Kitarat: kitarakamat ›

Sanokaahan, miten erilaiset nauhojen ominaisuudet vaikuttavat soittotuntumaan? Yleensähän tiluttelujutuissa suositaan leveää jumbo-mallia ja vintage-henkisemmässä meiningissä käytetään pienempiä nauhoja ylipäätään, mutta mitä yksittäisillä nauhojen ominaisuuksilla (leveys, korkeus jne.) on vaikutusta? Entä onko eri ominaisuuksista hyötyä sointusoitossa / komppaamisessa kuin esim. soolosoitossa? Itselläni on jäänyt vähän tuo nauhojen korkeuden vaikutus tuntumaan epäselväksi, kun ei ole ollut niin kovin paljon havaintomateriaalia.

Korkeampi nauha -> enemmän tilaa kosketuskohdan alla, eli silloin kun kieli koskettaa nauhaa, niin sormen ja otelaudan väliin jää vielä tilaa. Matalalla nauhalla tilaa ei jää, tai se on pieni. Jos on tilaa, on pikkuisen helpompi venyttää ja tehdä vipatusvibrato. Nauhavälien kovertaminen ajaa saman asian, vielä isommin. Kielestä saa "kiinni" silleen jokapuolelta, ja raju vibrato helpottuu. Makuasioita.
 
Otelaudan radiuksella, eli pyöreyden säteellä on myöskin paljon merkitystä. Pyöreä kaula, eli pieni radius (wanhanmallinen strato), on mukava alhaalta soittaessa, ja soinnuissa (varsinkin peukalo kaulan yli-juttuun), mutta korkealta tehdyt rajut venytykset saattavat sammua kielen ottaessa nauhoihin kiinni. Iso radius, lättänäotelauta (jackson) taas ei sammuta, mutta tuntuu sitten erilaiselta. Tätä varten on tehty muuttuvaradiuksisia kauloja, compound radius, jossa on matalilla nauhoilla pyöreyttä, ja ylhäällä litteyttä.

Kiitoksia hyvästä vastauksesta. Kysyisin vielä hieman lisätietoa kun alkoi kiinnostamaan. Entä matalat nauhat...onko niistä mitään erityistä hyötyä, kun haittana on tuo vibraamisen hankaloituminen? Vaikuttaako nauhojen korkeus ns. soittonopeuteen? Entä kaulan paksuus (esim. stroto vs. paksumpi lespa -kaula), onko se lopulta vain makuasia vai onko sillä todella reaalista vaikutusta siihen mitä kitaralla pystyy tekemään?

onko se lopulta vain makuasia
 
Kyllä. Toinen tykkää serkusta, toiset herkuista. Tietenkin joillakin lituskakauloilla on toki helpompi soittaa jotain arpeggiotiluja tms. mutta toisaalta hankala taas peukku-Hendrixiä.
 
Itse olen ainakin huomannut tykkääväni koko ajan enemmän ja enemmän aina vaan paksummista ja paksummista kauloista - vaikka toki ei ihan pesäpallomailat suosikkeja olekaan.

Entä matalat nauhat...onko niistä mitään erityistä hyötyä, kun haittana on tuo vibraamisen hankaloituminen?
 
Intonaatio saattaa olla matalilla nauhoilla tarkempi, tai näin olen jostain ainakin lukenut.
 
Vaikuttaako nauhojen korkeus ns. soittonopeuteen? Entä kaulan paksuus (esim. stroto vs. paksumpi lespa -kaula), onko se lopulta vain makuasia vai onko sillä todella reaalista vaikutusta siihen mitä kitaralla pystyy tekemään?
 
Pitkälti makuasioita ja kaikkeen tottuu. Vaikka kyllä minäkin vähän korkeammista nauhoista pidän enemmän kuin ihan kapeista ja littanoista. Kaulan paksuus on tosiaan ihan makuasia, mutta yleisesti ottaen paksummilla kauloilla on mukavampi soittaa sointuja, kun taas ohuemmilla saattaa puristaa kaulaa liikaa, jolloin kädet alkavat kramppaamaan. Henk. koht pidän paksummista kauloista enemmän kuin esim. Ibanez-tyylisistä hammastikuista.

Entä matalat nauhat...onko niistä mitään erityistä hyötyä, kun haittana on tuo vibraamisen hankaloituminen?
 
Soundiero, huomattava sellainen ;-) Onko se nyt sitten hyöty vai haitta on subjektiivista.
 
Mutta varsinkin ohuilla kielillä ja korkeilla nauhoilla esim baresoinnut kuullostaa helposti epävireiseltä. Matalilla nauhoilla ei soittotatsilla ole niin väliä kun kieli tuppaa pysähtymään otelautaa joka tapauksessa, painoi sitten kuin kovaa tahansa.
 
Mitä paksummat nauhat sitä kivampi, aluksi tosin saattaa esim liu'utukset tuntua tökkivän. Mulla on yhessä tikussa Dunlopin isoimmat mitä löytyy, eli onko se nyt sitten 6100:t ja on tosi hyvät.
 
Sanoisin tosta kaulan paksuudesta että paljon se on soittajastakin kiinni mitä milläkin kaulalla voi tehdä. Mutta kyllä esim tollanen shoft-V profiili suorastaan pakottaa veivaamaan dirty poolia :)

Vaikuttaako nauhojen korkeus ns. soittonopeuteen? Entä kaulan paksuus (esim. stroto vs. paksumpi lespa -kaula), onko se lopulta vain makuasia vai onko sillä todella reaalista vaikutusta siihen mitä kitaralla pystyy tekemään?
 
Kyllähän kaulan/otelaudan ominaisuudet vaikuttaa kuinka helppoa/vaikeeta kitaralla on soittaa. Mut oikeesti jos jollain on hyvä tekniikka niin se soittaa sitten vaikka millä näppärästi.
 
Muistuu mieleen että ainakin Alex Lifeson ja Ritchie Blackmore ovat todenneet jossain haastattelussa että gibson kaula olis vikkelämpi kuin stratotyylin kaula. Molemmat on soittaneet puoliakustisilla gibsoneilla ja sitten siirtyneet stratotyylisiin myöhemmin. Lifeson taitaa soittaa PRS:illä nykyisin.
 
Samanlainen kokemus mulla on yhdestä Epiphone Casinosta ja yhdestä Gibson ES325:sta vs. stratot.

Soundiero, huomattava sellainen ;-) Onko se nyt sitten hyöty vai haitta on subjektiivista.
 
Millaista soundieroa tarkoitat tarkemmin ottaen? Eli onko matalat nauhat tummempisaundiset ja korkeammat kirkkaammat tms? Vaikuttaako nauhojen leveys myös soundiin soittotuntuman lisäksi?

Ei nopeuteen, siihen vaikuttaa vain omat sormet. Millä vain rämpyttää nopeasti, kunhan on ensin tottunut soittotatsiin. Esim. jos yrittäisin nyt soittaa "nopeasti" kitaralla jossa on 08-kielet matalalla, niin eihän siitä mitään tule. Ihan niinkuin tulisi millään muullakaan, mutta noin niinkuin pointtina se, että totuttele lapioosi. :)

Yks juttu mitä ei vielä oo käsitelty nauhojen leveyttä koskien: ylimmillä nauhaväleillä tuppaa tila loppumaan helposti ainakin 24-nauhaisella. Siellä on kapeista nauhoista iloa, kun pienikin tila on plussaa. Ite suosin mahdollisimman kapeita ja korkeita.