Kitarat: kitarakamat ›

Muistelin tässä, että jostain olin kuullut, että mahonkibodysta kitaraa ei saisi säilyttää kitaraständissä, sillä ständi jättää pitemmän päälle mahonkiin jonkin jäljen/värjäymän.
 
Tämä mutulta haiskahtava juttu oli täällä m.netissä muistaakseni ehkä pari kuukautta sitten. Miten on asian oikea laita? Kuullostaa aika uskomattomalta..

Muistelin tässä, että jostain olin kuullut, että mahonkibodysta kitaraa ei saisi säilyttää kitaraständissä, sillä ständi jättää pitemmän päälle mahonkiin jonkin jäljen/värjäymän.
 
Tämä mutulta haiskahtava juttu oli täällä m.netissä muistaakseni ehkä pari kuukautta sitten. Miten on asian oikea laita? Kuullostaa aika uskomattomalta..
 
Riippuu pinnoituksesta. Vahattuun kitaraan saattaa tulla melko nopeastikin(pari vuotta?) jäljet.

Riippuu pinnoituksesta. Vahattuun kitaraan saattaa tulla melko nopeastikin(pari vuotta?) jäljet.
 
Aikamoinen amatööri kun olen näiden asioiden kanssa, niin miten voin tarkistaa kitarasta millainen pinnoite mahongissa on? Siis ovatko vaihtoehdot lakka ja vaha? Hmm... Missä tapauksissa ja minkälaisiin kitaroihin laitetaan yleensä vahapinnoite?

Sellaiset kiiltävät on yleensä jonkin sortin lakkaa.
Esim. Gibsonin faded-sarjan kitaroissa on vahapinnoite.
http://personal.inet.fi/musiikki/miikathebest/strat.htm
tuossa on pinnassa osmocolor-vaha.
 
Kyllähän vahankin saa kiiltamään...
 
mutta tässä olikin pointtina se että lakka muodostaa kovan pinnan kitaraan, jolloin niitä jälkiä ei jää niin helposti.

Ja nitroselluloosalakka saatta olla allerginen tietyille kumiseoksille. -> Menee paskaksi. Urbaania legendaako, en tiedä?

Ja nitroselluloosalakka saatta olla allerginen tietyille kumiseoksille. -> Menee paskaksi. Urbaania legendaako, en tiedä?
 
Käsittääkseni nitrolakkaan saattaa huonolla tuurilla jäädä jotakin jälkiä. Mutta mitään tekemistä tällä ei ole mahonkibodyn kanssa.

Käsittääkseni nitrolakkaan saattaa huonolla tuurilla jäädä jotakin jälkiä. Mutta mitään tekemistä tällä ei ole mahonkibodyn kanssa.
 
Näin. Eli kyse on vaan käytetystä lakasta eikä sillä ole mitään tekemistä käytetyn puulajin kanssa. Käytännössä nykyään nitroselluloosalakkaa ei oikein löydy kuin Gibsoneista, joistain Fenderin vintage reissue malleista ja pienten soitinrakennuspajojen kepeistä.

Ja nitroselluloosalakka saatta olla allerginen tietyille kumiseoksille. -> Menee paskaksi. Urbaania legendaako, en tiedä?
 
Kyllä minä olen nähnyt Gibsonin josta löytyy kaulasta seinätelineen mustat jäljet! Ei siis varsinaisesti paskaksi mennyt, mutta paskaisen näköinen eikä saa puhdistettua koska nitrolakka on "imenyt väriä".
 
Vaatinee kuitenkin useamman vuoden kosketuksen juuri samaan kohtaan...

Mä en oo varma, mutta mun mielestä noissa Schecterin C-1:sssä on polyuretaanilakka Gibson nitroselluloosan sijaan. Mä pidän Classiccia tällä hetkellä lattialla olevassa Quick-Lokissa, mutta piakkoin tulee seinätelineet.

Kyllä minä olen nähnyt Gibsonin josta löytyy kaulasta seinätelineen mustat jäljet! Ei siis varsinaisesti paskaksi mennyt, mutta paskaisen näköinen eikä saa puhdistettua koska nitrolakka on "imenyt väriä".
 
Vaatinee kuitenkin useamman vuoden kosketuksen juuri samaan kohtaan...
 
Totta on. Mun Gibsoni oli muutaman vuoden lattiatelineessä, jonka kumipehmusteista lähti lakkapintaan tummentumia. Jäljet kyllä katosivat itsekseen sitten myöhemmin kun päällystin ne pehmusteet kankaalla.

Jos säilytät nitroselluloosalakattua kitaraa kotona telineessä on päivänvalo telineen kumiosien lisäksi toinen uhka. Ultravioletti säteily kellastaa lakan. En uskon että puulaadulla on mitää väliä lakka ratkaisee, mutta mahonkiset kitarat ovat muutenkin herkemmin vaurioituvia.
 
Joten Gibsonit koteloon kun et soita - vaikka kyllähän musta kolmemikkin Les Paul custom tekee mukava säväyksen olohuoneen sisustukseen ja tuleehan sitä treenattuakin enemmän kun kitara on esillä.
 
Minä olen ratkaissut homman niin että Tokai Strato on standissä tai pyörii jaloissa lasten ja koirien kiusattavana, mutta Hamer ja Gibson ovat visusti koteloissa.

Jos säilytät nitroselluloosalakattua kitaraa kotona telineessä on päivänvalo telineen kumiosien lisäksi toinen uhka. Ultravioletti säteily kellastaa lakan. En uskon että puulaadulla on mitää väliä lakka ratkaisee, mutta mahonkiset kitarat ovat muutenkin herkemmin vaurioituvia.
 
Joten Gibsonit koteloon kun et soita - vaikka kyllähän musta kolmemikkin Les Paul custom tekee mukava säväyksen olohuoneen sisustukseen ja tuleehan sitä treenattuakin enemmän kun kitara on esillä.
 
Minä olen ratkaissut homman niin että Tokai Strato on standissä tai pyörii jaloissa lasten ja koirien kiusattavana, mutta Hamer ja Gibson ovat visusti koteloissa.
 
Mä en koskaan säilytä kitaroita koteloissa vaan tavallisissa telineissä ovat. Ja omasta mielestäni esim. valkoinen kitara vanhuuttaan kellastuneena on siistiä.

Miekin oon saanut seinäriiputuksesta kaulaan pienet tummat läntit, mutta ne lähtee hinkkaamalla poijes.

Minä olen ratkaissut homman niin että Tokai Strato on standissä tai pyörii jaloissa lasten ja koirien kiusattavana, mutta Hamer ja Gibson ovat visusti koteloissa.
 
Kotelossa säilyttämisessä on vielä sekin plussa, että mahdolliset säilytystilan kosteusvaihtelut eivät pääse vaikuttamaan kitaraan.

Miekin oon saanut seinäriiputuksesta kaulaan pienet tummat läntit, mutta ne lähtee hinkkaamalla poijes.
 
Joo, se minun näkemäni oli siis riippunut vuosia seinällä koristeena... Varmaankin asia erikseen.

Muistelin tässä, että jostain olin kuullut, että mahonkibodysta kitaraa ei saisi säilyttää kitaraständissä, sillä ständi jättää pitemmän päälle mahonkiin jonkin jäljen/värjäymän.
 
Pikku jälki sinne tänne, mitään haittaa.