Kitarat: kitarakamat ›

Tähän voi sitte vastailla semmoset joilta löytyy selvää tietoa mitä kannattaa kattoa kitarasta ennenku semmosen ostaa. Eli mielellään henkilöt jotka on soitellu päälle 5 vuotta tms.
 
Sanokaa 3 asiaa mitkä ois ne tärkeimmät kitaraa hankittaessa. Ulkonäkö? Tuntuma? Ominaisuudet?
 
Tuli tämmönen vaa mieleen ku ihastuin Jacksonin SL3:een ulkonäön sekä ominaisuuksien puolesta mutta kyseistä keppiä ei ainakaan netin kautta löytyny Suomesta joten tuntumaa on paha mennä kokeilee jos semmosen tilaa jostain jenkeistä. Saa sanoo myös omia mielipiteitä kyseisestä kepistä jos haluaa.
 
Semmonen käsitys on jääny täällä kirjotetuista viesteistä et suurin osa valitsee kitaransa kiertämällä Suomen puoteja ja valitsemalla sen missä on paras tuntuma.

Kun eka kertaa saan kitaran käsiini, testaan yleisen soittotuntuman ja yleissoundin, akustisesti.
Seuraavaksi katson kaulan suoruuden ja reliefin, sitten hieman rungon viimeistelystä riippuen katson, kuinka monesta palasta se on kasattu. Mitä vähemmän paloja, sen parempi. Kaulasta kannattaa aina tarkistaa myös nauhat, niiden reunat (meneekö otelautakäsi verille törröttävistä nauhanpäistä), ns. kuolleet kohdat kaulalla, eli nauhat, jotka eivät soi. Ns. "kuollut kohta" on akustinen ilmiö, jossa tietty nuotti ei yksinkertaisesti soi, tai lähinnä niin, että se soi merkittävästi hiljempaa kuin muut nuotit. Nauhatyöllä ei ole asian kanssa mitään tekemistä. kiitos lucifer kun korjasit.
 
Mitäs vielä. No sitten tietysti kannattaa testata vahvistimen kanssa: mikkien toiminta, potikat, särö- ja cleanit soundit. Jos vahvistin on hankittu, kannattaa kokeilla sellaisella, mikä siellä kotona odottelee tai jos sitä ei ole hankittu, ei kannata sitä parasta ämyriä käyttää.
Intonaatio- ja hienovirepuoli alkaakin olla sitten lähempänä soittopäätöstä. Ne ovat usein täysin säädöistä kiinni, ja kieletkin menee yleensä alussa vaihtoon.
 
Siinäpä tärkeimmät.
 
EDIT: lisäsin luciferin korjauksen "kuolleesta kohdasta"

Kitaran pitää tietenkin tuntua hyvältä soittaa ja koska kyseessä on tuollainen isompi ostos, niin kannattaa kaikessa rauhassa kokeilla eri malleja. Vahvistimen kautta kannattaa myös kokeilla. Tiivistettynä voisi sanoa, että jos kitara näyttää ja kuulostaa hyvältä ja hintakin vielä on sopiva, niin ei kai muulla ole väliä.
(Näistä taisi tulla tällaisia itsestäänselvyyksiä...)

Sellainen joka sopii sun käsille ja lompakolle.

Itselläni sähkökitaran testauksen järjestys on varmaankin seuraavanlainen:
 
1. Otan kitaran hyllystä (tai laukusta tai kotelosta) ja tsekkaan sen päällisinpuolin läpi. Katson viimeistelyn ja "työn jäljen".
 
2. Tunnustelen miten kitara sopii syliin ja soittelen akustisesti ilman sähköjä. Samalla huomaa mikäli kielet särisee (eli säädöt on persuksillaan ja ehkä kielet eivät ole ne parhaimmat mahdolliset...). Ja tuossa huomaa myös sen mikäli nauhanpäät ovat huonosti viimeistellyt.
 
3. Yleensä testaan kitaraa jollain pienellä vahvistimella (viimeksi eilen kokeilin Squier Standard Stratoa ja Line6 Spider II:sta). Lähinnä kuulostelen miten kitara saundaa halvassa vahvistimessa, miltä sitä tuntuu soittaa kun on pikkasen enempi meininkiä jne jne...
 
4. Sen jälkeen pohdin onko kitara juuri sellainen jonka kanssa haluan viettää seuraavat 1000 vuotta. Mikäli vähänkään tuntuu kääntyvän "EI"-kannalle niin harvoin kitaraa ostan. (aloittelijalle tämä nyt ei ehkä ole se tärkein... kitara kuitenkin vaihdetaan jossain vaiheessa parempaan=))
 
5. Mikäli pääkoppa käänty "KYLLÄ"-kantaan niin kitara laitetaan joko varaukseen tai kaivetaan lompakosta erillinen määrä muovia tai paperia =)

Aloita nyt vaikka sillä, että tutkit kaulan. Siis sen, onko se vääntynyt tms. vai ei. Moni ei ymmärrä ostavansa vinokaulaista soitinta. Niitä on kauppojen hyllyt täynnä.

miten sen näkee onko kaula vinossa? näkeekö sen ihan selvästi? ja noi nauhanpäät, miten ne näkee? törröttää otelaudasta yli?

miten sen näkee onko kaula vinossa?
 
Katso lavan puolelta kaulaa pitkin alaspäin niin, että nauhat näkyvät toisiaan lähellä olevina viivoina. Katso kulkevatko kaikki viivat (nauhat) nätisti yhdensuuntaisina samaan suuntaan (vaakasuoraan). Jos eivät mene, kaula on kiero.
 
Tuommoistahan ei sitten voi fiksata kaularautaa säätämällä näissä yleisemmissä kitaroissa. Joissain kitaroissa on vissiin ollut kaksi kaularautaa, että kierouttakin pystyisi oikaisemaan, mutta tällaisesta säätämisestä mulla ei oo omakohtaista kokemusta.

miten sen näkee onko kaula vinossa?
 
Katsele kitaraa esim. rungosta kohti lapaa (tai toisinpäin)
hyvin loivalla kulmalla, jolloin huomaat, mikäli kaula kiertää johonkin suuntaan. Vinon kaulan kyllä huomaa. Floikkavehkeissä huomaa helposti 'kaartuneen' ylälukkorivin.
Saattaapa joku kieli hirttää kiinni esimmäiseen nauhaankin.
 
Niinikään nauhojen 'suoruus' paljastaa paljon. Eli nauhojen on syytä olla samassa linjassa, ts. kaikkien nauhojen on muodostettava 90 asteen kulma kaulan reunaan nähden.
 
ja noi nauhanpäät, miten ne näkee? törröttää otelaudasta yli?
 
Esimerkiksi. Yleensä näin surkeaa jälkeä ei kuitenkaan tule vastaan. Pääsääntöisesti huonot nauhanpäät ovat huonosti viimeisteltyjä eli rosoisia ja saattaapa joku pää olla hieman irtikin otelaudasta.

miten sen näkee onko kaula vinossa?
 
Katsomalla joko lavan suunnasta bodyä kohti, tai bodystä lapaa kohti... siten että nauhat ovat suorassa linjassa eikä synny kuperia tai kaarevia kohtia.
 
ja noi nauhanpäät, miten ne näkee? törröttää otelaudasta yli?
 
No, sen pikemminkin tuntee kädessään kun ne hankaavat ja raapivat sitä. Pahimmassa tapauksessa ovat niin teräviä että lähtee nahka käsistä =)

...ns. kuolleet kohdat kaulalla, eli nauhat, jotka eivät soi (johtuu siitä, että joku ylempänä kaulalla oleva nauha on hieman ylempänä).
 
Ns. "kuollut kohta" on akustinen ilmiö, jossa tietty nuotti ei yksinkertaisesti soi, tai lähinnä niin, että se soi merkittävästi hiljempaa kuin muut nuotit. Nauhatyöllä ei ole asian kanssa mitään tekemistä.
 
Ylipäänsä aloittelijan (kuten kaikkien muidenkin?) kannattaa ensisijaisesti etsiä sellaista soitinta, joka tuntuu omalta, elikkä tuntuu mukavalta soittaa ja sointi mielyttää omaa korvaa. Sitten kun on löytynyt sellainen soitin, jota tykkää soittaa, voi siirtää huomion kitaran rakenteeseen ja muihin tekijöihin. Kaulan suoruutta voi tutkia kitaran perästä kohti lapaa tihrustelemalla ja ajattelemalla nauhat vaikkapa rautatiekiskoiksi. Mikäli kiskot kaartuvat tai viettävät oikealla tahi vasemmalle, voi olla parempi jättää kitara ostamatta.
 
Testaaminen on kuitenkin huikean yliarvostettua puuhaa, sillä usein on niin, että kokeneemmaltakin soittajalta jää ostopäätökseen vaikuttavia asioita testatessa huomaamatta. Kitaran luenne muuttuu merkittävästi, kun siihen vaihtaa mieleisensä kielisetin ja sen mukaiset säädöt. Vasta silloin saattaa löytyä niitä kuolleita kohtia, tai vastaavasti kohtia, jotka resonoinnin seurauksena soivat kovemmin kuin muut.

Aloita nyt vaikka sillä, että tutkit kaulan. Siis sen, onko se vääntynyt tms. vai ei. Moni ei ymmärrä ostavansa vinokaulaista soitinta. Niitä on kauppojen hyllyt täynnä.
 
Tutkisin jos tota SL3:sta löytys jostain Suomesta. Mutta toisaalta tarkotus ei kyllä oo vielä ees ostaa uutta kitaraa, toi vaan vaikutti semmoselta jonka vois ostaa toiseks kitaraks sitteku semmoseen on varaa.
 
Jos kysyttäski seuraavaks että olisitko valmis hankkimaan kitaraa postitse jenkeistä? :)
Miksi (et)?
 
Ja vastaukset taas sitte ns. puol-ammattilaisilta, ei semmosilta jotka soitellu vuoden tai pari (kuten tossa ainakin yks semmonen vastaski). Ite kävin n. 11-vuotta sit kitaratunneilla päälle puolisen vuotta, mutta nyt vasta vuoden-pari aktiivisesti harrastellu ja kitara tulee toiseks sähkökitaraks. Jos lähetään vaikka siitä ni ei sitte ihmetellä et onks toi eka kitara ja hintaakin tolla SL3:lla on 999$ music123:ssa + posti/tullikulut.

Yleensä testaan ihan vain soittamalla. Sillä tavalla huomaa jos joku kusee. Pitäähän sitä kitaran kuntoakin vähän ihailla.

En huomannut kenenkään vielä laittaneen nauhojen kunnon tarkistamista. Sen huomaa helposti, kun katsoo g- ja h-kielten 3. nauhaa. Jos siinä on kovin suuri kuoppa, menevät nauhat remonttiin. Helppo tapa saada hintaa alemmas.

Jos kysyttäski seuraavaks että olisitko valmis hankkimaan kitaraa postitse jenkeistä? :)
 
Olisin.
 
Miksi (et)?
 
Lukaisepa tuo Fender Jaguar-aiheinen viestiketju.
 
Koska Saksasta tilatessa on hommat menneet hyvin (pari kitaraa tullut mulle postitse siltä suunnalta). Ja olen ostanut Amerikastakin kitaran (paikan päältä) ja meininki oli OK. Toi jälkimmäinen ei nyt ehkä tähän liity niin paljoa, mutta kuitenkin.
 
Ehkä mieluummin kuitenkin tilaisin EU:n alueelta kuin Amerikasta.

olisitko valmis hankkimaan kitaraa postitse jenkeistä? :)
Miksi (et)?
 
Olisin, jos tietäisin haluavani jonkun tietyn mallin, jota Suomesta ei saa. Tosin jo Ruotsiin mentäessä kitaratarjonta on (varsinkin vintageosastolla, joka mua lähinnä kiinnostaakin) jotain aivan muuta kuin meillä, ja jos Saksasta tilaaminen on kilpailukykyistä, niin sieltä sitten. Säästyypähän tullit, eikä oo ilmastonmuutos kitaralle niin raju.
 
Miksi? Siksi, että osaan säätää kitaran soittokuntoon ja ymmärrän korjauttaa ammattilaisilla ne viat, joita en osaa itse korjata.
 
Toinen asia on sitten se, että uutta kitaraa en osta kuin pakon edessä; so. jos sitä ei ole mahdollista saada käytettynä. Käytetty kitara on paljon turvallisempi ostos, siitä kun tietää jo, onko se hyvä vai huono. Uudesta kitarasta ei tiedä kuin aikaisintaan kahden viikon päästä, alkaako se "aueta" - hyvä kitara on täysin aukisoitettu 2 viikossa - 2 kuukaudessa; huono ei välttämättä koskaan.
 
Tuon rinnalla musta on pieni vaiva, jos jotain nauhoja joutuu viilauttamaan.
 
Ja vastaukset taas sitte ns. puol-ammattilaisilta, ei semmosilta jotka soitellu vuoden tai pari
 
Täytän kriteerit ja sovin kuvaukseen. Hoho!
:-)

Jos kysyttäski seuraavaks että olisitko valmis hankkimaan kitaraa postitse jenkeistä? :)
 
Olen hankkinutkin. Haulla löydät sen kejun jossa kerroin pintapuolisesti kuinka homma meni.
 
Teroitan tähän väliin että kiero kaula on propelli, kun kaulassa on relieffiä sen taipunut kauttaaltaan tasaisesti mikä sitten taas on hyvä juttu. Selvä juttu sinällään mutta ei välttämättä aloittelijalle.
 
Mä en hylkäisi kitaraa nauhojen takia. Yksittäiset kohonneet nauhat voi korjata, päät tasoittaa viilaamalla ja kuluneet hiotuttaa tai uusia. Pääasia on että kaulan profiili on käteen sopiva, kaula on suora ja kitara soi hyvin. Kosmeettiset viat kuten kolhut ja naarmut ei haittaa. Pikku elektroniikkaviat on helppoja ja kohtuullisen halpoja korjata. Mutta osaako aloittelija kuunnella kitarasta soiko kitara, on eri juttu. Pyydä sitä gurua kaveriasi joka osaa jo soittaa master of puppetsin alun, mukaan kaupoille tai vaikka täältä jotakuta.

Toinen asia on sitten se, että uutta kitaraa en osta kuin pakon edessä; so. jos sitä ei ole mahdollista saada käytettynä. Käytetty kitara on paljon turvallisempi ostos, siitä kun tietää jo, onko se hyvä vai huono. Uudesta kitarasta ei tiedä kuin aikaisintaan kahden viikon päästä, alkaako se "aueta" - hyvä kitara on täysin aukisoitettu 2 viikossa - 2 kuukaudessa; huono ei välttämättä koskaan.
 
Täytän kriteerit ja sovin kuvaukseen. Hoho!
:-)
 
Jee! Mäkin oon œammattilainen! Melkein osaan jo virittää kitaran...vähän harvinaisempien kitaroiden kohdalla käytetyn (ei-vintage) saaminen on Suomesta aika vaikeaa ja jos ei ole varaa vintageen, ei ole ehkä kauhean järkevää ostaa ulkomailta käytettyä, vaan pikemminkin uusi (jos saatavana), jolloin voi ainakin luottaa siihen, että jonkinmoinen vaihtomahdollisuus on olemassa.
 
Vintage-kitaroiden suhteen vaativampaankiin makuun riittää reissu Tukholmaan...
 
Edit. No niin, tällä ei ehkä ollut kauheasti tekemistä Jacksonin kanssa.

Jos kysyttäski seuraavaks että olisitko valmis hankkimaan kitaraa postitse jenkeistä? :)
Miksi (et)?
Jos lähetään vaikka siitä ni ei sitte ihmetellä et onks toi eka kitara ja hintaakin tolla SL3:lla on 999$ music123:ssa + posti/tullikulut.
 
Kyllä Kitaroita kannattaa tilata jenkeistä. Ja olen niin myös tehnyt. Homma toimii loistavasti kun maksaa luottokortilla.
 
Tota SL3:sta löytyy ainakin dlxmusicin listoilta. En tiedä onko niitä hyllyssä mutta kannattaa varmaan tarkistaa. SL3:n hintaan ei kuulu laukkua mutta sellainen kannattaa ostaa samalla kertaa. Laukku on halpa suoja tuonkin hintaiselle kepille. Esim. SKB tekee hyviä laukkuja.
 
En tiedä olenko puoliammattilainen tai mikään.

En tiedä olenko puoliammattilainen tai mikään.
 
Sama kuin mekin. Keikkaileva soittaja.