Kitarat: kitarakamat ›

Mitenkähän nuo kitarakaapit on tarkoitettu yhdisteltäviksi? Kaappien kuormathan ovat yleensä 16, 8 ja 4 ohmia ja mallit 1x12", 2x12", 4x12", 4x10", jne.. vahvistimissahan on ilmotettu esim. 100 w 4 ohmin kuormalla. Tämä on vielä helppoa, mutta sitten: Mistä tietää, mikä on ylä- ja mikä alakaappi? Onko kaapeissa sisällä jakosuotimet, vai toistaako kaiutinelementit vain jotain tiettyjä taajuuksia? Eli onko periaate esim. 1x12" alakaappi ja 4x10" yläkaappi, vai mitenkä..? Siksi kyselen, että mallejahan on valmistettu tuhottomasti, ja olisi hyvä tietää hieman periaatetta, miten nämä kaapit on tarkoitettu toimimaan yhdessä.. ettei tule hommattua kahta alakaappia, ja kirottua sitten muusikoiden.netissä, että Marshall on täys p..a, kun siinä on niin tumma saundi.. heh heh..

Siis kitarakamoista nyt on kyse?
 
Voihan noita pinota niinkuin tykkää, yleisin on varmaan kaksi 4x12-kaappia. Monesti yläkaappi on taivutettu.

Siis ylä- ja alakaappien erot eivät periaatteessa ole soundillisia. Yleensä yläkaapin yläreuna on vain viisto, mutta muuten vastaa täysin alakaappia. Voihan tietty olla että kotelotilavuuden ja muodon takia soundi muuttuu hiukan, mutta ero on kuitenkin olemattoman pieni.
 
EDIT: Mitä noihin kaappien yhdistelemiseen tulee, niin ehkei se ole nyt vielä tarpeen. Epäilen ettet oikein tiedä tarkkaan mitä haluat, kun tuntuu perusteet olevan vähän hakusessa. Yhdellä 1x10" kaapillakin pärjää periaatteessa ihan vaikka stadionilla. On taas asia erikseen pitääkö siitä soundista.

Siis tosta yhdistelyn periaatteestahan nimenomaan oli kyse. Ehkä esitin asian vähän huonosti.. eli sitä tarkoitan, että miten nuo on yleensäkin tarkoitettu yhdisteltäväksi? En sillä kysy, että ite aikoisin olohuoneen paneloida Marsun kaapeilla (vaikka olisihan se aika coolia..), mutta onhan tolla Otto von Marshallilla (vai kukako se oli?) ollut joku periaate, että miksi on tehty niin paljon eri malleja..

Siis tosta yhdistelyn periaatteestahan nimenomaan oli kyse. Ehkä esitin asian vähän huonosti.. eli sitä tarkoitan, että miten nuo on yleensäkin tarkoitettu yhdisteltäväksi? En sillä kysy, että ite aikoisin olohuoneen paneloida Marsun kaapeilla (vaikka olisihan se aika coolia..), mutta onhan tolla Otto von Marshallilla (vai kukako se oli?) ollut joku periaate, että miksi on tehty niin paljon eri malleja..
 
Jim Marshall?
 
Eihän nuita kaappimalleja ole periaatteessa kuin 2, tietysti sitten eri elementeillä varustetut, 1936 ja combolle tarkoitetut 2x12-kaapit.
 
Ja eihän ole välttämättä tarkoitus että pinotaan hurja nippu MG-sarjan nuppeja ja kaappeja, JMP-stäkkejä ja JCM-sarjan kamaa päällekkäin.

Ok, eli kaappien kanssa pelailu on vähän kuin kännykän osto - arpapeliä. Ja kyl mä ton Jim Marshallin tiesin, mut ku ei aina jaksa olla niin kauheen tosissaan... eli onko yhteenveto näin: Yläkaapit on viistetyt, alakaapit ei. On aivan sama, paljonko elementtejä on. Ja jos menee kauppaan ostaan kaappia, soita kaikki läpi, ja valitse se, mikä kuulostaa hyvältä.. eikä kokeilematta kannata ostaa, joten ensikertalaiset, älkää ostako käytettyjä kaappeja netin kautta, jos ette pääse testaamaan. Huh huh, eli jatkossakin teen kitara- ja bassokaapit itse, saa ainakin, mitä haluaa..

Ok, eli kaappien kanssa pelailu on vähän kuin kännykän osto - arpapeliä.
 
Siinä mielessä, että vaikka kaikissa kaapeissa on sanotaanko Celestion V30, niin eri kaapit voi hyvinkin kuulostaa täysin erilaisilta, riippuen miten itse kaappi on rakennettu (esim. avoin/suljettu takakaappi, jne.)
 
eli onko yhteenveto näin: Yläkaapit on viistetyt, alakaapit ei.
 
Viistolla ei niinkään merkitystä ole kuin ulkonäön puolesta. Mutta kuka estää pinoamasta vaikka kahta viistettyä päällekäin tai kahta suoraa päälekäin.
 
On aivan sama, paljonko elementtejä on.
 
1-elementtisessä soundi on yleensä aivan erilainen kuin esim. 2-elementtisessä.
4-elementtinen on yleensä täysin yliammuttua. Pikkukeikoilla kukaan ei kuule sinua kun kaappi paukuttaa äänet soittotilan takaseinälle, keskikokoisilla keikoilla on jo yleensä PA ja periaatteessa jo 1-elementtinen riittää, tosin yleensä 2-elementtinen kuulostaa vähän paremmalta. Stadioneilla on jo mikitetty kaikki ja 4-elementtiset on vain ulkonäön vuoksi.
 
Ja jos menee kauppaan ostaan kaappia, soita kaikki läpi, ja valitse se, mikä kuulostaa hyvältä..
 
Pätee kaikkiin musiikki-instrumentteihin tietyin varauksin:
 
1) Äänentaso (esim. putkivahvistin)
2) Tila (joko hyvässä tai pahassa, hyvä/erikoinen tila saa vahvistimen kuulostamaan eriltä kuin normaalisti tai kotona, huono tila saa hyvän kuulostamaan huonolta.
 
eikä kokeilematta kannata ostaa, joten ensikertalaiset, älkää ostako käytettyjä kaappeja netin kautta, jos ette pääse testaamaan.
 
Mitään ei kannata ostaa testaamatta, ellei ole aivan pakko.

Ok, eli kaappien kanssa pelailu on vähän kuin kännykän osto - arpapeliä. Ja kyl mä ton Jim Marshallin tiesin, mut ku ei aina jaksa olla niin kauheen tosissaan... eli onko yhteenveto näin: Yläkaapit on viistetyt, alakaapit ei. On aivan sama, paljonko elementtejä on. Ja jos menee kauppaan ostaan kaappia, soita kaikki läpi, ja valitse se, mikä kuulostaa hyvältä.. eikä kokeilematta kannata ostaa, joten ensikertalaiset, älkää ostako käytettyjä kaappeja netin kautta, jos ette pääse testaamaan. Huh huh, eli jatkossakin teen kitara- ja bassokaapit itse, saa ainakin, mitä haluaa..
 
Voihan tietysti ostaa niitä ns varmoja valintoja.
 
Eikä tuolla taivutuksella mitään väliä ole, ulkonäköseikka.

Eikä tuolla taivutuksella mitään väliä ole, ulkonäköseikka.
 
Ei aina ihan näinkään. Jos myös elementit osoittavat yläviistoon, muuttaa se korville tulevaa soundia huomattavasti kirkkaammaksi kuuntelupaikasta riippuen. Esimerkiksi keikoilla kuulee tämän ansiosta itsensä paljon pienemmällä möykällä --> miksaajan tehtävä helpottuu ja vuoto lavalta yleisöön vähenee. Tämä pätee varsinkin pienillä lavoilla.

Ei aina ihan näinkään...
 
Samaten viistouksella on merkitystä jos kaappi on suljettu: ei tule kaapin sisään niin herkästi "seisovia aaltoja", jotka usein syövät passoja. Tai näin olen antanyt itseni ymmärtää. Myös kaappia suljettaessa (=avoimen kaapin takaosaan levy), takalevy kannattaa laittaa johonkin suuntaan viistoon.
 
Kaappien yhdistelyssä kannattaa ottaa huomioon myös kaappien ja yksittäisten elementtien impedanssit. Meinaan että saattavat sitten soida samanmallisetkin elementit eri voimakkuussilla, jos impedanssi on eri.
 
Eikö näitä asioita käsitellä FAKeissa?

Kyllä ainakin Marshallin ylä- ja alakaapit kuulostaa erilaisilta: alakaapissa on enemmän botnea. En oo koskaan miettinyt että miksi näin on, mutta soundissa on kyllä ihan selkeä ero.

Samaten viistouksella on merkitystä jos kaappi on suljettu: ei tule kaapin sisään niin herkästi "seisovia aaltoja", jotka usein syövät passoja. Tai näin olen antanyt itseni ymmärtää. Myös kaappia suljettaessa (=avoimen kaapin takaosaan levy), takalevy kannattaa laittaa johonkin suuntaan viistoon.
 
Ei se ihan noin ole. Alakaapin eli suoran kaapin litratilavuus on suurempi, mikä useimmiten parantaa bassotoistoa. Seinien vinoudella ei pitäisi olla merkitystä kaapin sisällä - ulkopuolella elementtien suuntaus toki vaikuttaa mm. elementtien keskinäiseen vaihevirheeseen kaiuttimen keilan reuna-alueilla.
 
Kun kaappi on suljettu, sisään muodostuu ilmatyyny, joka tukee elementtiä. Tämä mahdollistaa kevytrakenteisempien ja kevytripusteisempien elementtien käytön kuin avoimessa tai puoliavoimessa kaappiratkaisussa. Elementin keveys puolestaan tarkoittaa suurempaa herkkyyttä ja valmiutta reagoida nopeasti ääniin. Diskanttien ja ylämiddlen kannalta tämä on hyvä, bassotoiston kannalta tämä saattaa olla pahastakin, kun elementti haaskaa pitkää iskua kaikenlaisten sävyjen toistamiseen.
 
Kaappien yhdistelyssä kannattaa ottaa huomioon myös kaappien ja yksittäisten elementtien impedanssit. Meinaan että saattavat sitten soida samanmallisetkin elementit eri voimakkuussilla, jos impedanssi on eri.
 
Niin, no. Yleensä kaappeihin laitetaan samanimpedanssisia elementtejä siksi, että kaapin impedanssi saataisiin sovitettua mahdollisimman lähelle vahvistimen ulostuloimpedanssia, tavallisimmin 4, 8 tai 16 ohmia. Varsinkin vähän vanhempien transistorivahvistimien (esim 60-luvun Voxit) kaapeissa saattaa silti olla vaikka kuinka outoja impedansseja, kunhan ne osuvat vahvistimen järkevälle hyötyalueelle.
 
Kitarakaapeissa ei yleensä ole erikokoisia elementtejä eikä jakosuotimia. Bassokamoissa jotka nykyään muistuttavat pieniä PA-torneja (kuten mulle bassoalueella joku aika sitten taas muistutettiin) näitä saattaa ollakin. Kitarakaapeissa ylä- ja ala- etuliitteet viittaavat pinottavuuteen, ja jossain määrin myös siihen, että mitä lähempänä lattiaa kaappi on, sitä paremmin lattian heijastukset tukevat sen bassotoistoa, mikä kitarakäytössä ei ole yksiselitteisen hyvä asia.
 
Kitaran alapää kun tuppaa bändisoitossa syömään basson ja rumpujen tonttia.

...Seinien vinoudella ei pitäisi olla merkitystä kaapin sisällä - ulkopuolella elementtien suuntaus toki vaikuttaa mm. elementtien keskinäiseen vaihevirheeseen kaiuttimen keilan reuna-alueilla.
 
Hifistely puolella nuo seisovat aallot ovat ihan yleinen ilmiö (ja ongelma), enkä ymmärrä miksei sama periaate pätisi myös kitaravermeisiin. Toki voi olla niin, että suurpiirteisessä kitaratoistossa ilmiöllä ei ole väliä, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö sitä olisi olemassa.
 
Niin, no. Yleensä kaappeihin laitetaan samanimpedanssisia elementtejä siksi, että kaapin impedanssi saataisiin sovitettua mahdollisimman lähelle vahvistimen ulostuloimpedanssia, tavallisimmin 4, 8 tai 16 ohmia.
 
Ntäs jos laitan vaikkapa 50 wattisen vahvistimen 8 ohmin lähtöön rinnan 16 ja 8 ohmiset elementit, joiden molempien tehonkesto on 25 wattia. Kokonaisimpedanssi ei 5,33 ei liene ongelma, se toimii hyvästi vielä kahdeksan ohmin lähdössä. Elementit saattavat myös soida hiukan eri voimakkuudella, sitä tuskin kuitenkaan kuulee(?), mutta miten on tehonkeston laita? Joutuuko toinen elementti kovemmalla koetukselle kuin toinen? Minun järkeilyn mukaan kyllä. Kertokaahan joku tietävä.

mutta miten on tehonkeston laita? Joutuuko toinen elementti kovemmalla koetukselle kuin toinen? Minun järkeilyn mukaan kyllä.
 
Mun kokemukseni mukaan joutuu... Quad Reverbiini oli joku aikaisempi omistaja korvannut pari kajaria 8 Ohmisilla (pitäisi olla 4 kpl 16 Ohmisia rinnankytkennässä -> yht 4 Ohm). 8 Ohmiset eivät olleet kestäneet tuota koetusta: molemmista oli revennyt kartio.

Marsun (mulla jcm 800 1982B) alakaapinkin etuseinä on aavistuksen verran kallellaan taaksepäin eikä aivan pystysuora. Kuitenkin niin paljon, ettei se enää ihan valmistuslinjan huolimattomuudeltakaan näytä.

Elementit saattavat myös soida hiukan eri voimakkuudella, sitä tuskin kuitenkaan kuulee(?)
 
Kyllä muuten kuulee. Tai siis lähinne ei kuule, kun se toinen elementti mykistyy lähes täysin.
 
Lieko sitten johtunut mistä, mutta kahden combon kanssa on kokemuksia tuosta. Carvin 8 ohmin ämyrillä, liitettiin 16 ohmin kaappi ja Peavey 16 ohmin ämyrillä, liitettiin 8 ohmin kaappi. Molemmissa tapauksissa ei 16 ohmisesta kuulunut juuri mitään.
 
Varmasti yksilökohtaisia eroja löytyy, riippunee paljon kaiuttimien herkkyyksistä yms. joista minä en ymmärrä mitään. Ylläolevat kommentit ovat käytännön kokeilujen tulosta.
 
JuSu

Viistolla ei niinkään merkitystä ole kuin ulkonäön puolesta. Mutta kuka estää pinoamasta vaikka kahta viistettyä päällekäin tai kahta suoraa päälekäin.
 
Steve Morse tiettävästi käyttää livenä ainoastaan ns. yläkaappeja. Pinoaa ne sitten kyljelleen stackiksi ja näin saa mielestään äänen paremmin leviämään.
 
Niinkus tähän tyyliin: http://www.stevemorse.com/newgallery/dp20040211-24.htm

Steve Morse tiettävästi käyttää livenä ainoastaan ns. yläkaappeja. Pinoaa ne sitten kyljelleen stackiksi ja näin saa mielestään äänen paremmin leviämään.
 
Niinkus tähän tyyliin: http://www.stevemorse.com/newgallery/dp20040211-24.htm
 
Saavutetaankohan tuolla minkäänlaista hyötyä, kun kaiken järjen mukaan ääni menee yleisölle PA:sta ja muusikoille korvamonitoroinnin kautta...

Suurimpia käytännön eroja yksi ja useampi elementtisten kaappien välilä on suuntaavuus. Mitä useampi elementti sitä suuntaavampi kaiutin. Lisäksi suuntaavuus lisääntyy jos elementit pinotaan päällekkäin. Eli 2 x 4 x 12 stakki on varsin suuntaava.
 
Suuntaavuus on joskus haitta joskus hyöty riippuen areenan suuruudesta ja sen akustiikasta, pa-kamoista sekä monitoreista tai niiden puutteesta. Yleensä se on mielestäni haitta kaikille muille kuin ainoastaan pa-kamojen kunnon monitoreiden ja monitorimiksaajan kanssa keikkaileville bändeille, silti rakastan yli kaiken 4x12 soundia. Suuntaavuutta olen parannellut laittamalla 2 x12 kaapin toiselle puolelle lavaa.
 
PS: Morse saavuttaa tuolla stäkkäyksellä mieleisensä balanssin lavalla, ja vaikka hän käyttäisikin korvamonitoreita stäkkäys vaikuttaa kitaran feedbackiin ja laulu- sekä muiden instrumenttimikkien vuotosoundiin ja ties vaikka mihin. Tuossa on muuten ajatusta pienikin kulman muutos vaikuttaa elementtien suuntaavuuteen paljon.