Terve. Samantyylisen topiikin pistin jo pari kuukautta sitten, mutta koska kysyttävää jäi MIKEISTÄ, tein vielä uuden topiikin. Olen siis tilannut Warmothilta nyt strato-mallisen kitaran kahdella humbuckerilla. Pitäisi saapua kätösiin heinäkuun lopulla. Tässä tärkeimmät speksit: * Runko: leppää + päällä swamp ash -laminaatti. * Talla: Gotohin kiinteä talla (kielet rungon läpi) * Kaula: vaahteraa * Otelauta: ruusupuuta * Mikit: Seymour Duncan '59 (kaula), Seymour Duncan Custom 5/SH-14 (talla) Kitara tulee jyrä-särö-rokkivääntöön, enimmäkseen komppailuun. Tavoitteena siis paksu, iso ja lämmin särökomppaus. Ei se edge:kään olisi pahitteeksi. Kysymykseni koskevat tuota CUSTOM 5 -mikkiä. Onko täällä kellään KOKEMUKSIA siitä? Tuo mikki tuntuu jakavan käyttäjien mielipiteet aika rankasti. Toisten mielestä se on mahtava, kun taas toisten mielestä se on liian kirkas, ja vielä toisaalta joidenkin mielestä bassot puskee liikaa läpi. Taajuuksien jakauma on SD:n omien sivujen mukaan seuraava: ylä-äänet 8, keskiäänet 4, alaäänet 6. Eli siis keskiääniä on reippaasti vähemmän. Mitä luulette: miltä tuo mikki mahtaisi tuossa kitarassa kuulostaa? Onko vaarana kauhean kirkas ylä-ääni-purevuus? Tai toisaalta bassojen ylipuskeminen? Ja mites mahtaa olla tuon keskiäänien suhteellisen vähän määrän kanssa - mitä se käytännössä aiheuttaa? Itse perustelisin keski-äänien vähyyden sillä, että näin saan avoimemman ja "laajemman" soundivaikutelman.. Niin, ja vaihtoehtoisina mikkeinähän olisivat Duncanin JB, Custom ja '59 -mikin tallamalli. Kiitti, jos jaksoit lukea. Ja tuplakiitti, jos viitsit kommentoida! MIKKO |
Jaahas, onkos kaikki muut tätä mieltä sitten? Kaipaisin lisäkokemuksia/oletuksia. MIKKO olétus: varmasti on ihan hyvä mikki MUTTA olétus2: Custom toimisi vielä paremmin (SH5), mutta tämän sanon ihan fiilispohjalta... On kuin kotiin palaisi kun kunnon vitutus iskee. |