Kitarat: kitarakamat ›

Missä hinnoissa Samboran käyttämä "talkbox" liikkuu?
Joku varmaan osais selittää sen toimintaa/käyttöä?

Missä hinnoissa Samboran käyttämä "talkbox" liikkuu?
Joku varmaan osais selittää sen toimintaa/käyttöä?
 
http://www.netzmarkt.de/thomann/thoiw3_artikel-103986.html
 
Saksanmaalta näyttäis lähtevän tommonen vähän päälle kahteensataan. Siinä vähän viitehintaa uudelle tuotteelle. Toi Heil taitaa olla se perusvehje tolla saralla. Vaan jokuhan justiinsa kertoili, miten tuollainen askarrellaan itse... :)
 
Toiminta on sellainen, että tuossa polkimessa on pieni kajari, josta kitaran signaali johdetaan äänimuodossa tota letkua pitkin soittajan suuhun raikaamaan, josta se otetaan mikillä pa:han. Suulla sitten tehdään sellaista ihmismäisä joijotusta ja wakutusta. Hampaat paukkuu ja rokki soi...

Kivellä oli Miitissä itsetehty, osat olivat jotakuinkin pätkä puutarhaletkua, lentokonekonjakkipullo (mini siis) adapteriksi, Motorolan driver ja sähköteippiä.
 
Heil Talk Boxiin verrattuna aika edullinen.
 
Rocktroniltahan on tullut se Banshee, joka kytketään ihan normiefektin tapaan signaalitiehen, letku suuhun ja boksi prosessoi soundin itsessään ilman laulukamoja. Pitäisi kokeilla toimiiko.

Kivellä oli Miitissä itsetehty, osat olivat jotakuinkin pätkä puutarhaletkua, lentokonekonjakkipullo (mini siis) adapteriksi, Motorolan driver ja sähköteippiä.
 
Joo, kallein osa on varmasti se PA-torven driveri. Niissä on se kiva puoli, että koska eivät perustu normaaliin kartiokaiuttimeen, vaan ns. huulikartioon, jossa puhekelakin on eri lailla, toimivat varsin erilaisilla tehoilla ihan yhtä hyvin.
 
Halpoja drivereitä löytynee kaikkien PA-vuokraamojen romulaareista, ja kaikista hajonneista laulukamoista joissa vaan on torvi. Mikä tahansa käy. Mieluummin se euron muovimötikkä kuin sadan euron pro-osa.
 
Driveri on se pyöreä möykky, joka on torven perässä kiinni. Lähtee irti joko ruuveilla tai ihan vaan kiertäen.
 
Sitten eiku vahvistin. Mä käytän 5 markalla ostamaani patterivahvistinta, mutta näppärä kaveri juottelee puolen watin vahvistimen kasaan iltapäivässä (kustannusarvio 2-4 euroa, koska potikat saa olla halpoja trimmereitä eikä niitä tarvi ekan ruuvauksen jälkeen enää säätää; ja verolevy, 2,54 koekytkentälevy, käy rakennuspohjaksi ihan hyvin). Kuulokeliitäntäkin käy driverin syöttämiseen (kuten jo sanoin, se ei ole nirso).
 
Lopuksi tarvitaan kytkin, ihan se halpa SPST:kin käy (ei tarvi olla kallis DPDT) jolla valitaan, meneekö kitara normaalisti kitarakamoihin, vai onko määränpäänä driveri, puutarhaletku ja suu.
 
Hauskaa askartelua.

Kivellä oli Miitissä itsetehty, osat olivat jotakuinkin pätkä puutarhaletkua, lentokonekonjakkipullo (mini siis) adapteriksi, Motorolan driver ja sähköteippiä.
 
Heil Talk Boxiin verrattuna aika edullinen.
 
Rocktroniltahan on tullut se Banshee, joka kytketään ihan normiefektin tapaan signaalitiehen, letku suuhun ja boksi prosessoi soundin itsessään ilman laulukamoja. Pitäisi kokeilla toimiiko.
 
Eikös siinä kuitenkin mikin tarvitse? Eli ihan ilman laulukamoja ei selviä. Danelectrolta tuli hiljattain talk boxi jossa on pieni mikkikin putken kyljessä. Äänen laadusta en sitten tiedä.

Eikös siinä kuitenkin mikin tarvitse? Eli ihan ilman laulukamoja ei selviä
 
Niin, laulukamat on kyllä hyvä olla, jos haluaa jonkun kuulevankin. Lisäksi kannattaa käyttää jotain kapeakeilaisempaa ja suuntaavampaa laulumikkia; taas kerran se Shure SM57 on hyvä valinta.

Eikös siinä kuitenkin mikin tarvitse? Eli ihan ilman laulukamoja ei selviä.
 
Äh, perse. Olen ymmärtänyt väärin, mitenpä se noin olisi toiminutkaan :)
 
Eli siinäkin on vain oma etuvahvistin ja se voidaan kytkeä suoraan kitaran ja vahvistimen väliin.
 
Danelectrolta tuli hiljattain talk boxi jossa on pieni mikkikin putken kyljessä. Äänen laadusta en sitten tiedä.
 
Tuosta oli Guitar Playerissa testi ja kuulemma toimii koti- ja studio-oloissa ihan ok, mutta luonnollisesti siitä mikistä johtuen se on täysin käyttökelvoton keikoilla, kun se on sellainen pieni ja herkkä nappimikki josta ei mitään iloa ole sellaisessa metelissä.

Äh, perse. Olen ymmärtänyt väärin, mitenpä se noin olisi toiminutkaan :)
 
Hyvinnii, edellyttäen että soittaja pitää huulet tiukasti putken ympärillä kiinni.
 
Silloin meillä olis joku painetta tuottava elementti, esim tavallinen kaiutin, mäntänä. Ja sitten meillä olis painetta lukeva elementti. Ja suun tilavuuden muutokset vaikuttaisivat siihen, paljonko yli tai alle nollakohdan painetta lukukalvoon pääsee...
 
Mä en enää ihmettele mitään sen jälkeen kun ostin Mike Matthew's (Electro-Harmonixin perustaja, muuten) Soul Kissin, jossa valoherkkä anturi laitetaan suuhun, ja kitarasoundia muokataan haukkomalla henkeä kuin kala kuivalla maalla...
 
Sylkikontaktin takia laitteessa oli mukana aids-tietoisku ja sarja kumisia anturinsuojia...
:-)

Hyvinnii, edellyttäen että soittaja pitää huulet tiukasti putken ympärillä kiinni.
 
Silloin meillä olis joku painetta tuottava elementti, esim tavallinen kaiutin, mäntänä. Ja sitten meillä olis painetta lukeva elementti. Ja suun tilavuuden muutokset vaikuttaisivat siihen, paljonko yli tai alle nollakohdan painetta lukukalvoon pääsee...
 
Mä en enää ihmettele mitään sen jälkeen kun ostin Mike Matthew's (Electro-Harmonixin perustaja, muuten) Soul Kissin, jossa valoherkkä anturi laitetaan suuhun, ja kitarasoundia muokataan haukkomalla henkeä kuin kala kuivalla maalla...
 
Sylkikontaktin takia laitteessa oli mukana aids-tietoisku ja sarja kumisia anturinsuojia...
:-)
 
Kiesus! Tuollainen Soul Kiss pitäisi olla joka äijällä :D Mistä ihmeestä löysit tuon? Tuntuisi olevan aika harvinainen härveli.

Sylkikontaktin takia laitteessa oli mukana aids-tietoisku ja sarja kumisia anturinsuojia...
:-)
 
Hoho. Nuo anturinsuojathan olisivat hieno lisä minkä tahansa pedaalin kanssa.

Kiesus! Tuollainen Soul Kiss pitäisi olla joka äijällä :D Mistä ihmeestä löysit tuon? Tuntuisi olevan aika harvinainen härveli.
 
Sieltä mistä monet muutkin helmet - MS Audiotronin löytölaarista. Siitä kaupasta olen ostanut tosi monta "emmätiedämikäseon"-nimistä laitetta pilkkahintaan.
 
Olisko maksanut 50 markkaa..? Eli saman kuin kitaran heksainterface IVL pitchrider 7000, tai eka Digitech PDS20/20 -multitap delayni, tai kymmenen kappaletta Lenny Pogan's Pitchfinderiä. Mutta kuka osti kaikki ne messinkilätkät kitaroiden ja bassojen lapaan, oliks ne nyt "sustainor" nimeltään..? Hemmo?
 
50 markkaa oli myös hinta, jolla kaikki Electro-Harmonixin pedaalit myytiin MS:llä pois, kun tehdas lopetti. Ostin yhden jokaista mitä laarissa oli, myöhemmin myin ne kun kysyntää kerran oli, ja tarjolla oli mukamas toimintavarmempia kopioita murto-osahintaan. Nyt kaduttaa, mutta silloin tuntui että piti tehdä niin.