Kitarat: kitarakamat ›

itelläni ei ainakaan perus rg:t toimi.

itelläni ei ainakaan perus rg:t toimi.
 
Makuasioista ei voi kiistellä, sano mäyräkoira kun muniansa nuoli.

itelläni ei ainakaan perus rg:t toimi.
 
Olet sitten kokeillut niitä kaikkia, vai?

Noo..mulla taas ei oikeen mitkään muut toimi. Veikkaisin että riippuu pitkälti siitä mitä soittaa. Ite saan rg:llä (620) soiteltua vähän kaikkea, mutta kieltämättä yksi asia tuntuu luontevammalta vaikka akustisella kitaralla tai gibsonin tai telen vastaavalla pölkkykaulalla, nimittäin sointujen ottaminen kirvesotteella. Johtuu yksinkertasesti siitä että etusormen ja peukalon välissä on enemmän matskua jota painaa, eikä paine kohdistu sormien juureen.
Kaikki muu, ja sointujen (mielestäni) luonnollinen ote hoituu parhaiten RG:illä. Tykkään tosin eniten ultra-kaulasta, wizardit on profiililtaan vähän epäergonomisempia.
 
Noh.. yhteenveto: tykkään Ibanezeista koska pidän peukaloani suurimman osan ajasta kaulan takana, ja soitto tuntuu luonnollisemmalta kuin pölkkykauloilla, ja Jacksonien "traktoritatsilla".

itelläni ei ainakaan perus rg:t toimi.
 
mikä rg sulla on??mulla on rg270 ja voin sanoo että sillä tallalla ei ainakaan tee yhtään mitään!!!ei pidä yhtään virettä..mutta johtunee pitkälti siitä että se on single lock. pistin patterin tallan väliin ja hyvin toimii..=)mutta sitten toi rg3120 on kyllä minun käytössä toiminut ihan moitteettomasti..vire pysyy ja muutenkin on ihan pirunhyvä soittaa, mutta tallamikissä on minunmielestä ehkä pikkusen liian pehmee soundi..

Mulla toimii sekä 7-kieliset Ibanez RG:t että perinteisemmät Fender-mallit. RG:t on kyllä ehkä pienoisia suosikkeja tällä hetkellä, mutta kyllä Telecasterilla ja Jag-Stangillakin on kiva soittaa.

Makuasioista ei voi kiistellä, sano mäyräkoira kun muniansa nuoli.
 
Näinhän se on. Itse en ollut vielä ennen vuodenvaihdetta törmännyt vielä yhteenkään Ibaneziin, joka olisi ostohaluja kauheasti herättänyt, mutta sitten löytyi. Ja kotiin hain, kun oli muutenkin kalustossa kitaranmentävä aukko.
 
Eli ei se mun mielestä ole merkistä kiinni. Uskoisin, että jokaisen valmistajan mallistosta löytyy mieluinen soitin melkein kenelle vaan, varsinkin kun puhutaan niinkin isosta puljusta kuin Ibanez.
 
JuSu

mikä rg sulla on??mulla on rg270 ja voin sanoo että sillä tallalla ei ainakaan tee yhtään mitään!!!ei pidä yhtään virettä..mutta johtunee pitkälti siitä että se on single lock. pistin patterin tallan väliin ja hyvin toimii..=)mutta sitten toi rg3120 on kyllä minun käytössä toiminut ihan moitteettomasti..vire pysyy ja muutenkin on ihan pirunhyvä soittaa, mutta tallamikissä on minunmielestä ehkä pikkusen liian pehmee soundi..
 
Juu, Se Lo-TRS sukkaa kyllä melko rotevasti. Mutta edget ovatkin jo sitten yhtä hyviä alkuperäisen floikkarin kanssa.

Juu, Se Lo-TRS sukkaa kyllä melko rotevasti. Mutta edget ovatkin jo sitten yhtä hyviä alkuperäisen floikkarin kanssa.
 
Tuo single-locking, joka 270:sessa on, ei ole Lo-trs, se on jotain vieläkin kamalampaa. Lo-trs sentään on double-locking.

Tuo single-locking, joka 270:sessa on, ei ole Lo-trs, se on jotain vieläkin kamalampaa. Lo-trs sentään on double-locking.
 
Jaha. Mutta tietäen Lo-trs:n kamaluuden voin vain kuvitella.

Jaha. Mutta tietäen Lo-trs:n kamaluuden voin vain kuvitella.
 
Onkos kukaan kokeillut sitä RG sarjan 3020, kalleinta (ja hienointa?) mallia??? On pikkuisen unelma soittaa. Tosin minulla ei kyllä ole sellaista.
Itselläni on RG ja siinä Dimarzion Air Norton ja Steve's Special.
tällä hetkellä tuntuu etten varmaan ikinä vaihda kitaramerkkiä, ibanez rulettaa...mutta tämähän on kuitenkin makuasia=)

Niin niissä halvimmissa RG:issä on aika paskat mikit???
Ainakin minun mielestäni, mutta kunhan ostaa RG:n missä on kunnon talla, niin muuta ei sitten tarvitsekkaan. Miikien vaihdolla tekee RG:lle kyllä ihmeitä - testattu juttu!!!

Eli ei se mun mielestä ole merkistä kiinni. Uskoisin, että jokaisen valmistajan mallistosta löytyy mieluinen soitin melkein kenelle vaan, varsinkin kun puhutaan niinkin isosta puljusta kuin Ibanez.
 
Hyvin puhuttu! Jotenkin noista floikka-RG:istä, joilla olen soitellut, on jäänyt vähän sellainen puolinainen fiilis. Sellanen, että ei oo tarpeeks tatsia heviin, mutta mutta liian jaskamainen kuitenkin perinteisempään. Mutta henkimaailman asiaa. Esim. Satriani-modelia saisi mieluusti tuoda luokseni =D

Musta RG:issä on paras metallitatsi. En kylläkään käytä kitaraa lyömäsoittimena. Brutaali metalli voi olla brutaalia säilyttäen kuitenkin hienon tatsin ja nyanssit. Se jaskojen traktori-fiilis taitaakin tulla siitä kun ne on suunniteltu sellaseen hakkaamiseen.
 
Näistä kommenttia: JS, RG620, RG3120, Jemit. Eli kokeilin tutun JS1000:sta, ja täytyy sanoa että tykkään enemmän omasta rg:stäni. Makuasia varmaankin. Johtui kaulan profiilista ja siitä että JS:ssä oli stratomainen palikkamainen kaulan ja bodyn liitos (korjatkaa jos olen väärässä). Toikin on kyllä makuasia. Mutta rg620(tai uuden malliston vastaava 2620) ja 3120.. kuten joku sanoi täällä jo aikaisemmin, niissä ei ole kyllä paljon mitään eroa tatsissa tai laadussa, 3120 on vaan mahonkia ja siinä on kalliimmat mikit, jotka itse vaihtaisin kuitenkin metallimpiin. Hintaeroa on 600-700 euroa. (Kyllä, sillä saa paljon palikoita!) Jemit on periaatteessa RG:itä pienillä steve-detaileilla ja hinnalla terästettynä. Ehkä vähän ylimainostettuja. Olen vaan niin rakastunut ultra-kaulaan, sorii..

Itse vaihdoin aikanaan Jacksonin Ibaneziin kokeiltuani kaverin Ibaa. Se oli ihan perus RG, joku ~3000mk malli, mutta oli niin saatanan hyvä soittaa. Ja kunnon sustaini, jota ei Jacksonissa ollu nimeksikään (JSX94 ovh ~3700mk).
 
Hommasin sitte RG550EX:n (ovh ~6700mk). Aluksi tuntui, että "hei, nyt mä vasta opin soittamaan", oli sen verran paljon parempi tuntu. Nyttemmin fiilikset on tasoittunu hiukan.
 
Ultraohut kaula... hm, itselläni tämä ei merkkaa niin paljon, kun soitan käsi millon missäkin asennossa - peukalo kaulan takana, tai usein pidän sitä otelaudan puolella kekkuloimassa. Parempi se on silti soittaa kun jotkut paksukaulaiset.
 
On the contrary, LesPaulissani on hyvinkin paksu kaula -lähes puolikaaren muotoinen - mutta sekin tuntuu käteen hyvältä.
 
Mikit on molemmista skeboista menossa vaihtoon, kunhan saan rahaa... Seymour Duncanit tai EMGit Ibaan, EMGit LesPauliin (se kun kiertää pikkuisen herkästi...)
 
Lyhyesti: Hyvä soittaa, myös soi hyvin, mageen näkönen :P

itellä on tullu ibanezeistä tämmönen juttu mieleen et, vaikka ne luultavasti onkin hyviä soittaa, niin miten joku kehtaa sellaisen tunnustaa omistavansa...siis nehän on hirveän näköisiä...
 
Eivätkä ole. Mukavan hillityn kasarikeppimäisiä superstratojahan nuo, ainakin minun mielestäni. George Benson-mallit yms. ovat tietenkin poikkeus, vaikka mukavan näköisiä ovat nekin. Ja Iceman, joka taasen on aivan hirvittävä.

Jotkut Ibanezit ovat hyviä soittaa - Iban hevikirveet eivät vaan sovi minulle. Pidän enemmän Ergodyneistä, JS-malleista sekä S-sarjalaisista. JEM:eistä 7VWH ja se industrial ovat kyllä hienoja, mutta jäävät sille asteelle.
 
-MacGyver

Ainakin RG570L on mielestäni pirun hyvä soittaa, vaikka onkin ulkomuodoltaan sellainen hevikirvesmäinen.
 
Mitenkä muuten, ovatko nuo tuon RG570:n alkuperäismikit mistään kotoisin? Kun varmaan ostaisin seuraavaksi tuollaisen kitaran, mutta jos menee mikkien vaihteluksi, niin täytyy katsella jotain muuta.

oho...löytyhän tuolta ibanezin sivuilta muutama siistimpikin...mut noi rg:t on aivan hirveitä...