Kitarat: kitarakamat ›

Elikkäs tuollasista halajaisin tietää lisää. Etenkin Gibsonin (eli P94) ja dunccanin (Phat Cat) valmistamista olisin kiinnostunut. Kuinkas toimisi kaulahumpparin kaverina tallassa Les Paul -mallisessa kitarassa? Kiertääkö herkästi? Pitääkö kovaa hurinaa?
 
Vastaa vain, jos SINULLA (ei kaverilla, serkulla tai langon kälyn isän kaverilla) on kokemusta.
 
Edit. Ja ei, en käytä hakua. Ensinnäkin siksi, että saisitte ruveta kettuilemaan sen käyttämättä jättämisestä ja siksi, että se ei toimi.

Anyone?

Anyone?
 
Ei ne uskalla vastailla, kun pistit noin voimakkaan ukaasin.. Mun mielestä ne on vähän "simulaatio"meininkiset, ei ihan P-90:t mutta ei tosiaankaan humpparitkaan.. Ihan oivalliset kyllä, jos haetaan satunnaista P-90:n tapaista soundia isoilla humbukkereilla varustetusta kitarasta, johon ei viitsi isoa puutyötä tehdä, tai se ei muuten ole suotavaa. Lisäksi tuskin kukaan erottaa "normaalissa" keikkatilanteessa sitä soundia originaali- P-90:stä, jos ei sitten ole siunattu jollain üüber-korvalla..=)
Kas kun mikin ominaisuudet määräytyvät myöskin sen kelan fyysisillä mitoilla, korkea ja kapea kela- ylä-keskialueen korostus, taas leveä ja matala- ala-keskialue. Ja tokihan tuo humbukkerin kokoinen kela on ilman muuta orkkis- P-90:tä lyhyempi, joten noilta osin ovat erilaiset. Vähän, toki, mutta kuitenkin.. Tuota PhatCattia en oo kokenut mihinkään laittaa, saati olisin edes missään liikkeessä päässy testimään, mutta saattaapa olla se vähän samanlainen kuin DiMarzion BluesBucker..joka on myös ihan humbukkerin kokoinen (ja näköinen) P-90 variaatio..

Foxille äärettömän suuret kiitokset.
 
Eikä tarvi pelätä vastaamista, oon todellisuudessa pieni ja hintelä kaveri. :P

Eikä tarvi pelätä vastaamista, oon todellisuudessa pieni ja hintelä kaveri. :P
 
Juups, kammoksuin hieman, koska oon HVR-ainesta (hankikantoja varten ruokittu) =)
 
Kyllä tuommonen P-94, PhatCat tai jopa DiMarzion BluesBucker etumikiks sopii humpparin kanssa, juuri tässä tuollasen Martsion laitoin vaahterakantiseen mahonkikitaraan, jonka takamikkinä oli Gibsonin 400-sarjalainen.. Hyvin lausuu.
Toki kokemusta on myös variaatioista P-90 ja humbukkeri.. molemmissa positioissa tuo P-90, sekä etu- että takamikkinä.

Juups, kammoksuin hieman, koska oon HVR-ainesta (hankikantoja varten ruokittu) =)
 
Kyllä tuommonen P-94, PhatCat tai jopa DiMarzion BluesBucker etumikiks sopii humpparin kanssa, juuri tässä tuollasen Martsion laitoin vaahterakantiseen mahonkikitaraan, jonka takamikkinä oli Gibsonin 400-sarjalainen.. Hyvin lausuu.
Toki kokemusta on myös variaatioista P-90 ja humbukkeri.. molemmissa positioissa tuo P-90, sekä etu- että takamikkinä.
 
Tähän vielä hiukan jatkeena, että onko P-90:n soundista stratomikin tai telemikkien (varsinkin talla-)kokoista mikkiä?
Lindy Fralinilla on jokin steel pole ~ jonka kehutaan olevan singlecoilin ja 90:n välimailta.

Mulla on lp customissa tallassa duncan ja toimii ilman muuta helvetin hyvin ja sg:ssä on p-90 alkuperäiset ja soundi eroa ei juurikaan huomaa ellei ole abso(lutisti)nen korva!Suomesta ei saa tällähetkellä gibsonin p-94 on loppu maahantuojalta eikä tule kun ikinä jos niihin on uskominen joten duncan on todella hyvä vaihtoehto.

Tähän vielä hiukan jatkeena, että onko P-90:n soundista stratomikin tai telemikkien (varsinkin talla-)kokoista mikkiä?
Lindy Fralinilla on jokin steel pole ~ jonka kehutaan olevan singlecoilin ja 90:n välimailta.
 
Entäs SD:n quarterpounderit? Lienevätkö turhankin tuhdit?

Kent Armstrongin versio on kohtuuedullinen ja varsin pätevä. Jokin aika sitten pääsin vertaamaan P-94:ään ja ei se nyt ainakaan huonompi ollut. Ehkä (siis EHKÄ) jopa lähempänä aitoa kuin Gibsonin versio. Pieni vivahde-ero niissä siis minun korvaani on mutta en varmasti erottaisi toisistaan jos ei pääsisi vierekkäin vertailemaan. Ja valitettavasti paikalla ei ollut aidolla P90:llä varustettua kitaraa.
 
Molemmat mikit olivat samanlaisissa Les Pauleissa, eli kitaratkin vaikuttivat vertailussa mahdollisimman vähän.
 
Minulla oli joskus kitarassa P94:t, mutta mitättömän pienessä ja "huonosähköisessä" treenikämpässä meni lopulta hermot hurinan kanssa ja vaihdoin mikit... Mahtava soundihan niissä on.
 
Chris Kinman (www.kinman.com) on kertonut kehittävänsä hurinatonta P90:tä, sitä odotellaan meillä innolla!
 
http://www.millbrook.fi/mikrofonit%20elektric.htm
http://www.kentarmstrong.com

Tässä vaiheessa en voi olla mainitsematta Ruokankaan SingleSonicia. Joka on myös P90-tyylinen mikki. Kaulamikkinä se on mun mielestä aikalailla unelma jos halajaa semmosta P90-tyylistä soundia.

Tässä vaiheessa en voi olla mainitsematta Ruokankaan SingleSonicia. Joka on myös P90-tyylinen mikki. Kaulamikkinä se on mun mielestä aikalailla unelma jos halajaa semmosta P90-tyylistä soundia.
 
Jep ja sopivan hintainen :)
Rio Grandelta löytyy kanssa hyviä humbucker-kokoisia... Ainakin tuo Covered Bastard vaikuttaisi hyvältä meiningiltä hummerin koloseen.
 
http://www.riograndepickups.com/p90.html
 
Ja jos mielii jotain halvempaa... niin Kent Armstrong tarjoaa hyvän valikoiman humbucker-kokoisista P-90:stä :)
 
http://www.wdmusicproducts.com/Merc … Code=WMPI&Category_Code=P90FMLY
 
http://www.kentarmstrong.com/Products.html

Tähän vielä hiukan jatkeena, että onko P-90:n soundista stratomikin tai telemikkien (varsinkin talla-)kokoista mikkiä?
Lindy Fralinilla on jokin steel pole ~ jonka kehutaan olevan singlecoilin ja 90:n välimailta.
 
Niin no, tässä tulee vastaan juuri tuo rakennepohjainen juttu, on mahdollista tehdä lähes saman soundinen eri koossa, muttei ihan.. koska kela on eri kokoinen/muotoinen. Eli "The Real Thing" ja sitten ne jotka ovat "lähellä, muttei just". Tuota hurinaa ja häiriöherkkyyttä ei voi oikein millään välttää, toki hyvä suojaus jamaadoitus auttavat, lisäksi molempia mikkejä käytettäessähän saavutetaan "humbucker-efekti" jos toinen mikeistä on RWRP eli reverse wound, reverse polarity ja ne on kytketty oikein päin, ohjeiden mukaan!
"Vartti-paunainen" ei missään muotoa ole P-90!

Meikäläisellä on P-94 Orville Les Paulissa ja siinä ne toimivat erinomaisesti. Samat mikit ovat olleet kiinni Tokai ALS50Q ja Epiphone Flying V:ssä, mutta niissä ne eivät oikein murisseet kunnolla. Tuntuu siltä, että tarvitaan tukeva mahonkibody ja sitten lähtee P-94 hyvät soundit.
 
Tokaissa nuo olivat äärettömän häiriöherkät, mutta tässä Orvillessa ne eivät kerää juurikaan häiriöitä parempien suojauksien ansiosta. Toki niistä lähtee hurinaa huonoilla sähköillä tai jonkin häiritsevän sähkölaitteen vieressä.
 
Soundeista sen verran, että nuo ovat erittäin hyvät bluesiin ja rokkiin. Kun vääntää volumea kitarasta pienemmälle ja soundi puhdistuu, on niissä erinomaisen hyvä erottelykyky. Hienot puhtaat ja kaakkoon kääntämällä lähtee räkää sitten kunnolla. Kaikki eivät näistä välttämättä pidä, mutta hyvä vaihtoehtomikki joka tapauksessa.
 
Hinnoista kun puhutaan niin P-94 on vähän kallis uutena ja sellaiset kannattaa ostaa käytettynä. Mitäs muuten tuollainen Phat Cat maksaa?

Mulla on -79 Les Paulissa kaulamikkinä Phat Cat. Tallassakin kokeilin, mutta tykkäsin originaalihumpparista enempi.
 
Tuossa, kun tuo vaahterakaula antaa oman sävynsä soundiin, sattu Phat Cat aivan nappiin. Soi mun korviini todella makeesti. Hurisee enempi kuin humppari, mut ei mitenkään häiritsevästi. Vajaa 100€ kappaleelta maksoin.
 
Tallamikin voisin ehkä myydäkin, jos jotakuta kiinnostaa kokeilla.

Juups, kammoksuin hieman, koska oon HVR-ainesta (hankikantoja varten ruokittu) =)
 
Ei saa! Mahaan sattuu kun nauraa... =)

Mulla on lp customissa tallassa duncan ja toimii ilman muuta helvetin hyvin ja sg:ssä on p-90 alkuperäiset ja soundi eroa ei juurikaan huomaa ellei ole abso(lutisti)nen korva!Suomesta ei saa tällähetkellä gibsonin p-94 on loppu maahantuojalta eikä tule kun ikinä jos niihin on uskominen joten duncan on todella hyvä vaihtoehto.
 
Armstrongin versio on todella hyvä...
 
Pajal ois setti.
 
http://www.kitarapaja.com/pics/pugibp94set2.jpg