Petrukki 09.05.2006 14:29:04 | |
---|
Luultavasti moneen kertaan puitu ongelma, mutten pikahaulla löytänyt. Eli mikä se suurin ero näissä on? Jos vaikka otetaan kaksi spedua, vaikka Dunlopin Dime Distortion ja Wylden overdrive, niin minkälaista soundia niistä saa odottaa? ENGL - muita ei tueta.
"Seuraava keppini on varmaan joku Exolorer, mutta ei todellakaan James Hammetin takia." -Petrukki
Haluan bändiin (komppi)kitaristiksi metallibändiin Turun suunnalta. |
Lennu 09.05.2006 14:30:21 | |
---|
Distortion turskuttaa ja overdrive koilottaa. |
McNulty 09.05.2006 14:33:13 (muokattu 09.05.2006 14:34:55) | |
---|
Overdrive, jo nimensä mukaisesti YLIAJAA laitteen särölle... Normaali tapa tuottaa overdrive-säröä on kääntää vahvistimen volumet kaakkoon niin että elementti/elementit rätisi ja päätevahvistin meni ruvelle. Nykyään tuota ilmiötä matkitaan kovasti overdrive-polkimilla. Skaala ja tarjonta on hurja... Blue Cheer niminen hevibändi teki jääpiikillä reikiä elementteihin jotta ne rätisivät... tämä siis joskus 60-luvun lopulla. Distortion on sitten efekti, joka säröttää signaalin. Sen tehtävänä ei ole kuormittaa vahvistinta siten että se ajetaan ruvelle, vaan se murtaa signaalin ruvelle "keinotekoisesti". Distortion on särönä rankempi kuin overdrive. Distortionin esiasteena voidaan kai pitää fuzzia joka oli siis overdrivea röpöttävämpi ja pärisevämpi veljes. Hendrixin käytössä tutuksi tullut. "I must create a system, or be enslaved by another man's." -Blake |
Murgo 09.05.2006 16:21:22 | |
---|
Olenko käsittänyt oikein että overdrivessa vahvistinastetta ajetaan"ruvelle" kun taas distortionissa signaalista leikataan"huiput" pois yleensä kahdella diodilla(eli kynnysjännitteen yli menevät leikkautuvat pois)? Molemmilla kai siniaalto muuttuu enemmän tai vähemmän kanttiaallon näköiseksi kun pyöreät "huiput" leikataan enemmän tai vähemmän suoriksi? Molemmissa siis idea signaalin "leikkaaminen" mutta eri periaatteella? Soittotaito olisi hyväksi mutta asenteellakin pärjää. |
zorro 09.05.2006 16:37:40 | |
---|
|
kuriken 09.05.2006 17:36:19 | |
---|
Ymmärtääkseni vaikka overdrive tarkoittaa yliajamista, ei overdrive spedulla kuitenkaan kovin paljoa vahvisteta signaalia jotta vahvari menisi särölle. Overdrive on kevyempää (pikku) rosoa ja distortition on kunnon kompressoitua säröä. Olet hullu - Eikä kukaan huomaa sitä |
Juustonaksu 09.05.2006 18:20:21 | |
---|
Haulla löytyisi tästäkin aiheesta sivutolkulla puimista aina näiden eroista ja esimerkeistä Overdriven yliajo-ominaisuuksiin asti. Todellisuus on vain psilosybiinin puutteesta johtuva illuusio. |
jami87 09.05.2006 18:51:13 | |
---|
Bustard! |
ministeri 09.05.2006 21:20:46 | |
---|
tämä on yksi maailmankaikkeuden suurista kysymyksistä. pitäisköhän vaihtaa kitaraa... |
Twinkle 09.05.2006 21:33:38 | |
---|
- Distortion:ssa suora(=puhdas) signaali vedetään "rikki" http://img404.imageshack.us/img404/6043/distortion4ur.jpg Oikein. Signaali vääristetään niin kuulostaa säröytyneeltä. Cool Editin plugareissa tosin on se vika, että ne ei toimi niinkuin reaalimaailman esimerkit. Distortion-efekti yleensä tuotetaan analogisesti klippaamalla, samalla tavalla kuin alla on esitetty. - Overdrivessa signaali voimistetaan aiempaa kovemmaksi (ja mahdollisesti palautetaan hiljaisemmaksi) eli nimenomaan "ajetaan yli" http://img441.imageshack.us/img441/6977/overdrive7zq.jpg Selityksesi on vähän epäselvä, mutta siis kyseessähän on käytännössä niinkuin kompressori. vaakasuoralla viivalla menee signaalin taso, pystysuoralla taas mitä sille tehdään. Eli kun signaalin voimakkuus saavuttaa tietyn tason, aaltokuviota klipataan eli sen huippuja vaimennetaan. Tuloksena on siis enemmän tai vähemmän kanttiaallon näköistä aaltokuviota. Leikkaamisen määrä riippuu mikä overdriven määrä on. Tuo cooleditin plugari ei sen enempää suurenna signaalia, se vaan käyttäytyy samalla tavalla kuin signaali käyttäytyisi mennessään liian suureksi. |
Exhausted 10.05.2006 07:22:46 | |
---|
pedaaleissa ero on seuraava: Distortion-pedaaleissa on enemmän säröä kuin Overdrive-pedaaleissa. Käyttötarkoituksena taas distortion-pedaaleja käytetään yksittäisenä särön lähteenä ja overdrive-pedaalia vahvistimen särön voimistamiseen. Myös "Overdrive"-pedaalia voi käyttää yksittäisenä särön lähteenä ja "Distortion"-pedaalia vahvistinsärön ryydittämiseen. |
Jackson Dinky 10.05.2006 08:38:59 | |
---|
Nehän on tavallaan samat asiat? Vai onko jengi ymmärtäny että ouverdraivi on rökkiin ja distorsson on heviin? "Mää en tee millenkkään pämppääjä teineille piisejä!" -SomethingWild |
McNulty 10.05.2006 10:05:03 | |
---|
Pitää muistaa että säröjä voi tuottaa muillakin laitteilla ja konsteilla kuin pelkillä pedaaleilla. Ei 50 vuotta sitten ollut mitään Fulltone Full-Drive II kitaran ja vahvistimen välissä. Overdrive on putkivahvistimen tuottama "efekti" jota näillä pedaaleilla kovasti koitetaan "mallintaa" ja simuloida. Marshall-vahvistimet ja fuzz-pedaalithan syntyivät pitkälti tarpeesta saada särötettyä kitarasoundia ilman että vahvistimia tarvitsi huudattaa volumet kaakossa ja jotta saatiin vielä rankempaa säröytymistä aikaiseksi. Hendrix oli suuri vaikuttaja tässä asiassa yhdessä Jim Marshallin kanssa joka otti Fenderin vahvistimen ja modasi sen Marshalliksi. Taitaapa muuten Mesa/Boogienkin vahvistimet (ainakin Mark I) perustua Fenderin tekeleisiin. Nykyään säröä ei enää koeta efektinä, vaan siitä on tullut vakiokamaa. Gain-osasto löytyy nykyään suuresta osasta vahvistimia jolla saa tuotettua vähintään etuaste-säröt. Tuosta putkivahvistimien pre-gain/post-gain asiasta on väännetty myös monessa threadissa. Toiset tykkää etuastesäröstä (lähinnä modernimman suuntauksen soittajat) ja toiset pääteastesäröstä (vissiin enempi vintage-henkiset soittajat). Itse pidän kummastakin, sillä niille löytyy omat paikkansa meikäläisen soitossa. Etuastesärö on enempi sellainen hi-gain tyyppinen, kompressoitu ja aavistuksen sirittävä särö. Joku rälläkkäpaja voisi äkkiseltään tulla mieleen. Pistävä ja raastava. Toimii hienosti esim. heavyn yms. metallin soitteluun. Pääteasteen särö on kuin soratyömaa. Muskelia ja sellaista isoa rosoa ja murskausta :) Roso on mielestäni hyvä sana tuolle pääteastesärölle... siinä on voimaa mutta samalla dynamiikkaa. Kumpi sitten on parempi, se on täysin makuasia... Voitaisiinko sanoa, että etuastesäröä haetaan distortion-pedaaleilla ja pääteastesäröä overdrive-pedaaleilla. Overdrive-pedaali on myös tuttu tapa boostata vahvistimen signaalia. Tutuin tapaus on varmasti Marshall JCM800 nuppi josta haetaan modernit hevisoundit vaikkapa Boss SD-1, Digitech Bad Monkeyn tai Ibanez Tube Screamerin avulla. Overdriveä overdriven päälle ja signaalista saadaan distortionin kuuloinen, mutta dynaaminen moderni soundi. "I must create a system, or be enslaved by another man's." -Blake |
Dr. Muff 10.05.2006 10:24:57 | |
---|
pedaaleissa ero on seuraava: Distortion-pedaaleissa on enemmän säröä kuin Overdrive-pedaaleissa. Käyttötarkoituksena taas distortion-pedaaleja käytetään yksittäisenä särön lähteenä ja overdrive-pedaalia vahvistimen särön voimistamiseen. Myös "Overdrive"-pedaalia voi käyttää yksittäisenä särön lähteenä ja "Distortion"-pedaalia vahvistinsärön ryydittämiseen. Tässä on oleellinen. Rajat häilyviä ja jossain määrin aika epäolennaisia. "Jos kesäkuussa on järven jäällä hevosen paskaa, tulee kylmä kesä" - vanhan kansan viisaus |
-Prokitaristi- 12.05.2006 14:07:14 | |
---|
Itse olen distortionin ajatellut olevan parempi siinä, että kaikki särö napataan siitä, overdrive sitten, kun pistetään sitä jo valmiiksi (enemmän tai vähemmän) säröön saundiin. Eli siis yksinään distortionista enemmän säröä, kuin overdrivestä. |
Jouni 13.05.2006 15:37:06 (muokattu 13.05.2006 15:47:35) | |
---|
Taitaapa muuten Mesa/Boogienkin vahvistimet (ainakin Mark I) perustua Fenderin tekeleisiin. Pitää paikkansa.. piirimaailman yhtäläisyydet Champiin on melkoiset.. :) Meni nyt vähän aiheen vierestä, mutta kumminkin.. Voitaisiinko sanoa, että etuastesäröä haetaan distortion-pedaaleilla ja pääteastesäröä overdrive-pedaaleilla. Overdrive-pedaali on myös tuttu tapa boostata vahvistimen signaalia. Tähän tapaan käsitykseni mukaan. Sellaisenaan puhtaan soundin päälle laitettuna kevyt ja mieto OD toimii crunchina paremmin kuin monien DIST. -pohjaisten vehkeiden crunchipresetit. OD-crunchin päälle ladattaessa toisen, vähän rupisemman OD:n saa melkoisen maukkaan, dynaamisen ja tuhdin (vaikkapa) soolosärön ilman, että soundi menee tukkoon kuten monien DIST+OD-yhdistelmien kanssa helposti käy. Monesti sorrutaan tekemään soolosärö liian gainiseksi. Runtataan OD:sta gain tappiin ja volumea sen verran, että nousee massan yläpuolelle. Tuolloin voi saada kivoja ulinoita aikaan, yksin soitettuna jopa paremman kuuloisia, mutta bändin kanssa soitettaessa leadi hukkuu. Luin omaan käyttööni sopivan vinkin John Mayerin fanisivuston foorumilta aikanaan. Herra oli itse kirjoittanut vastauksen kysymykseen kamoistaan: "Overdrive-pedaalin oikeaoppinen soolokäyttö perustuu volumepotikkaan. Crunchia käytettäessä OD-särö ja sustain tehdään volumepotikalla, tonella luonnollisesti sävy ja gainilla mahdollinen tarvittava lisähönkä." Ja tämä tarriina on tosi.... This is a good day. I'm on Prozac, Rogaine and Viagra. Today I'm happy, hairy and horny.
Bella Italia #17
Romantikkoitkijät #6
AKKK #14 |
Jucciz 13.05.2006 17:10:31 (muokattu 13.05.2006 17:11:39) | |
---|
Ja sitten jos tarkastellaan noita sanoja ihan pelkästään niiden tarkkojen suomennosten perusteella: overdrive = vahvistimen yliohjaus distortion = vääristymä Käytännössähän overdrive-nimisen tapahtuman tuloksena on distortion-niminen ilmiö. Eli kun vahvistinta yliohjataan niin ääni vääristyy (eli ei ole enää alkuperäisen kuuloinen vaan siihen tulee harmonisia kerrannaisia = säröä). Kitaristien arkikielessä overdrive on saanut "vaisun" särön maineen, distortion puolestaan mielletään reippaaksi" säröksi. Rajat ovat kuitenkin melkoisen häilyviä, kuten yllä jo todettiin. Kumpaakin särö"tyyppiä" voi käyttää sekä yksinään tuottamaan säröä tai sitten antamaan "lisää löylyä" vahvistimelle, jotta se säröytyisi enemmän. Tilanne ja soundimieltymys ratkaisee. Eri särö"tyyppien" erot ovat käytännössä siinä, minkä verran ne kompressoivat soundia ja minkä verran niissä korostetaan ja leikataan tiettyjä taajuusalueita. Pohjimmiltaan kai 99% säröpedaaleista yrittää matkia juuri säröytyvän putken (tai useamman putken) soundia. |
Artist 13.05.2006 18:56:59 | |
---|
Pitää muistaa että säröjä voi tuottaa muillakin laitteilla ja konsteilla kuin pelkillä pedaaleilla. Jep, keksihän Link Wray jo aikanaan tökkiä reikiä kaiutinkartioon saadakseen hyvän särösoundin! "And I've lost my light, for I toss and turn I can't sleep at night" |
Miikathebest 14.05.2006 02:25:15 | |
---|
Overdrive tyyppinen soundi saadaan joko yliohjaamalla transistoreja tai putkia tai pehmeällä diodiclippauksella. Distortion tehdään kovalla diodiklippauksella. Efektipedaaleissa käytetään enimmäkseen tuota diodiclippausta. Täältä http://privatewww.essex.ac.uk/~mpthak/Distortion/index.html on tullut joskus lueskeltua. Hei sinä! |
ingengör 14.05.2006 12:57:16 | |
---|
eli jos otetaan vahvistimeksi vaikkapa fenderin deluxe reverb niin saako overdrive pedaalilla esiin vahvistimen omaa säröä yliohjauksen ansiosta... eli volumea ei tarvitse nostaa niin älyttömästi.. |