Kitarat: kitarakamat ›

kysymys 1:
Eli onko epit (lp) usassa sen verran halvempia että kannattaa tuoda sieltä, kuin että ostaa täältä? Olen itse menossa usaan kesällä, joten postikuluista ei ole huolta, pelkästään tullit ja alvit. Plussana usalle on se että siellä pääsisin kokeilemaan ennen ostoa, mutta täällä joutuisin tilaamaan postimyynnin kautta.
 
kysymys 2:
Mitä eroa on epin lespaul standard leftyllä ja epin Les Paul 100 leftyllä? muutakuin hintalappu ja väri?
 
(löytyvät kummatkin tuolta: http://www.guitarvision.com/mf/mf_frameset.htm guitar -->electric guitars: left handed)

lespaul satasessa on pulttikaula.

lespaul satasessa on pulttikaula.
 
Ja on muutenkin kyllä niin kauhea peli, että oksat pois.

Ja on muutenkin kyllä niin kauhea peli, että oksat pois.
 
mitä haittaa/eroa on pulttikaulassa tuohon toiseen nähden?
ja jos tuo on kerran ihan kauhea, niin mitenkäs on tuon toisen epin laita? vai pitäisikö miettiä ihan uusia kohteita?

mitä haittaa/eroa on pulttikaulassa tuohon toiseen nähden?
ja jos tuo on kerran ihan kauhea, niin mitenkäs on tuon toisen epin laita? vai pitäisikö miettiä ihan uusia kohteita?
 
Ei välttämättä mitään, mutta kun les pauleista on kyse niin pulttikaulojahan ei hyväksytä ;). Omasta mielestä liimakaulalla kuitenkin on mukavempi soittaa ylimmiltä nauhoilta. Puhutaan myös, että sustain olisi liimakaulassa parempi, mutta itse en ole ainkaan merkittävää eroa huomannut.

mitä haittaa/eroa on pulttikaulassa tuohon toiseen nähden?
 
Siinä yksilössä, jota kokeilin, oli tuo kaulan ja rungon liitos aivan luokaton. Sinne olis mahtunut euron kolikko väliin. Ja se kaula oli kammottava, ihme rimpuja. Nauhojen päät törrötti myös rivosti. No, eipä tartte ostaa.

Mun Epi-Lespassa on pulttikaula. Voi kauheeta. Oon tykittänyt Lespallani jo vuosikausia, eikä edelleenkään ole mitään pahaa sanottavaa. Toimii kuin unelma.

kysymys 1:
Eli onko epit (lp) usassa sen verran halvempia että kannattaa tuoda sieltä, kuin että ostaa täältä? Olen itse menossa usaan kesällä, joten postikuluista ei ole huolta, pelkästään tullit ja alvit. Plussana usalle on se että siellä pääsisin kokeilemaan ennen ostoa, mutta täällä joutuisin tilaamaan postimyynnin kautta.
 
Hinnoista en tiedä... mutta Epiphonella on Lifetime Warranty Jenkeissä joka ei tietystikään päde Euroopassa saatika Suomessa. En tiedä miten tullit ja alvit menevät, hukkaat kuitit jonnekin jenkkilään ja väität että se on ollut sulla jo pari vuotta, ei kai siitä silloin tartte enää maksuja maksaa? =) Noh... kaidalla polulla tietysti kannattaa kulkea...
 
En tiedä paljonko sinulla on rahaa käytettävissä, mutta oletko ajatellut, että samalla hinnalla mitä Epiphone maksaa esim. Suomessa voisit saada käytettynä Jenkeistä esim. Gibson LP Studion tms???
 
Kokeilu on aina hyvä ennen soittimen ostoa... mielestäni pakollista.

En tiedä paljonko sinulla on rahaa käytettävissä, mutta oletko ajatellut, että samalla hinnalla mitä Epiphone maksaa esim. Suomessa voisit saada käytettynä Jenkeistä esim. Gibson LP Studion tms???
 
Kokeilu on aina hyvä ennen soittimen ostoa... mielestäni pakollista.
 
Täysin totta, ja huomioitavaa vielä taas jälleen kerran tuo valikoimien paremmuus.. Eli jälleen kertauksena kuvitteellisen jenkki-kitaratehtaan tuotteen kulku tänne Suomeen..
Tehdas valmistaa periaatteessa tasalaaatuista tuotetta, mutta kuten tiedämme, puu on orgaaninen materiaali, ja eipä ne kaikki kitarat siitä yhdestä ja samasta lankusta ole sahattuja, joten:
Tehtaalla 100 (tai vaikka erään tuntemani tehtaan 120) kappaleen batchista toki käy jo tehtaalta parhaat päältä valikoimassa henkilökunnan avustuksella ne endorssaajat ja muut tähdet ja tehtaalle tärkeät artistit, jää jäljelle 90 kpl, vaikka.. Kotimarkkinoitten sisäänostajilla on kotikenttäetu, joten vähän paremmin soivia ja ennenkaikkea paremmilta näyttäviä jää tärkeimmälle markkina-alueelle 55, muille markkinoille menee loput.. Eurooppaan on edustaja tällä kertaa tilannu 15, ja Pohjoismaiden maahantuoja vaikkapa 4 kpl.. Valintaa tulee taas, jos keskisen Euroopan jakelija haluaa kattella ne 11 "vähän parempaa".. Näin tää homma toimii kaikilla USA- valmistajilla. On aina toiminut ja tuskin muuttuu.
Eli siis kotimarkkina-alueelta kannattaa jenkki-kitaraa katsella, myös hinnat ovat varsin kilpailukykyiset siellä, toisin kuin tuontikitaroilla..Epiphonekin on tässä laskettava tuontikitaraksi, onhan se idässä tehty..
Eli siispä huomio kannattaa kiinnittää USA:ssa siellä tehtyihin kitaroihin, minusta.. En lähtis jenkeistä japsia tai muuta tuonti-keppiä tuomaan..
Gibsonin Studio vois olla todella varteenotettava vaihtoehto, ja vallankin kun on paikanpäällä ja pääsee testaamaan, kannattaa katsoa käytetyt.. Tai kyllä ne muutenkin kannattaa katsoa...:)

Ei kyllä meikäläisen ajatusmailmaan sovi että Jenkeistä hakee Korealaisen kitaran..... Ota vaik lainaa ja tuo jokin G:n Les Paul malleista! Vahvasti tätä mieltä!!!!

foxilla asiallista pohdintaa... oman kokemuksen mukaan tuo '85 LP Custom on 400x parempi kuin EU-versio '92 LP Standard :) Ihan siis jo pikkujutuista sen huomaa... viimeistely, '92:ssa kansi on "kutistunut" tai siis bindauksen ja bodyn takaosan välissä on sellainen kynnys. No mutta... suosittelen testaamaan myös Epin ohessa Gibsonin halvempia pelejä. Niistä saa omansa paremmin takaisin jos joskus päättää myydä (kuin non-US Epiluureista siis)...

Täysin totta, ja huomioitavaa vielä taas jälleen kerran tuo valikoimien paremmuus.. Eli jälleen kertauksena kuvitteellisen jenkki-kitaratehtaan tuotteen kulku tänne Suomeen..
Tehdas valmistaa periaatteessa tasalaaatuista tuotetta, mutta kuten tiedämme, puu on orgaaninen materiaali, ja eipä ne kaikki kitarat siitä yhdestä ja samasta lankusta ole sahattuja, joten:
Tehtaalla 100 (tai vaikka erään tuntemani tehtaan 120) kappaleen batchista toki käy jo tehtaalta parhaat päältä valikoimassa henkilökunnan avustuksella ne endorssaajat ja muut tähdet ja tehtaalle tärkeät artistit, jää jäljelle 90 kpl, vaikka.. Kotimarkkinoitten sisäänostajilla on kotikenttäetu, joten vähän paremmin soivia ja ennenkaikkea paremmilta näyttäviä jää tärkeimmälle markkina-alueelle 55, muille markkinoille menee loput.. Eurooppaan on edustaja tällä kertaa tilannu 15, ja Pohjoismaiden maahantuoja vaikkapa 4 kpl.. Valintaa tulee taas, jos keskisen Euroopan jakelija haluaa kattella ne 11 "vähän parempaa".. Näin tää homma toimii kaikilla USA- valmistajilla. On aina toiminut ja tuskin muuttuu.
Eli siis kotimarkkina-alueelta kannattaa jenkki-kitaraa katsella, myös hinnat ovat varsin kilpailukykyiset siellä, toisin kuin tuontikitaroilla..Epiphonekin on tässä laskettava tuontikitaraksi, onhan se idässä tehty..
Eli siispä huomio kannattaa kiinnittää USA:ssa siellä tehtyihin kitaroihin, minusta.. En lähtis jenkeistä japsia tai muuta tuonti-keppiä tuomaan..
Gibsonin Studio vois olla todella varteenotettava vaihtoehto, ja vallankin kun on paikanpäällä ja pääsee testaamaan, kannattaa katsoa käytetyt.. Tai kyllä ne muutenkin kannattaa katsoa...:)
 
Hyvin sanottu. Erikoisena yksityiskohtana Japanissa näin paljon komeampia ja siistimmin tehdyn oloisia Gibsoneita kuin mitä täällä näkee kaupoissa. Onhan siellä tosin ostajiakin enemmän kuin piskuisessa Suomessa. En kovin tarkkaan alkanut Gibsoneita tutkimaan, Nipponin oman tuotannon kuolaus oli etusijalla...
 
Minusta mitään Epiluuria ei kannata jenkeistä alkaa tuomaan, vaan juurikin USA:ssa valmistettuja kitaroita. Jenkki-Hamereita, Rickenbackereita ym.

Erikoisena yksityiskohtana Japanissa näin paljon komeampia ja siistimmin tehdyn oloisia Gibsoneita kuin mitä täällä näkee kaupoissa. Onhan siellä tosin ostajiakin enemmän kuin piskuisessa Suomessa.
 
Minusta mitään Epiluuria ei kannata jenkeistä alkaa tuomaan, vaan juurikin USA:ssa valmistettuja kitaroita. Jenkki-Hamereita, Rickenbackereita ym.
 
Jaapanin markkinoilla on sitä kilpailuakin, ja ehkä on paremmin puolensa pitävät sisäänostajat.. Pohjoismaitten Sähkön jälkeen en ees tiedä kuka on Giban pääedustaja saati Skandinavian markkina-alueen vastaava.. Lurtmanniko?
 
Varteenotettavia kitaroita Jenkeissä riittää, Hamer on yks oivallinen, Paul Hamerin uusimmat jenkki-vehkeet kelpais kyä varmasti Suomessakin, mutta taitaa olla vaan itäisten maitten Hamereita täällä.. Peavey-jenkit ja Fenderit jos tuota F-tyyppistä mielii, tosin topikin aloittaja taitaa enemmän humpparikitaraa katsella..
Tuossa tuli mieleen, että panttilainaamoista ne jotkut "onnelliset" on uskomattomia jenkkikitaroita löytäneet, ja joskus jopa Suomen hintatason mukaan "mikkien hinnalla"..

Paul Hamerin uusimmat jenkki-vehkeet kelpais kyä varmasti Suomessakin, mutta taitaa olla vaan itäisten maitten Hamereita täällä..
 
Kyllä niitä jenkkimallejakin on muutama näkynyt Helsingin F-Musiikissa. Pari Studiota ja olisiko yksi Explorer-muotoinenkin ollut, Korealaisten mallien lisäksi. Hintaluokka oli muistaakseni samaa tasoa kuin Gibsoneilla samassa kaupassa, eli pikkasen ylihintaa. Kyseisessä kaupassa on muuten roikkunut vuositolkulla hieno Yamaha SA2200, luulisi että se menisi kaupaksi jos hinta olisi vähän lähempänä sitä 1550€:n hintaa jolla sellaisen T-kaupasta saa...

Kannattaa ostaa joku halpa Gibson...
Ei ne siellä älyttömiä summia maksa.
Tai Epiphonen Elitist LP.

Gibsonin Les Paul Melody Maker irtoaa alle 500$
ja les paul special reilu 700$.

Jos ostaa liikkeestä, niin kannattaa mennä katsastamaan liikkeiden tarjonta, ja valkata sieltä sopiva vasuri. Noita sun kaavailemia malleja ei välttämättä liikeessä ole, mutta eiköhän sieltä jotain löydy.

eli yleisesti olette sitä mieltä että jos jenkeistä lp:een ostan, niin sen kannattaisi olla gibson? ja kuinkahan halvalla tuollasen saisi?

eli yleisesti olette sitä mieltä että jos jenkeistä lp:een ostan, niin sen kannattaisi olla gibson? ja kuinkahan halvalla tuollasen saisi?
 
Eiköhän se heilu siinä jossain 1000+€ maissa... Special Faded lähtee sitten halvemmalla.

Epiphonen elitisti tietenkin saattaisi olla hinta-laatusuhteeltaan parempi. Hinnat ovat parisataa huokeampia ja laatu, jos ei parempaa, niin samantasoista kuin giban perusmalleissa. Merkki-jälleenmyyntiarvon suhteen sitten toinen juttu.