Kitarat: kitarakamat ›

Moi! Mitä kuuluu? Toivottavasti otsikko herätti mielenkiintoa ja myötätuntoa.
 
Dorka = henkilö, joka on kiinnostunut asioista, joista hän ei tiedä paljon mitään, eikä ole vielä omien tai toisten kokemusten kautta ylittänyt ummikon arvoa.
 
..piste
 
Olen oppinut: lyhyestä virsi kaunis. Näihin muutamaan käytännön kysymykseen olisi kivaa saada vastauksia:
1. Mikä/millainen vahvistin (mitä käytännössä huomattavaa eroa transistori- ja putkinäillä jne. on) kantsii ostaa kotikäyttöön, joka ei kuitenkaan olisi laadultaan tai ominaisuuksiltaan köykäisempi vaihtoehto? (Mitä sanotte 100:n e:n vahvistimesta?) Mitä minun pitäisi tietää vahvistimista, kun menen kauppaan katselemaan?
2. Mikä/millainen kitara olisi tarpeeksi hyvä, että se kestäisi viidenkin vuoden rupeaman ilman, että tarvitsee ruveta häpeilemään ja haaveilemaan paremmasta, kun vanhasta ei lähde? Ja mitkä ominaisuudet kitarat erottaa toisistaan?
 
Esimerkkikitarana Yahama Pacifica 604. http://www.netzmarkt.de/thomann/thoiw3_artikel-145827.html
 
Soittaisin kitaralla musiikkia laidasta laitaan, mutten metallia tai ihan heti rautalankaa, enimmäkseen rokkia/poppia. Popista ja Foo Fighteristä Blink182:n ja Blurin kautta Red Hot Chili Peppersiin ja vaikka Agentsiin saakka. Monipuolisuus on kaiken A ja O.
 
Mites on?

Tuota noin... 100€ vahvistimeen on aika vähän. Illä joutuu tinkimään ominaisuuksista aika paljon. Suosittelisin säästämään sitä varten vähän pidempään. Yksi vaihtoehto on ostaa mallintava etuaste (POD, V-Amp jne.) ja liittää se kuulokkeisiin tai stereoihin. Saa kuulemma paljon paremmat soundit, kuin noista halvoista trankkusuristimista. Niissä hinnat pyörii muistaakseni 300->. Toi kitara on varmaankin ihan laadukas. Mulla on kakkoskitarana halvempi malli 112, jossa ainoana heikkoutena on oikeastaan tallapaloista puuttuvat urat, joten intonaatio ei pidä. Tuossa kuitenkin näytti olevan huomattavasti laadukkaampi talla.

Tuota noin... 100€ vahvistimeen on aika vähän.
 
50 eurolla saa huippu stäkin marsulta.

50 eurolla saa huippu stäkin marsulta.
 
No tietenkin:) Miksi en tajunnut tuota heti. Luoja sitä särön murinaa.

Otan kantaa tuohon esimerkkikitaraasi omakohtaisilla kokemuksilla:
 
Mulla on ollut toi Pacfica 604 pari vuotta ja olen ollut siihen erittäin tyytyväinen: Ehdottomasti parhaimpia kitaroita hinta-laatusuhteeltaan mitä olen koskaan kokeillut. Osat ovat suurimmaksi osaksi laadukkaita. Talla on Wilkinson vs-100, Sperzelin lukkovirittimet, kaulaprofiili miellyttävä...jne.
 
Ainoat seikat mitkä kitarassa saavat huutia on keskinkertaiset mikit ja elektroniikka. Melko tyypillistä tämän hintaluokan kitaroissa. Eivät ne missään nimessä aivan toivottomat ole mutta vähän enemmän munaa saundiin olisi kaivattu(astetta parempi 812-malli korjaa mikrofonien puutteet). Lisäksi satula on vähän kolhosta muovista tehty mikä ihmetyttää kun kitara on muuten laadukkaasti koottu.
 
Eli varsin hyvä ja monipuolinen ensikitara joka ei varmasti jää parin vuoden päästä "pieneksi"
 
Veikkaisin että 100 eurolla ei saa uutena kuin huonoja vahvistimia... Ainoa edes harkinnan arvoinen vaihtoehto mikä tulee mieleen on Kustomin Tube 12 ja sekin jää pikkaisen budjetin ulkopuolelle.

Nyt tulee omat näkemykset aiheeseen.
 

Olen oppinut: lyhyestä virsi kaunis. Näihin muutamaan käytännön kysymykseen olisi kivaa saada vastauksia:
1. Mikä/millainen vahvistin (mitä käytännössä huomattavaa eroa transistori- ja putkinäillä jne. on) kantsii ostaa kotikäyttöön, joka ei kuitenkaan olisi laadultaan tai ominaisuuksiltaan köykäisempi vaihtoehto? (Mitä sanotte 100:n e:n vahvistimesta?) Mitä minun pitäisi tietää vahvistimista, kun menen kauppaan katselemaan?
 
On joitain ihan hyviä vahvistimia, mutta ei taida ihan satasella lähteä tosin alle kahdella sadalla kyllä. Itse olen hyviksi todennut esim. Voxin Cambridgen ja Rolandin Cuben. Paljon täällä on kehuttu muitakin. Vähän kun selailee tätä keskustelualuetta, niin treenivahvistimista on väännetty peistä useaan otteeseen.
 
Mallinnuslaatikko on yksi vaihtari. V-Amp maksaa jotakin 170:n tienoilla. Silla voi sitten soitella kuulokkeilla tai vaikka stereoiden läpi. Itsessäänhän siitä ei mitään mölyä irtoa.
 
2. Mikä/millainen kitara olisi tarpeeksi hyvä, että se kestäisi viidenkin vuoden rupeaman ilman, että tarvitsee ruveta häpeilemään ja haaveilemaan paremmasta, kun vanhasta ei lähde? Ja mitkä ominaisuudet kitarat erottaa toisistaan?
 
Uudesta alkaa kai väkisinkin haaveilemaan. Vaikka ostaisi Custom Shop Les Paulin, niin voi alkaa tehdä mieli stratoa, kun alkaa löytää omia mieltymyksiä ja osaa vaatia jotakin tiettyä. Ensimmäistä kitaraa ei todellakaan kannata hankkia viimeiseksi kitaraksi tai loppuelämäksi.
 
Mielestäni esim joku edullinen, mutta hyvälaatuinen stratocaster tai vastaava, jossa on tallamikissä kaksi kelaa (kyllä, olen single coil-mies) tarjoaa aika hyvän pohjan aloittaa harjoittelu. Esim. varmasti tuo jamaha. Näistäkin on juttua kitarakamoissa vaikka kuinka kun vaan luet ensimmäistä sivua pidemmälle. Huippua on, jos saat mukaan kauppaan jonkun veteraanin, joka osaa katsoa perusasioita. Huomiota kannattaa kiinnittää esimerkiksi yleiseen olemukseen, viimeistelyn tasoon, osien laatuun, mikkeihin, kaulan suoruuteen, tuntumaan, väriin.
 
Noniin, tyrmätkää suoralta kädeltä.

Noita pikkuvahvareita näkee kyllä sataankin euroon Torilla, kun jaksaa vähän katsella ja tingata. Itse ostin Marshallin Lead 12:n keväällä, ja siinä on aivan huippu puhtaat ja junttasäröt.
 
Mallintavan ostaminen ja sen kytkeminen stereoihin tai kuulokkeisiin on toki yksi vaihtoehto, mutta omat kokemukseni tuosta ovat aika huonot. Sinänsä kuulostaa ihan hyvältä, mutta _läheskään_ samanlaista intensiteettiä ja fiilistä ei saa kuin jos soittaa Oikean Combon läpi.

Vahvareista puheenollen, toinen dorka täällä haluais tietää, mikä on "keinokuorma"?

Mites on?
 
No, tuo Yamaha on varmasti hyvä vaihtoehto. Yleensä niissä on varsin hyvä hinta/laatusuhde vaikkei juuri tuo malli olekaan tuttu. Loppupeleissä homma on kuitenkin miehestä kiinni. Jos kitara tuntuu viiden vuoden kuluttua asialliselta niin asia on silloin selvä. Nyt sitä ei vain voi tietää...
 
Jos satasen pintaan pitäisi saada vahvistin se olisi tämä: http://www.netzmarkt.de/thomann/thoiw3_artikel-157150.html , tosin ei t-kaupasta. Suomessa OVH(!!!) on 110€. Ja Yamahasta/mikä vain kiinnostaa kannattaa aina ottaa tarjous kotimaisesta liikkeestä. Useinkin pystyvät alittamaankin Thomannin hinnat.
 
Kirjoittelin vastikään kommentteja Kustomista tänne http://muusikoiden.net/keskustelu/p … &o=0&x=c40ef62b32&co=60

Miten olisi tälläinen paketti.
 
Vahvari Peavey Blazer 148€ (käyetettynä varmaan saa 100€ jos sattuu löytämään)http://www.netzmarkt.de/thomann/thoiw3_artikel-130748.html#fpix Teho. 15W. Laitteesta löytyy kaksi eri särötyyppiä (modern ja vintage) ja reverb.
 
Tuon kaveriksi joku stratocaster (Squieritkin ovat oikein säädettynä hyviä). Stratocasterit ovat IMO aika monipuolisia kitaroita. Ite soittelen stratolla death/thrash-metallia, rokkia, ja jopa hieman bluessia (kotona ettei kukaan kuule :)

Vahvareista puheenollen, toinen dorka täällä haluais tietää, mikä on "keinokuorma"?
 
Keinokuormaa käyttävät ne, jotka haluavat ajaa putkivehkeensä pääteastesärölle ilman, että letti liehuu äänenpaineen vaikutuksesta. Se on semmoinen laatikko, joka pistetään nupin ja kaapin väliin, nimensä mukaisesti, lisäämään kuormaa. Kun on suurempi kuorma, tulee vähemmän ääntä. Väännetään volumea kovemmalle ja saadaan pääteastesäröä. Ja voilá, saatiin sitä herkullista säröä, mutta kuulo ei mennytkään! Kaikkea ne insinöörit keksii...

Close but no cigar.
 
Keinokuorma ei lisää vahvistimen kuormaa vaan muuttaa osan tai kaikki vahvistimen tuottamasta tehosta lämmöksi jolloin kaiuttimelle asti pääsee vain osa koko tehosta.

Close but no cigar.
 
Keinokuorma ei lisää vahvistimen kuormaa vaan muuttaa osan tai kaikki vahvistimen tuottamasta tehosta lämmöksi jolloin kaiuttimelle asti pääsee vain osa koko tehosta.
 
Ok. Tiedot päivitetty pääkopassani.

Kiitokset loiszzztzzazvista vastauksista!
Kai mi sit oon valmis astumaan kauppojen rintamalle jatkamaan tutkintoja. Käyn vissiin vielä läpi tätä osastoa, josko sieltä tosiaan saa selkoa näihinkin asioihin, niinkuin Samueld ystävällisesti neuvoi (en tyrmännyt ajatuksiasi laisinkaan=). Uskottava kai se on ja todettavissa.
 
Mä olen kuitenkin sen verran rankka jätkä, että mä tivaan vielä täsmäiskulla viimeistelyä pariin vihoviimeiseen avonaiseen asiaan (vaikka niitä on näidenkin lisäksi paljolti (?)).
 
vahvarit:
Minkä hintasia/-laisia ei kande katsoa ja mistä jää paitsi, jos ei maksa tarpeeksi? BTW sanoisin äkkiseltään, että vahvistimesta voisin maksaa enintään (huom. mielellään vain enintään) 250 euroa. Entä mitä sanotte yhdistelmästä: halpa etuaste + halpa vahvistin - ei hyvä?
 
kitarat:
Mistä te tiedätte, missä kitaroissa on hyvälaatuiset mikit ja elektroniikka? Ja miten tunnistaa hyvän tallan?
 
vastaukset:
100€ vahvistimeen on aika vähän. Illä joutuu tinkimään ominaisuuksista aika paljon.
Mitä ominaisuuksia sitten kannattaa vahvistimelta ainakin vaatia, että tietäisin hieman, mitä voisin myöhemmin kaivata, jos en niitä nyt ota huomioon?
..ja
BTW mitä tarkoittaa IMO?
 
Oih, tossahan se euron merkki onkin - suoraan eessä: € - tadaa. Yleiset kysymykset siksi, että voisi kaupassa hieman kätevämmin karsia vaihtoehtoja kuin kokeilemalla kokemattomana jokaista (?). Tai no, onhan siellä myyjät.

 
Mitä ominaisuuksia sitten kannattaa vahvistimelta ainakin vaatia, että tietäisin hieman, mitä voisin myöhemmin kaivata, jos en niitä nyt ota huomioon?

No särön ei saisi kuulostaa ampiaispesältä ja kun potikoita kääntelee pitäisi soundissa tapahtua jotain muutosta. Myöskni puhtaissa on aika paljon eroja. Kannattaa ottaa joku kokeneempi mukaan musakauppaan neuvomaan. Loppupeleissä paras on aina se mikä eniten miellyttää omaa korvaa.

..ja
BTW mitä tarkoittaa IMO?
 
IMO = In My Opinion

Otan kantaa tuohon esimerkkikitaraasi omakohtaisilla kokemuksilla:
 
Mulla on ollut toi Pacfica 604 pari vuotta ja olen ollut siihen erittäin tyytyväinen: Ehdottomasti parhaimpia kitaroita hinta-laatusuhteeltaan mitä olen koskaan kokeillut. Osat ovat suurimmaksi osaksi laadukkaita. Talla on Wilkinson vs-100, Sperzelin lukkovirittimet, kaulaprofiili miellyttävä...jne.
 
Meidän koulussa (ylä-asteella) oli joku pacifica strato ja se oli hyvä. Ja vielä hieno sunburst. Mutta nyt (lukiossa) samanlainen mutta vitun ruma sininen ja se näyttää paljon halvemmalta ja viimeistelykin näyttää paskalta. Eli värillä on väliä visuaaliseen kokonais kuvaan.

Meijän lukiossa on Yamahan joku vanhahko Pacifica tele, ja hämmästyin, kun se oli niin hyvä soittaa. Ei ollenkaan halpiksen tuntua ja mikit kuullostivat iha OK:lta.

Täällä on vielä yksi vähemmän asioista tietoinen. Voisiko joku kertoa ihan tarkkaan putki- ja transistorivahvistimen eroavaisuuksista ja eduista/heikkouksista?

Täällä on vielä yksi vähemmän asioista tietoinen. Voisiko joku kertoa ihan tarkkaan putki- ja transistorivahvistimen eroavaisuuksista ja eduista/heikkouksista?
 
Trankku: usein edullisempi. Kevyt, ei vaadi putkien vaihtoa, saa hyvän soundin pienelläkin volalla. Suuri osa kuulostaa sirkkeliltä.
Putki: Soundi "lämpöisenpi", käytetyt usein aika vanhoja, vaatii luukuttamista ennen kuin paras soundi irtoaa. Ennemmin treeneihin kuin kotikäyttöön.