Kitarat: kitarakamat ›

Onko joku joskus kokeillut samaa mikkiä eri kitaroissa?
 
oliko saundeissa eroja? Minkälaisia eroja? Kertokaa kokemuksistanne.

Myös itseäni tuo suuresti kiinnostaa. Olen tässä jonkun aikaa suunnitellut moista testiä. Pitäisi vaan saada jonkinlaiset pikaliitinsysteemit mikin ym johdotuksiin ettei tarvi kolvailla. Haluaisin verrata aktiivin ja passiivin eroa eri kitaroissa. Ja ei ole varaa ruveta useampia mikkejä ostelemaan. Rahaa menee jo siihen että ostaa samanlaiset kielet testikappaleisiin. Mutta eiköhän tässä jossain vaiheessa...

Kannattaa ottaa vielä huomioon se kuinka itse mikin lisäksi kitaran muu elektroniikka vaikuttaa tilanteeseen.

Onko joku joskus kokeillut samaa mikkiä eri kitaroissa?
 
oliko saundeissa eroja? Minkälaisia eroja? Kertokaa kokemuksistanne.
 
On eroa soundeissa. Kitaralla on oma perussoundinsa, jota mikki sitten vähän värittää. Yleensä ihmisillä tuntuu olevan käsitys, että mikinvaihdoksilla saataisiin radikaaleja muutoksia kitaran soundiin - näin ei ole kuin ihan ääritapauksissa. Toki soundi muuttuu mikkiä vaihtaessa, mutta se on loppupeleissä aika pientä, jos verrataan miten paljon vaikkapa kitaran puut ja rakenne vaikuttavat sen sointiin.
 
Esimerkki: Jos sulla on kitara jossa on humbuckeri tallassa. Jos vaihdat sen humbuckerin toiseen erityyppiseen (esim. lespaulista stratoon tai toisinpäin) kitaraan, on soundin muutos suurempi kuin jos vaihtaisit siihen stratoon toisenlaisen humbuckerin.
 
JuSu

JuSu taisi sanoa kaiken oleellisen!

Toki soundi muuttuu mikkiä vaihtaessa, mutta se on loppupeleissä aika pientä, jos verrataan miten paljon vaikkapa kitaran puut ja rakenne vaikuttavat sen sointiin
 
Mä en suoraansanoen jaksa uskoa tuohon. Vakuuttakaa minut. Omakohtaisia kokemuksia, kiitos. Onko joku ikinä edes kokeillut samaa mikrofonia eri kitaroissa. Vai onko tämä nyt vaan näitä lopullisia totuuksia, jotka pitää purematta niellä.
 
Minä olen vakuuttunut siitä, että mikrofoni vaikuttaa pääasiassa sointiin. Kitaran runkohan on alunperin rakennettu siten, ettei se juurikaan värähtelisi, kierto-ongelmien vähentämiseksi ja sustainin parantamiseksi.

Minä olen vakuuttunut siitä, että mikrofoni vaikuttaa pääasiassa sointiin. Kitaran runkohan on alunperin rakennettu siten, ettei se juurikaan värähtelisi, kierto-ongelmien vähentämiseksi ja sustainin parantamiseksi.
 
Usko nyt kun kaikki sanoo että soundi lähtee sormista. :)
 
Kirjoititko sinä aikaisemmin että akustisessa soinnissa piikin pitäisi näkyä kuoppana mitatussa sähköisessä signaalissa?

Mä en suoraansanoen jaksa uskoa tuohon.
 
Ei ole pakko.
 
Onko joku ikinä edes kokeillut samaa mikrofonia eri kitaroissa.
 
On. Jopa erilaisista puulajeista tehdyn straton välillä on selviä eroja, miltä mikit kuullostaa. Sopii tulla kuuntelemaan.
 
Vai onko tämä nyt vaan näitä lopullisia totuuksia, jotka pitää purematta niellä.
 
Ei toki tarvi purematta niellä, mutta kantsis ehkä vähitellen totutella ajatukseen, että se nyt kyllä on näin.
 
Minä olen vakuuttunut siitä, että mikrofoni vaikuttaa pääasiassa sointiin.
 
Mikrofoni on vain rikkana rokassa mukana luomassa kitaran sointia.
 
Kitaran runkohan on alunperin rakennettu siten, ettei se juurikaan värähtelisi, kierto-ongelmien vähentämiseksi ja sustainin parantamiseksi.
 
Okei, tää oli sitten kai vitsi ja mua vedätetään, niinkö? Joskus kasarilla jotkut hevimiehet pyrkivät siihen, että kitaran soundi olisi mahdollisimman neutraali ja soundi luotaisiin pelkästään elektroniikalla. Tosiasiassa kitaran rungon ja kaulan nimenomaan pitää värähdellä, se suurelta osin antaa eri kitaratyypeille niiden erilaisen soinnin. Jos kitaran puut eivät värähtele, on sustaini todella heikko, ei se kieli yksin jaksa kauaa soida. Nyt sulla on perusasiat vähän hukassa.
 
Ajattele, jos kitarassa ei runko ja rakenneratkaisut vaikuttaisi sointiin, niin silloinhan kaikki kitarat kuullostaisivat samalla elektroniikalla ihan samalta. Ja näin ei TODELLAKAAN ole. Mene kauppaan, ja etsi kaksi erityyppistä kitaraa joissa on sama tallamikki. Soita samoilla asetuksilla saman vahvistimen läpi. Jos et kuule eroa, niin laita kitara nurkkaan ja osta kukkopilli. =)
 
JuSu

Usko nyt kun kaikki sanoo että soundi lähtee sormista.
 
No, sen minä täysin uskon. Mutta miksi täällä kaikki keskustelevat siitä pitääkö rungon olla vaneria, lastulevyä, poppelia vai muovia, jos saundi lähtee sormista.
 
Kirjoititko sinä aikaisemmin että akustisessa soinnissa piikin pitäisi näkyä kuoppana mitatussa sähköisessä signaalissa?
 
Kyllä minä niin kirjoitin, ja niin se on. Jos ette usko, lukekaa Fleischer, Fwicker: Mechanical Vibrations of Electric Guitars, Acustica - Acta Acustica, Vol 84 (1998) s.758-765. En minä itse näitä juttuja keksi, vaan tämä tieto on ihan peräisin erittäin luotettavista tieteellisistä lähteistä.

. Onko joku ikinä edes kokeillut samaa mikrofonia eri kitaroissa.
 
Olen. kahdet eri mikit kokeiltu kahdessa eri kitarassa, eli periaatteessa olen kokeillut tuon jo "isolla" otannalla. Ja kyllä _minun mielestä_ myös kitaroiden soundeissa tapahtui muutosta mikkien vaihdon yhteydessä samalla mikillä, tosin perusluonne kyllä pysyy samana samalla mikillä.
 
Esim. vrt. PRS:n vintage bass vs. Duncan Jazz - tummasta "perinnesoundista" kirkkaampaan ja erottelevampaan; samanlaista vertailukitaroissa.
 
PRS HFS vs. Duncan JB, toisessa kitarassa JB:n vaihdettaessa selkeä(mpi) kuoppa alapään toistossa...
 
Ota siitä sitten selvää... Mutta kuitenkin, ainakin minulla, soundi syntyy myös siitä, minkälaisella soundilla soitat. Pikkaustätsi (tai 'sormet', ihan miten vaan), voima jne. muuttuu tiedostamatta erilaisilla soundeilla, äänenväreillä, mikin ulostuloilla (=yliajolla) jne. Ei se muuttuva tai muuttumaton soundi ole pelkästään kiinni mikrofonin taajuustoistoon vaikuttavista tekijöistä. Toisaalta, edelleenkään näillä argumenteilla ei paljon pidemmälle päästä siitä, miten runko vaikuttaa mikin soundiin, vai vaikuttaako ollenkaan.
 
Mutta kuitenkin, kyllä se vaikuttaa! :o)
 
EDIT: taannoinhan steinbergerit tehtiin mistä lie synteettisistä materiaaleista, jolloin saatiin stabiili, tasaisesti soiva soundi. Ja aah, niin tylsä mikistä riippumatta, mitä olen lukenut. Itsellä ei ole kyllä kokemusta Steinbergereistä.

Kyllä minä niin kirjoitin, ja niin se on. Jos ette usko, lukekaa Fleischer, Fwicker: Mechanical Vibrations of Electric Guitars, Acustica - Acta Acustica, Vol 84 (1998) s.758-765. En minä itse näitä juttuja keksi, vaan tämä tieto on ihan peräisin erittäin luotettavista tieteellisistä lähteistä.
 
Ehän mää sun faktojas olekaan kyseenalaistanut. En muistanut varmaksi ja ajattelin varmistaa.
 
Mietin vaan miksi mun kokemuksien mukaan akustisesti kirkkaasti soivat kitarat soi kirkkaasti myös vaffarin kera. Siis melkein samanlaisista stratoista on kysymys. Ja kun kitara soi tumpusti, niin ei siinä mikit pelasta.
 
Jos kielet sais viritettyä ilmaan olisko sustain ihan omaa luokkaa? :-p

Tosiasiassa kitaran rungon ja kaulan nimenomaan pitää värähdellä, se suurelta osin antaa eri kitaratyypeille niiden erilaisen soinnin. Jos kitaran puut eivät värähtele, on sustaini todella heikko, ei se kieli yksin jaksa kauaa soida. Nyt sulla on perusasiat vähän hukassa.
 
"The vibration of strings are influenced by their end supports. As a result of nonrigid end support, energy can flow from the strings to the body of an instrument, causing the string vibrations dacay faster than in a case of rigid supports."
 
Science of Sound
 
"In guitar the original signal is produced by the strings. Since string is not able to radiate sound to a practically sufficient extent, vibrational energy has to transferred from the string to the instrument body in an acoustic guitar. ...
 
In contrast to the acoustic guitar, the electric guitar does not radiate the sound itself and consequently there is no intrinsic need for energy transfer from the strings to the instrument body. Therefore, the string vibrations of a solid-body electric guitar do not decay as rapidly as for the acoustic guitar. In the words of guitar players: The "sustain" is better for an electric guitar than for an acoustic one"
 
Mechanical Vibration of Electric Guitars, Acta acustica

Jos kielet sais viritettyä ilmaan olisko sustain ihan omaa luokkaa? :-p
 
Kyllä. Nimenomaan näin.
 
EDIT: en nyt siis väitä tässä eikö runko vaikuttaisi mihinkään. Epäilen vain, että se ei ole niin hirveän merkittävää, kuin yleisesti luullaan.

Science of Sound
 
Mechanical Vibration of Electric Guitars, Acta acustica
 
No juu. Paha potkia tutkainta vastaan. Mä en epäilekään, etteikö nuo teorianikkarit olisi ihan oikeassa.
 
Käytännössä kuitenkin kitaran rakenteella ja puuaineksella on suurempi vaikutus kuin mikeillä. Mun puolesta sä voit kaivaa lainauksia vaikka raamatusta, mutta mä tiedän että käytännössä asia on näin.
 
Tää on myös kovin helppo todistaa. Ota nenä irti kirjasta ja käy siellä kaupassa kokeilemassa. Taisin jo mainitakin, mutta vaikka Les Paulissa ja Stratossa olisi samat mikit, niin ne soivat kyllä aivan eri tavalla, sanoi teoria sitten ihan mitä tahansa. Ihan oikeesti.
 
JuSu

Yleensä ihmisillä tuntuu olevan käsitys, että mikinvaihdoksilla saataisiin radikaaleja muutoksia kitaran soundiin - näin ei ole kuin ihan ääritapauksissa.
 
Joo, kummasti kun nakkasi Epin omat humpparit roskiin ja laittoi tilalle Duncanin JB (ja Jazzin), niin alkoi kuulostaa paremmalta. Eihän ne originaalit jaksanu edes putkivahvistinta kunnolla säröttää, kun taas nykyinen setti saa ihan eriluokan säröt aikaiseksi putkipelissä. Tokihan niitä vanhoja olisi voinut buustata p*rkeleesti päästäkseen samalle "tasolle", mutta on noissa kyllä muutakin eroa taajuusalueiden korostuksessa, erottelussa, tarkkuudessa jne. Omasta mielestäni soundi on siis selkeästi muuttunut.
 
Sitä en sitten tiedä miltä JB kuulostaisi vaikka SG:ssä (vs mun LP Studio), uskoisin että soundi muuttuu taas jonkin verran. Eli eiköhän se soundi siinä kitarassa ole kaikesta kiinni: kielet, mikit, runko & materiaalit, elektroniikka... Ja kitaran ulkoiset tekijät vaikuttaa myös (sormet/pikkaus/vahvistin jne), mutta siitäpä ei tässä puhuta :-9

Mä en suoraansanoen jaksa uskoa tuohon.
 
No yritänpä minäkin rimpuilla vastaan... Omistan kaksi kitaraa joissa on molemmissa tallamikkinä tuo ominaissaundintappajana pidetty Emg:n 81. Charvelissa on lehmusrunko, vaahterakaula, ruusupuuotelauta ja Floyd Rose. Toisessa kitarassani on Pähkinä/leppä-puurunko, vaahterakaula, ruusupuuotelauta ja Les Paul-tyylinen talla. Näiden kahden saudit ovat kuin yö ja päivä.
 
Pähkinä/leppä-runkoisen kitaran saundi on todella tiukka varsinkin alapäästä ja erottelukykyä löytyy vaikka muille jakaa. Charvel taas kuulostaa todella erilaiselta saundin ollessa huomattavasti pyöreämpi, eikä ollenkaan niin napakka alapäästä. Ihanteellinen soolosaundi löytyy tuosta, mutta hillitöntä hevikomppia tuolla ei ole yhtä mukava soitella kuin tuolla pähkinärunkoisella ja taas toisinpäin. Eli pähkinärunkoinen ei tallamikillä soolotessa oikein vakuuta kun saundi on liiankin tiukka.
 
Elektroniikka on molemmissa kitaroissa samanlainen.

Mulla oli Duncanit Distortion ja Jazz kahdessa Lespaul-tallaisessa skitarassa, eli Rautian veistämä ja Tokai. Ja soundi oli varsin erilainen. Tokaissa oli tumma, jopa epäselvä soundi, ja enemmän honotusta. Toisessa on kirkkaampi, tiukempi ja semmoinen erikoinen piikki on eri kohdassa soundia kuin Tokailla.

Käytännössä kuitenkin kitaran rakenteella ja puuaineksella on suurempi vaikutus kuin mikeillä.
 
Allekirjoitan tämän. Ei mulla muuten noita erilaisia kitaroita olisi, jos ne eivät kuulostaisi selkeästi erilaiselta, puhumattakaan erilaisesta tuntumasta, ulkonäöstä ym. kivasta.
 
Mikeillä voi sitä kitaran perussoundia sitten ohjata suuntaan tai toiseen, mutta silti samalta kitaralta se kuitenkin kuulostaa pohjimmiltaan.

Mikki on mauste.

Olen sitä mieltä, ettei voi sanoa, kumpi muuttaa saundia enemmän, kitaran rakenne vaiko mikrofoni.
Rakenne voi olla mitä tahansa puoliakustisesta plexilankkuun, mikin paikkakin voi vaihdella todella rajusti. Jo pelkkä skaalan muuttuminen vaikuttaa varmasti ominaissaundiin.
Toisaalta mikki voi olla mitä vain lipstickistä supertehokkaan passiivi-invaderin kautta 4v ulostulon aktiivimikkiin. Niin, ja sitten on vielä erilaiset kontaktimikrofonit, kai ne sentään jätetään pois laskuista..?
Kumpi noista tekijöistä sitten on dominoivampi, kuka sanoo. Onko tarpeellista tietääkään, on toinen asia; kättähän voi aina vääntää.