Kitarat: kitarakamat ›

Oon suunnitellu hommaavani blues/jazz-juttuihin jonkun puoliakustisen kitaran. Osaatteko suositella jotain asiallisia merkkejä ja malleja, alle tonnin hintaan mielellään. Onko esim. epiphoneista mihinkään?

Joku Ibanez tuli kokeiltua, Artcore ja jotakin oli malli. Eli en muista tarkemmin, n.500e oli hintaa sillä, ehkä alle. Hyvä tuntuma oli, saundi oli kyllä todella hyvä ja jats Fender Deluxe Reverbin läpi.
 
Kai Ibanezilta noita jotain vähän parempiakin, just tuohon tonnin luokkaan löytyy? Vaikka huonolta ei tuntunut yhtään tuokaan, vähäisellä kokeilulla jopa hyvältä. Ainakin minun mieleen oli se. Kannattaa kokeilla.
 
Taisi olla tuollainen:
http://www.thomann.de/thoiw3_ibanez_ak85dvs_egitarre_prodinfo.html
 
E: olisi ostanut kyllä sen, jos rahaa olisi ollut.

Onko esim. epiphoneista mihinkään?
 
Epiphonen Jorma Kaukonen Riviera on kuulemani mukaan oikein hyvä, itse en ole valitettavasti päässyt testaamaan. Mielelläni sellaisen omistaisin.
 
Epiponen ES-295 ainakin vaikuttaa hyvältä, karvan alle tonnin lähtee myös se.
 
Itse asiassa Epillä näyttää olevan aika paljon ihan potentiaalisia vaihtoehtoja, on Alleykatit ja WildKatit, Sheraton, Joe Pass Emperor, Dot, Broadway, Emperor Regent ja Zephyr Blues Dlx jne. ja kaikkien ovh alle tonnin.
 
Itse jos olisin rahoissani niin ostaisin muutamankin Epin puoliakustisen vaikka samantien.
 
Toki muillakin merkeillä kaikkea kivaa. Ibanezilla on esim. vanhoja Artist-sarjan puoliakustisia, jotka ovat oikein hyviä, mutta en tiedä löytääkö alle tonnilla. Saattaa löytääkin.

Gretsch Electromatic Hollow Body.
 
Noita korealaisia Gretschejä saa tätä nykyä 800 euron pintaan ja ovat kelpo pelejä, ainakin omani.
 
Ainoa miinus on ruma lapa.

Xtone, loistava
 
edit: Tosin ei paras vaihtoehto pelkkään jazz. Hieno ulkonäkö, soitettavuus ja soundi blues ja rock. Jazzkin menee...

Schecterillä oli joku malli tossa tonnin pinnassa. Ainakin riffissä kehuttiin. Itse en ole kokeillut kylläkään.

Käytetyt Yamaha SA:t. SA-2200 on varmaan helpoiten saatava malli, uutena n. 1300€ (jossain vaiheessa niitä tosin sai about tonnilla), mutta myös vanhemmat SA-1200 ja SA-2000 mallit kannattaa katsastaa, varsinkin jos mallinimen perässä on S (esim. SA-2000S) mikä tarkoittaa kuusikantta vaahterakannen sijasta.

Kovasti tahtoo olla aina se hinta ja kitara sen mukaan, ainakin tuohon tuhanteen asti. Sanoisin että niissä Ibanetsin artcoreissa on todella hyvä(ehkä paras) hinta/laatu suhde.
 
Epiphonetkin on ihan varteenotettavia mun mielestä. Esim se Zephyr blues delukse oli parivuotta sitten viel 1100 tai 1200 eur, mut nyt ohvehinta on 895. Se on todella näyttävä ja suht "harvinainen". Ainut että mikit siitä oli kyllä ite pakko nostaa lähemmäs, kun niin oli kaukana. Sai huomattavasti lisää outputtia singnaaliin ja ihan keskiäänetkin tuntui kovenevan. Mikit ei kuitenkaan siinä kitarassa saa multa ainakaan täysiä pongoja.
 
Yks paha mun mielestä on joidenkin kitaroiden lapa. Jos se ei ole mun mielestä jouhevasti leikattu, niin saa kyllä jäädä kaupat. Esimerkkinä hamer vai onko se hammer. En ole ikinä edes ottanut käteeni kyseistä kitaraa, koska lapa on jotai niin karmeaa katsottavaa.
 
Sorry, kovaa aiheenohikirjoittamista. Mut vaikka se on typerä peruste hylätä joku kitara vertailusta lapamuotoilun takia, olen omalla kohdallani varma, etten voisi ikinä olla kyseiseen "frankenstainiin" ikinä tyytyväinen.
 
ps. Kokeilin tossa parivuotta sitten paikallisessa (viikingmusa) sellasta höfnerin onttokoppasta. Oli hyvä. En tosin sähköisesti. Sellanenkin olis ihan suositeltava(siis se höfneri). En tosin kopassut sähköillä. Mut se ei oo ikinä ollu ongelma. Jos onttokoppa on kivan kuulonen ja tuntunen, niin kyllä siitä pelin saa, jos on innokas modistamaan.