Kitarat: kitarakamat ›

Tokain japanin mallia olen harkinnut ostaa ja tarkemmin ottaen tuota Ls-80 mallia. Ainoa asia mikä kepissä häiritsee on sen paino. Se kun on suhteellisen kevyt (~0,5-1kg) verrattuna Epiphonen malleihin ja Tokain kalliimpaan LC-120:iin. Kuitenkin kun kävin soitinrakennus JAK:n sivulla katsomassa les paul mallia ja mainittiin että koppa on osittain ontto jotta soitin olisi kevyempi.
 
Nytpä kysynkin: Vaikuttaako tämä paino oleellisesti muuhun kuin mielikuvaan?
 
Muuten mielipiteitä LS-80:stä?

Parhaat 1950-luvun Les Paulit eivät kuulemma olleet painavia. Myöhemmissä vuosikerroissa paino vaihtelee melkoisesti, sillä puutavaraa ei Gibsonillakaan ole vuosikymmeniin valittu yhtä tiukalla sihdillä kuin silloin muinoin. Yleisesti vähiten arvostetuissa vuosikerroissa on erityisen paljon superraskaita kitaroita. Joskus runkoihin kannen alle on porattu reikiä painon pudottamiseksi. Vaikuttaa monien mielestä myös soundiin parantavasti tai huonontavasti riippuen soittajasta. Kun itse aikoinani ostin jaappanin Tokai LP:tä, oli kaupan seinällä roikkuvat saman sarjan sisarukset huomattavan eripainoisia. Itse valitsin sen kevyemmän.

Kun itse aikoinani ostin jaappanin Tokai LP:tä, oli kaupan seinällä roikkuvat saman sarjan sisarukset huomattavan eripainoisia. Itse valitsin sen kevyemmän.
 
Oletko pitänyt? Vikoja?

Nytpä kysynkin: Vaikuttaako tämä paino oleellisesti muuhun kuin mielikuvaan?
 
Ei suoranaisesti. Ei paino takaa hyvää LP-sointia, mutta ei myöskään poissulje sitä. Minun Tokai LC-70 on aika kevyt kokomahonkiseksi, tiedä vaikka sielläkin kevennysreikiä olisi, mutta ei vaivaa mua sen enempää. Jos saisin valita kevyestä ja hyvinsoivasta tai painavasta ja hyvinsoivasta niin empä kauaa miettisi.

Oletko pitänyt? Vikoja?
Tykkäsin juu. Tosin olen jo aikoja sitten vaihtanut pois. Akustinen soundi oli hyvä ja voimakas, soitettavuus huippu. Mikit eivät olleet huiput, mutta siedettävät. Sitä kuulua sustainiakin oli ihan kiitettävästi. Ainoa selkeä miinus oli onneton mikkivalitsija-kytkin sekä jakki (suht. halvat ja helpot vaihtaa).
Kohtuuttoman painava runko ei ole soundin kannalta hyvä. Esim. 70-luvun painavarunkoiset stratot ovat usein akustisestikin kireän ja ponnettoman kuuloisia. Sen sijaan kaulassa massan lisääntyminen on usein hyväksi. Tylysti yleistäen painava runko ja hento kaula saattaa olla huonoin yhdistelmä soundin kannalta.

Mistä sitten johtuu se käsitys että hyvä les paul painaa paljon? Tuntuu että kevyempää arvostetaan enemmän.

Mr. Juha Ruokangas aikanaan minulle sen selittikin, vielä kun muistaisin sanasta sanaan, mutta sanoma oli että "Ei hyvän saundin tartte painaa paljoa..." Eikös se paino ole vain yksi sen puun ominaisuuksista? =)

Joo itselläni on lp customi ja lp deluxe molemmat painaa niin perkuleesti että ryhti huutaa leipää,mutta sointi ja sustain on uskomaton.Omistan myös sg classicin joka ei paina Žjuuri mitään, mutta soi mielestäni akustisesti paljon heleämmin kuin ko.lp:t joten painolla on kyllä vaikutusta jonkin verran.Riippuu tietysti mitä hakee, mutta itse pidän molemmista.

Mistä sitten johtuu se käsitys että hyvä les paul painaa paljon? Tuntuu että kevyempää arvostetaan enemmän.
Käsittääkseni yleisesti arvostetuimmat Les Paulit eivät ole painavia.

Käsittääkseni yleisesti arvostetuimmat Les Paulit eivät ole painavia.
 
Käsittääkseni yleisesti arvostetuimmat Les Paulit tehtiin Honduras-mahongista, joka ei ole kamalan painava, mutta loistavasti soiva puu. Tiiviimmät mahonkilajit painavat enemmän, mutta niitä on helpompi saada. Näin olen jostain lukenut.