Terve. Kuten on jo monessa kohtaa tullut mainittua, olen homaamassa kitaraa osissa. Humppari-strato raskaampaan poppiin olisi kyseessä, ja komppikitara lähinnä kiikarissa. Lihava, munakas rokkikomppi-saundi olisi haussa. Nyt olisi kitaran kaulan puulajin valinta edessä. Kitaran runko on leppää ja otelauta ruusupuuta, ja nyt pallottelen kaulan suhteen mahongin ja vaahteran välillä. Kumpikohan kannattaisi hommata? Mikeiksi tulevat tallaan Duncanin Custom 5 (yläpäätä ja bassoja paljon, keskiääniä vähemmän) ja ´59 kaulaan (samankaltainen taajuusjakauma). Peruskysymys: onko kaulan materiaaliin olemassa jotakin perusperaatetta? Esim. kannattaako hommata kaula, joka KOMPENSOI rungon sointia antamalla saundiin sellaisia piirteitä, joita rungon puu ei niinkään tarjoa? Vai kannattaako päinvastoin hommata kaula, joka KOROSTAA samoja taajuuksia kuin runko? Koska kitarani runko tulee olemaan leppää (pehmeä, ei kovin kirkas saundi), olisiko kaulan puuksi sopivampi kenties VAAHTERA (kompensoi antamalla kirkkautta) vai MAHONKI (on saundiltaan tummempi ja pehmeämpi, kuten leppä)? Mahonkisen kaulan saundin lihavuus ja pehmeys viehättää, mutta onko vaarana, että yläpää jää leppä-mahonki-ruusupuu-yhdistelmällä ihan paitsioon? Eli olisiko kirkkaamman saundin omaava kaulapuu parempi ajatus? Ja miksi niin harvoissa stratoissa on mahonkinen kaula?! Tuntuu olevan Gibsonin heiniä lähinnä nuo mahonkikaulat.. MIKKO |
Hmm, ei siitä kyllä oikeestaan munaa puutu, hyvän särösoundin saan ihan koskematta eq:hun. Mikit vaikuttavat myös aika paljon, luultavasti tuo custom toimisi varsin hyvin tuossa. |
Vaahterakaulan ottaisin. Se on stratossa hyväksi koettu ratkaisu. En usko, että mahonkikaula tarjoaa mitään selkeää etua etsimääsi soundiin. Jos tiedät pitäväsi mahongin soundista, suosittelisin ennemminkin mahonkibodya. Kaulan paksuuskin vaikuttaa muuten jonkin verran soundiin, joten suosittelisin jotakin vähän tuhdimpaa profiilia. |