Kitarat: kitarakamat ›

Katsotaan saataisiinko tästä aiheesta keskustelua aikaiseksi.
 
Eli: Kitarapajalla on myynnissä hopeanaamainen Fender Twin Reverb vuodelta 1975. Hinta on about samaa luokkaa kuin mitä uudet Fenderin '65 Reissue Twin Reverbit maksavat. Siis suunnilleen samaa hintaluokkaa, ei hierota tässä hintoja tai mahdollisia putkiremontteja vaan keskitytään tähän ajatukseen:
 
Jos olisit ostamassa moista laitetta, ja hinnat olisivat sen verran samalla tasolla, ettei sillä oikeastaan ole väliä, päätyisitkö ostamaan uuden vai tuollaisen käytetyn?
 
Itse ostaisin käytetyn.

Itse ostaisin käytetyn.
 
Likewise. Tottakai käytetty.

Uus on aina uus ja käytetty on aina käytetty. Heureka! Kyllä käytetyn puoleen kääntyisin!

Ehdottomasti käytetyn!

Hmm... kyllä minäkin sen käytetyn ottaisin. Pelkästään siksi että se on enempi vintage kuin uusi, eri menetelmin valmistettu jne jne...

Käytetty, ne tuoksuvat mukavammalta.

Nostalgiaa kannatan, elikkä käytetty.
Muutenki tollaset vanhemmat vermeet on jo paljon maailmaa nähny ja se on hieno asia !

Käytetty tottakai.Uutena ostetut on ihan yliarvostettuja.

Jostain syystä 70-luvulla tehdyt sähkövempaimet eivät herätä luottamusta... oikeastaan mikään 70-luvulla tehty ei pahemmin herätä luottamusta. Sarjatuotanto osataan nykyään paremmin kuin silloin. Pitäisi perehtyä kumpaisenkin laitteen sisälmyksiin, jonka jälkeen ostaisin mielestäni paremmin tehdyn ja laadukkaamman oloisen.
 
Käytetty tai uusi ei sinänsä ole minulle mikään itseisarvo. Käytettyjä suosin lähinnä sen vuoksi, että eteenpäin myytäessä niistä saa enemmän omiaan pois.

Olenko siis ainoa joka olisi kääntymässä uuden puolelle?!?

Itse en maksaisi käytetystä ihan helposti samaa hintaa kuin uudesta, vaikka vintagekone onkin kyseessä.

Ostaisin ehdottomasti uuden 65 reissuen. Tuon ikäisen laitteen kuntoa on erittäin vaikea todeta noin vain liikkeessä kokeilemalla. Sieltä voi paljastua ihan millainen pommi tahansa ja jos ei ole tee se itse-mies, niin sen korjaaminen maksaa.
 
Käytettyä saattaisin harkita, jos kyseessä olisi 60-luvun blackface, jotka ovat huomattavsti enemmän arvossaan kuin silverfacet, mutta tässä tapauksessa en käytettyä ostaisi, ellei se olisi joltain tutulta, jolla se olisi ollut uudesta asti, jotta voisi tietää viat ja laitteen historian paremmin.
 
Itse arvostan todella paljon laitteen luotettavuutta, että ei esim. keikalla tarvitse koko ajan pelätä, että koska styrkkari sanoo sopimuksensa irti.

Vanhassa vara parempi. En ole pitkään aikaan ostanut mitään soitinta tai vahvistinta uutena. Vanha vaan miellyttää enemmän, edellyttäen, että vehje on toimintakunnossa. Päällisin puolin saakin olla vähän elämää nähnyt: tietääpähän, ettei ole lojunut tyhjän panttina vaan on ollut oikeasti käytössä.

Jos olisit ostamassa moista laitetta, ja hinnat olisivat sen verran samalla tasolla, ettei sillä oikeastaan ole väliä, päätyisitkö ostamaan uuden vai tuollaisen käytetyn?
 
No voi tziisus, uuden tietenkin. Mitään järkeä maksaa käytetystä uuden hinta, uudessa takuu on voimassa ja kukaan rähmäkäpälä ei ole päässyt vehjettä pilaamaan tai sotkemaan. Eikä haise kessulle, kuten monesti käytetyt tuppavat tekemään.
 
Kenenkään toisen paskalle ei tarvii minun kamojen haista..

Minä en kyllä ihan tuota 1350 euroa olis tuosta valmis maksamaan. Ei noi 70-luvun puolivälin Fenderit kuitenkaan edusta himotuinta aikakautta Federin vahvistinhistoriassa.
 
Jos noista pitäisi valita niin valitsisin reissue twinin, mutta vielä mieluummin ottaisin saman sarjan 65 Deluxe reverbin tai 65 Super reverbin. Tuollaisesta Deluxesta saattais irrota Les paulilla aikas messevät Billy Gibbons soudit.

Kokeilisin ja ostaisin sen joka saundaa paremmalle. Jos samanveroiset - ostaisin ehkä käytetyn (kuluneempi usein paremman näköinen ja toisaalta näidenkään värkkien "kierrätys" ei ole tyhmää).

uudessa on takuu...

Olenko siis ainoa joka olisi kääntymässä uuden puolelle?!?
 
Eiiiiiii välttämättä.
 
edit. ostaisin itse uuden. mutta jos saisi hyväkuntosen käytettynä niin sitäkin voisi harkita. uusi vai käytetty - se on vähän tilanteen mukaan arvioitava jotta kumpi.

Hmm... Uusi ja vanha saman hintaisia... No, tärkeimmät tuossa on jo sanottu, eli 70-luvun Fenderit eivät ole erityisen himottuja, ilman laitteen avausta ei voi tietää mitä laitteelle on tehty (usein niihin on tehty paljonkin...), uudella on takuu... Kokeilemalla se pitäisi selvittää, mutta uusi on uusi. Vanhassa saattaa iskeä konkkaremppa ja putkiremppa ja potikkaremppa ja... Ilman testausta sanoisin että uusi.

Toisaalta mitkä on todennäköisyydet että 30 vuotta toiminut laite hajoaisi juuri nyt? Ja taas toisaalta epäilen vahvasti nykylaitteiden kestävyyttä, tuskin uusi vahvistin, oli se sitten vaikka fender, kestää sitä 30 vuotta.
 
Tuntuu vaan hassulta että 60- ja 70 -lukujen vahvistimia on käytettynä paljon tarjolla, mutta 80-luvun ja 90-luvun alun laitteita ei käytettyjen markkinoilla ole kovinkaan paljoa.
 
Ja mitä takuuseen tulee, parempi takuu lienee se, että se vahvistin on toiminut sen 30 vuotta, kuin se, että se toimii pari vuotta kunnes takuu loppuu ja sitten se sanoo poks. ;)