Kitarat: kitarakamat ›

Mulla on nyt ihan uusi ongelma. Mä saan nauhoitettua Screamerista juuri mieluiseni komppisoundin, mutta tietty raskaus puuttuu. Mä saan siihen kivasti sellasta haluamaani keskiäänirutinaa, pehmeyttä yläpäähän, tiukkuutta alapäähän ja raakuutta yleissointiin, mutta raskaus puuttuu. Soundi on selvästikin mättöön päin kallellaan, mutta viimeinen silaus puuttuu. Kaveri sanoi, että on muuten hyvä mutta se 'lekaa päähän' -silaus uupuu. Se on hyvä kuvaus ongelmaan.
 
Millä se soundi saadaan aikaan? Oletteko törmänneet tähän ongelmaan itse ja miten sen ratkaisette?
 
Lisää mikkien asettelua ja valintaa, toisen elementin (2x12" kaappi: G12H ja V30) mikittäminen, ambienssiraita kauempaa, kompuraa vahvarin eteen, vai mikä tässä auttaisi? Erilliset säröpolkimet ei oo nyt ratkaisu, sillä edessä on jo od (bad monkey) ja siitä tulee juuri haluamani soundi.
 
Mä voin koittaa pistää pienen suuntaa-antavan näytteen, jahka kerkiän.

Onko ongelma pelkästään nauhotettuna, vai myös vahvarista kuultuna?

Juuri tuon takia en sitä ostanutkaan säröä lähtee mutta se on enemmän semmosta rokkisäröä.

Siis tää ongelma on sulla nauhoittaessa. Livenä homma potkii munille tarpeeksi? Voisiko mikkien sijoittelu tai esim. softalla EQ:n ruuvaaminen jälkikäteen?

Mä en oikein osaa sanoa tohon juuta enkä jaata. Vahvarista itsestään tulee mun mielestä parempi sointi kuitenkin, kuin mitä narulle tarttuu, joskin ehkä aavistuksen verran parantamisenvaraa olisi sielläkin päässä.
 
Soittohan tietty mulla eniten kusee, mutta joku tässä soundissa silti ihan laite-/säätöpohjalta "häiritsee". Ei pahasti, mutta juuri sen verran että siitä on mielekästä keskustella täällä.
 
EDIT 1: Muttajoo, nauhoitustekninen ongelma, luulen. Hakusessa olis resepti mahdollisimman valmiiseen soundiin ilman ruuvaamista softalla.
 
EDIT 2: Sinänsä toi rokkisärökään ei häiritse, mä tykkään rokimmasta mättösoundista, joka silleen rouhii. Siihen pitäis jotenkin kuitenkin saada vähän lisää munaa. Ei botnea, ei gainia, ei keskiääni, vaan sellasta jylinää.

Mulla on nyt ihan uusi ongelma. Mä saan nauhoitettua Screamerista juuri mieluiseni komppisoundin, mutta tietty raskaus puuttuu. Mä saan siihen kivasti sellasta haluamaani keskiäänirutinaa, pehmeyttä yläpäähän, tiukkuutta alapäähän ja raakuutta yleissointiin, mutta raskaus puuttuu. Soundi on selvästikin mättöön päin kallellaan, mutta viimeinen silaus puuttuu. Kaveri sanoi, että on muuten hyvä mutta se 'lekaa päähän' -silaus uupuu. Se on hyvä kuvaus ongelmaan.
 
Millä se soundi saadaan aikaan? Oletteko törmänneet tähän ongelmaan itse ja miten sen ratkaisette?
 
Jep. Sitä ei itse asiassa löydä kitarasta, vaikka niin yleensä luullaan, vaan se on yleensä basso tai basso+bassari joka ohjataan mukaan, ja nimenomaan taimatulla kompressorilla.
 
Jos kitarasta lähtee hakemaan sitä alapäätä, saa soundin täyteen kuraa, kuten isosta osasta metallidemoja on helppo havaita.
 
Bassoa ei myöskään hevin huomaa bassoksi, jos normaalivireisessä bassossa on säröä, ja sen alla on vielä koneellisesti oktaavin pudotettu alabasso, kuten raskaammassa musassa nykyään niin usein on.

Mitä mikkiä/mikkejä sä käytät nauhoittaessa?

Tuplaa tai triplaa raita ja eekuta toinen raita diskanttivoittoiseksi ja toinen bassovoittoiseksi. Leikkaamalla. Sitten kompuralla lyttäät sen bassoraidan niin että pumppaa, säädät raitabalanssin kohilleen ja kuuntelet tykkiä kitarasoundia. Siinähän se. Jos triplaat, niin eekuta parametrisellä siitä keskialueraidasta honotukset pois (jotka kertautuu muutenkin muilta raidoilta). Lisää suola ja pippuri ja tarjoile.

Jeps, bassosta tulee kappaleen muna. Kun kuuntelee tarkasti kaikkia jykevimpiä "isojen poikien nauhoituksia" niin nopeasti huomaat, että kitara on oikeasti aika yllättävänkin ohutsoundinen tietyllä tapaa.
 
Oma suosikki tuon demonstroimiseen on Spineshankin kappale Asthmatic. Siitä heti alusta saat erittäin hyvän kuvan koko hommasta.

ei mulla enää mitään

Huh, enhän mä pysy mukana näissä yhtään. :)
 
Mä käytin viimeksi Audixin F-50:tä, sitä ennen EV Co4, TSM MT87S ja MT57, Sennheiser e609 ja mitäs noita kaikkia on. Noilla mä pääasiassa oon yrittänyt: EV Co4 ja TSM MT87S. Konkka kauemmaksi ja dynaaminen melkein keskelle, 5cm elementistä ja suoraan eteenpäin.
 
Raitojen tuplaukset on ihan peruskauraa, niitä on tullu harrastettua pitempäänkin. Mites toi basso sitten, se on yleensä jäänyt multa vähän varjoon. Millaista soundia pitäisi bassolta lähteä hakemaan, että se tukisi kitaraa?

pienennä säröä ja soita (fyysisesti) kovempaa

Millaista soundia pitäisi bassolta lähteä hakemaan, että se tukisi kitaraa?
 
Usein avainsana on suhtautua bassoon kaksijakoisesti, niin että se basson puhdas alapää (DI-boksista) on bassarin kaveri ja se yläpää (mikillä kaapista) sitten kitaroiden kaveri.
 
jos bassoa on vain yksi raita, splittaa se kahdelle kanavalle, jaa ne EQ:lla erikseen ja hae yläpäähän rähinää, alapäähän pyöreyttä.

Raitojen tuplaukset on ihan peruskauraa, niitä on tullu harrastettua pitempäänkin. Mites toi basso sitten, se on yleensä jäänyt multa vähän varjoon. Millaista soundia pitäisi bassolta lähteä hakemaan, että se tukisi kitaraa?
 
No se riippuu vähän mistä roikkuu ja onko biisin jyty basarissa vai bassossa. Itselle toimii hyvin B-vireiseen hommaan kitarassa 80 Hz Hipass ja 8000 Hz Lowpass ja bassoon 130 Hz tienoille pientä korostusta, 350 Hz kuoppaa hiukan ja 800 Hz pientä boostausta.
 
Tässä muuten sitä jenkkilän meininkiä:
 
http://koti.mbnet.fi/juhau/spine.mp3 (340 kB)

Joo, ei oo gainiongelma, sitä on oikeasti älyttömän vähän. Soitan tolla lo lead kanavalla ja gain on jossain klo 13.00. Sillä vois soittaa vaikka jotain perhanan rautalankaa, jos pikkaa hiljempaa. :)
 
Pitäisikö mun sitten ihan tietoisesti vaan etsiä mahdollisimman rouhea soundi vahvarista ja jättää se botne kokonaan basistin huoleksi, vai onko kultainen keskitie kuitenkin parempi?

Pitäisikö mun sitten ihan tietoisesti vaan etsiä mahdollisimman rouhea soundi vahvarista ja jättää se botne kokonaan basistin huoleksi, vai onko kultainen keskitie kuitenkin parempi?
 
Andy Sneapin tyyli on vetää kitaralla mukaan nauhoitusvaiheessa myös sitä bassompaakin soundia (ei kuitenkaan rankalla kädellä) ja sitten miksausvaiheessa kompuralla matalat taajuudet kuriin kitarassa ja loput pois matalasta päästä (~100 Hz tienoilla/alle hipass).

Pitäisikö mun sitten ihan tietoisesti vaan etsiä mahdollisimman rouhea soundi vahvarista ja jättää se botne kokonaan basistin huoleksi, vai onko kultainen keskitie kuitenkin parempi?
 
Kun sitä oikeaa botnea siinä kitarasoundissa oikeastaan ole, niin ei ole. Sopivasti kitara ja bassosoundeja splittaamalla ja limittäin eekuttamalla saa parhaan lopputuloksen.
 
Andy Sneapin tyyli on vetää kitaralla mukaan nauhoitusvaiheessa myös sitä bassompaakin soundia (ei kuitenkaan rankalla kädellä) ja sitten miksausvaiheessa kompuralla matalat taajuudet kuriin kitarassa ja loput pois matalasta päästä (~100 Hz tienoilla/alle hipass).
 
Tätä oikeastaan haeskelin tuossa aikaisemmin.

Onko tuossa tyylissä sitten joku järki? Jos ihan maalaisjärjellä mennään, niin bassopotikallahan mä korostan myös alakeskialuetta (josta ehkä vähän sitä munaa uupuu), mutta bassot voisin leikata jälkeenpäin pois. Näinollen mulla olis paksumpi soundi, joka ei tunkisi niin matalalle kuitenkaan, että häiritsisi bassoa tai basaria. Täysin metsään?

Onko tuossa tyylissä sitten joku järki? Jos ihan maalaisjärjellä mennään, niin bassopotikallahan mä korostan myös alakeskialuetta (josta ehkä vähän sitä munaa uupuu), mutta bassot voisin leikata jälkeenpäin pois. Näinollen mulla olis paksumpi soundi, joka ei tunkisi niin matalalle kuitenkaan, että häiritsisi bassoa tai basaria. Täysin metsään?
 
Siinä vaan tulee ne vittumaiset ~300hz mutataajuudet ehkä korostuneesti esiin ja se taas tukkii sen homman, ehkä. Mutta tietysti jos se toimii, niin toki.

Tossapa muuten linkki tämän päivän nauhoituksiin: http://rapidshare.de/files/20130514 … a-engl_bm__Bus_1__Mix__41_.mp3.html
 
Pistäkää kuitenkin sellanen paskafiltteri päälle, sillä noi on vedetty laakiotolla sisään, mikki aseteltu ihan tuurilla (lainasin tämän mikin tänään rumpalilta ja asettelin sen vanhojen kokeilujen perusteella paikalleen sen kummemmin kuuntelematta) ja nauhoitusvola oli todella hiljainen. Tarkkakorvaisimmat kuulee aika-ajoin varmaan kitaran kielien äänen sieltä läpi.