Kitarat: kitarakamat ›

No niin, vuoden alkajaisiks heti tällainen juttu.. Pikku pikku remonttia olin tekemässä erään aloittelevan soittajan kitaraan, merkki x.. (yhdentekevä itse asian kannalta)..
Rajoitetun budjetin puitteissa piti siihen sitten osia hommata.
No OK, osat tulivat eräästä uskomattoman hyvän palvelun omaavasta liikkeestä, ja eikun asentamaan.. Tallasta ajattelin avautua lähinnä tässä postauksessa, vallankin kun on taas noussut halpatuotteitten verraton laatu tapeetille.. :)
Kaunis oli kullitettu talla, mutta mutta.. joka-ainoa matalampien kielten tallapala oli varustettu jo tehtaalla kielileikkurilla, eli olipas terävät kieliurat ja valu-purseet. Viilalla selviää ammattilainen, kyllä..Seuraava yllätys oli, että onpas kumman pehmeää metallia palat, ja lähteepä kultaus helposti.. :(
Loppupäätelmä: enpä voinut hyvällä omallatunnolla laittaa moista Korean poikien joulutinasta valamaa härveliä intomielisen ja palavasydämisen nuorukaisen kitaraan, vaan pistinpä siihen romulootasta kaivamani japsitallan.
Vaikka Sung Il tekisi miten asiallisen näköisiä talloja, tulen jatkossa suhtautumaan tuotteisiinsa lähes varauksellisesti, useimminhan nuo "no-name" osat on olleet niitä ongelmallisimpia..
Todistettua tuli taas vanhan kansan viisaus: Halvalla ei useimmiten saa laatua.

Halvalla ei useimmiten saa laatua.
 
"Buy cheap, buy twice."
 
En tiedä mitään hirveämpää kuin halpis hardware kitaroissa.. pilaa sen tunnelman siinä missä soitettavaksi kelpaamaton tina-kielisatsi. Pehmeä metalliseos, viimeistelemätön valujälki... aargh..
Ja jos tähän soppaan lisätään vielä kaksi kirjainta, FR, ei kyllä hyvin mene.
 
Ehkä Rakastetun Johtajan olisi aika opastaa eri teollisuuden aloja.

...eräästä uskomattoman hyvän palvelun omaavasta liikkeestä..
 
Etsä viitsisitsä.. Kertoisitsä? :) Voisitsä? Etsä :p

Kyllähän tuosta omasta lisenssifloikastakin palasia on irtoillut, silti pitää vireen mainiosti. :D Schallerin floikan kyllä vaihdan siihen, kunhan tärkeämmät hankinnat saan ensin tehtyä.

Ja oli Kimin eikä esim. Yun tekele?

Ehkä Rakastetun Johtajan olisi aika opastaa eri teollisuuden aloja.
 
Menikö sulla Koreat sekaisin?

Menikö sulla Koreat sekaisin?
 
Se toinen on mulle ihan vieras Korea.. että näin taisi mennäkkin juu.
 
Tänään juuri katselin yhtä Williams merkkistä "sähkökitaraa". Meinasi tulla oikein kyynel silmään.. valumössöä, virittimet, vibratallat... aijai..
Sellaiset ritsat pitäisi vetää pois markkinoilta, pahanmielenkylvökone.

Ja oli Kimin eikä esim. Yun tekele?
 
Sung Il, Korea luki tallan pohjassa.. ;) Lisä-kurnutus seuraa.. ohops, karkas..Eli intonaation säätöruuvit oli jäykähköt, toisin ku "Tune-O-Matic"-vintagetallaan kuuluva retaining wire, se langanpätkä joka pitää tallapalat paikoillaan, ku ei oo kieli kiinni.. tästä nimenomaisesta tallasta ei tallapala putoa, kyllä..ei käsivoiminkaan irronnu, kun piti työstää fiinisti yksitellen, tahi vaihtaa parempiin.
Se lanka kyllä lähti, ja taipui.

Uhmataan nyt virallista totuutta poikkeavalla mielipiteellä. SP-Elektroniikka myy useanlaisia suljettuja virittimiä. Heidän myymistään virittimistä itsellä on kokemusta Gotohista (34 euroa setti) sekä 16 euroa setti maksavista "(MADE IN) KOREA - JIN HO (LA)" -virittimistä. En nyt helvetissä väitä, että nuo korealaiset olisivat paremmat kuin Gotohit - eivät ole - mutta ne ovat kuitenkin hyvät virittimet. Niin hyvät, että mielestäni ei ole perusteltua maksaa Gotohin viritinsetistä reilua tuplahintaa.
 
Ja jos vielä jossain määrin olisikin parannus kitaraan vaihtaa nuo korealaiset virittimet Gotohin virittimiin, niin Gotohin virittimien päivitys vaikkapa (kalliimpiin) Schallereihin olisi jo yhdentekevää. Kukin tietysti käyttää rahansa kuten haluaa, mutta jossain menee se raja, että lisäraha ei tuo enää mainittavaa etua, ainoastaan tyhjemmän lompakon.
 
Helvetin monissa hankinnoissa voi säästää, kunhan on riittävän hyvin selvillä omista tarpeistaan ja tuotteiden laadusta sekä valikoimista. Jos ei ole tarvetta säästää, niin aina voi tietysti ostaa parhaan ja kalleimman. Tuskin menee pieleen.

Minulla on tuossa jo sinällään varsin edullisessa Morganissa jotkut nimettömät Gotoh-kopiot ja tallakin lie Korean poikien tuotetta (ei löydy merkkejä siitäkään), mutta eipä ole ollut valittamista. Kultaukset eivät ole vielä muutaman vuoden jälkeen kuluneet yhtään ja virittimillä on itse asiassa parempi virittää kuin toisen kitaran Sperzeleilla - ovat nääs tarkemmat ja pehmeemmin liikkuvat. Kitaran otelautanauhat ovat myöskin kestäneet hyvin ajan hammasta.
 
Eli tähän kai pätee vanha viisaus, että halvoissa vehkeissä on paljon paskaa, mutta helmiäkin löytyy joukosta.

Uhmataan nyt virallista totuutta poikkeavalla mielipiteellä. SP-Elektroniikka myy useanlaisia suljettuja virittimiä. Heidän myymistään virittimistä itsellä on kokemusta Gotohista (34 euroa setti) sekä 16 euroa setti maksavista "(MADE IN) KOREA - JIN HO (LA)" -virittimistä. En nyt helvetissä väitä, että nuo korealaiset olisivat paremmat kuin Gotohit - eivät ole - mutta ne ovat kuitenkin hyvät virittimet. Niin hyvät, että mielestäni ei ole perusteltua maksaa Gotohin viritinsetistä reilua tuplahintaa.
 
Virallista totuutta ei tuos varmaan uhmattu.. ;) Useimmiten olen "luottanut" siihen että kun valmistaja nimensä mätkäisee tuotteeseen, on odotettavissa ehken "parempaa" jälkeä, etenkin kaukoisen idän tuotteissa. Mutta tuo tallaepisodi tosiaan "antoi ajattelemisen aihetta", vaikkei se toki pyrkinyt olemaan mikään "virallinen totuus", olipahan vaan yhen jonkin verran erimoisia remontteja tehneen henkilön kannanotto..
Itse olen käyttänyt sekä Jin Ho:n että Pingin virittimiä.. eikä niissä mitään. Eivät ne virittimiä kummempia ole. Kuitenkaan ei niillä ole sellaista statusta (sanottakoon sitä vaikka tuolla nimellä) kuin pitkän linjan Gotoh Gut- tehtaalla. Ja mielestäni Gotohin "G"- virittimet ovat huomattavasti tarkemmat kuin jotku Pingit. Kestävyyskokeiluista ei oo tietoa minulla, useimmiten virikoneitten uusimiset tulee ohessa joistain kaatumis- tai iskuvahingoista, vallankin muovinuppisten kohdalla.
Vaikka miten haluaisi uskoa siihen, että melkein puolet halvempi olisi vähintäänkin yhtä hyvä materiaaleiltaan, työnlaadultaan ja kestävyydeltään, siihen jää sellainen epäilys kuitenkin... Ja jos eli kun siihen soittimeensa haluaa luottaa täysin, työkaluna, olen ainakin itse pyrkiny suosittelemaan niin hyvää osaa kuin budjettiin suinkin mahtuu. Työkaluina ammattimies konepuolella käyttää mieluusti Facomia, Bahcoa tai Hazettia kuin samannäköstä HongKongin lenkkiavainta.. Virallinen totuus on tämä, sen verta useesti nähnyt pro-asentajien työkaluvalikoimaa. Vaikka se (mahdollisesti joulutinasta puristettu, mahdollisesti seosteräksinen) halpistyökalu olis kolme kertaa halvempi, eivät niitä käytä. Tyhmyyttäkö?

äh, mullakin on miljoonalaatikossa tommoinen Sung il, ja ajattelin huvikseni vaihtaa siihen Graph Techin tallapalat.
 
Alkuperäiset palat eivät tosiaankaan irronneet kovin helposti, ja sitten kun lopulta rupesin string savereita laittamaan niin huomasin että eiväthän ne siihen käyneet vaikka graph techin kotisivun mukaan pitäisi sopia.

Alkuperäiset palat eivät tosiaankaan irronneet kovin helposti, ja sitten kun lopulta rupesin string savereita laittamaan niin huomasin että eiväthän ne siihen käyneet vaikka graph techin kotisivun mukaan pitäisi sopia.
 
No hyvä sitte etten ruvennu suureen vaivannäköön..nimittäin palojen vaihtoa suunnittelin itekin. Perskeles, täytyy todeta kuni Sleepparit.. "Paskan möivät..." 8)

Itse olen käyttänyt sekä Jin Ho:n että Pingin virittimiä.. eikä niissä mitään. Eivät ne virittimiä kummempia ole. Kuitenkaan ei niillä ole sellaista statusta (sanottakoon sitä vaikka tuolla nimellä) kuin pitkän linjan Gotoh Gut- tehtaalla. Ja mielestäni Gotohin "G"- virittimet ovat huomattavasti tarkemmat kuin jotku Pingit. Kestävyyskokeiluista ei oo tietoa minulla, useimmiten virikoneitten uusimiset tulee ohessa joistain kaatumis- tai iskuvahingoista, vallankin muovinuppisten kohdalla.
Vaikka miten haluaisi uskoa siihen, että melkein puolet halvempi olisi vähintäänkin yhtä hyvä materiaaleiltaan, työnlaadultaan ja kestävyydeltään, siihen jää sellainen epäilys kuitenkin... Ja jos eli kun siihen soittimeensa haluaa luottaa täysin, työkaluna, olen ainakin itse pyrkiny suosittelemaan niin hyvää osaa kuin budjettiin suinkin mahtuu. Työkaluina ammattimies konepuolella käyttää mieluusti Facomia, Bahcoa tai Hazettia kuin samannäköstä HongKongin lenkkiavainta.. Virallinen totuus on tämä, sen verta useesti nähnyt pro-asentajien työkaluvalikoimaa. Vaikka se (mahdollisesti joulutinasta puristettu, mahdollisesti seosteräksinen) halpistyökalu olis kolme kertaa halvempi, eivät niitä käytä. Tyhmyyttäkö?
 
Kirjoitukseni pointti ei sinänsä ollut vertailla tuotteita, tai todistella halpatuotteiden hyvyyttä, ainoastaan todeta, että valikoimiin perehtymällä, tuotteisiin tutustumalla sekä omien tarpeidensa tuntemisella on mahdollista säästää rahaa - ei välttämättä päästä halvalla. Tuotteen hinta muodostuu monesta tekijästä, ja suurin osa niistä tekijöistä ei vaikuta tuotteen laatuun millään tavoin - paitsi ehkä mielikuvissa. Vaikka lopputuotteesta pyydetty hinta on indikaattori laadusta, niin se on parhaimmillaankin vain suuntaa-antava. Avainjuttu on nykyään tuotteen segmentointi tietylle asiakasryhmälle ja se tapahtuu pikemminkin markkinoinnilla kuin tuotteen räätälöimisellä kyseiselle asiakasryhmälle sopivaksi (joka tietysti on jonkinlainen perusedellytys). Segmentoinnista on kyse, kun myydään "samaa" autoa Skodana, Volkkarina ja Audina. Erot tuotteiden valmistuskustannuksissa ovat älyttömän paljon pienemmät kuin mitä ovat erot lopputuotteiden pyyntihinnoissa.
 
Kyse ei siis ole siitä, etteikö Audi olisi parempi kuin Skoda, vaan siitä, että kun ottaa omat tarpeet huomioon, niin kuinka paljon Audi saa maksaa enemmän kuin Skoda, jotta se olisi silti vielä järkevä hankinta. Mitä ylemmäs hintaluokissa mennään, sitä pienempiä ovat marginaalit tuotteiden laadussa ja sitä suurempia ne ovat pyyntihinnoissa.
 
Ajat muuttuvat eikä merkki välttämättä ole enää tae laadusta edes työkaluissa. Esim. Boschin peruspuuporasetti tulee nykyään samalta kiinalaiselta verstaalta kuin lukemattomat halpasetit. Metalliseoskin on sama, sikäli kun noihin standardeihin on luottamista. Sama trendi näkyy vahvana oikeastaan kaikissa työkaluissa (ja erityisesti sähkötyökaluissa). Jos nyt poranteristä jatketaan, niin kyllä ne vanhat saksalaiset Boschin puuporat olivat parempia kuin uudet kiinalaiset ovat. Eron huomaa jopa silmämääräisesti. Ja siksi merkittävä on mielestäni ero, että tuli kiire hamstrata pari vanhaa Boschin settiä, kun niitä vielä asian huomatessani oli tarjolla. Mutta mä vaadinkin poranteriltäni enemmän kuin kitarani virittimiltä...