainakin studiossa..

Tulipa sitten tämä ongelma ratkaistua. Kävin turistikierroksella Helsingissä lauantaina ja testailin kaiken maailman vahvistimia ja ENGLin Screamer kombo vakuutti minut juuri ylläkin mainitulla dynaamisuudellaan.
 
Puhtaat, jotka ovat minulle ehkäpä vahvistimen tärkein osuus ovat todella kunnossa. Ne eivat ole Fenderin puhtaat, mutta enpä ole niitä oikeastaan koskaan vaatinutkaan. Styrkkari napsui niillä mielestäni aika kantristi. Tosin nykyaikaisesti, että eipä sillä vanhoilta jääriltä välttämättä kuulosteta, mutta eihän 27-vuotias vielä vanha jäärä olekaan (kai?). Puhtaaseen kun lisäsi crunchia, niin johan teksas-suffle alkoi päristä juuri niin kuin pitikin. Sitten särökanava päälle ilman crunchia ja rajumpi blues/rock-särö oli valmis. sitten crunchi päälle, niin jopa straton yksikelaisilla sain aivan itseäni tyyydyttävää jyrinää aikaiseksi. Ja toisessa stratossahan on humppari...
 
Näiden lisäksi kokeilussa olivat Orangen AD15, Laney VC30, ja fenderin vahvaimia on tullut muuten kokeiltua. Noista ainoastaan Orange oli mielestäni kiinnostava, mutta tuosta AD15:sta puuttuu esmes reverb, eikä se taivu tuohon tiukempaan vääntöön.
 
Nyt on sitten muutama kuukausi itkua, hammasten ja nälkävyön kiristystä.
 
Olettkeo muuten tilailleet englejänne kölnistä? Näyttäisi hinnat olevan selvästi kotimaista alhaisempia? entä saako tuohon kiinni muuta kanavanvaihtajaa kuin tuon englin oman sikakalliin?