Kitarat: kitarakamat ›

Elikkä kävin tänään tekemässä testirupeaman lähikaupassa. Kohteena oli akustiset kitarat. Testailin elektroakustisia ensin mutta ne ei oikeen sytyttäneet. Eivät soineet kuten akustisen kuuluisi soida mielestäni. Fenderin pikkukoppanen päihitti Landolat.
 
Siirryinpä siis tutkailemaan tavallisia akustisia hintaluokassa 500-1000€ ja tuli testattua fenderiä, yamahaa ja landolaa. Landola oli aika tuhnu, fenderi semmonen keskiverto ja yamaha ihan ok kanssa. Sitten kauppia kaivoi lopuksi hyllystä Taylorin akustisen. Hintalapussa seisoi 1200€ (ei ihan noinpaljoa mutta 11xx€).
Ei herranen aika kun tämä vehje soi upeasti. Kitaran värähtelyn tunsi sylissä ja sävelet lensivät ulos kuin melkein itsestään. Eikä pahan näköinenkään ollut. Kova laukku kuului hintaan.
 
Mutta mutta. Tuo oli oikeastaan ensimmäinen parempi akustinen jota olen koittanut, joten vertailupohjaa ei oikein ole. Ovatko Taylorit hintaisikseen hyviä?
 
Kerro kokemuksesi Tayloreista ja mahdolliset haastajat.
Kysely siksi ettei jaksaisi oikein lähteä minnekkään isompaan kaupunkiin testikierrokselle. Siinä on kuitenkin se oma vaivansa aina.
 
(Kyllä.. GAS se riepottaa "pientä" miestä..)

Olen vähän sellaista kuvaa saanut, että paljon parempia "sarjatuotantoakkareita" kuin Taylorit ei paljon löydy. Itse en valitettavasti ole päässyt soittamaan Tayloria, niitä kun ei Suomessa paljon vasurina heilu. Hyvän ja huonon akkarin ero on kyllä todella radikaali, ehkä jopa radikaalimpi kuin hyvän ja huonon sähkökitaran. Musamaailman vasuri-Larivee....lääh...

Jos ajattelee näitä hintavampia akustisia niin Taylor jäänee brändinä jälkeen Martinista ja Gibsonista. Mikä ei puolestaan tarkoita, että se oikeasti olisi huonompi kitara. Jostain syystä rinnastan Taylorin mielessäni Guildiin... Ikinä en ole soittanut, mutta nettisivuja tutkiessani tulin siihen johtopäätökseen että ainakin ovat nättejä kuin sika pienenä.
 
Tosiaan, kannattaa soittaa myös noita halvempia Martineita, ja jos löytyy niin käytettyjä Gibsoneja tms. Mutta jos Taylor tuntuu parhaalta niin arvokitarahan sekin varmasti on?
 
Olihan muuten kokopuinen kitara?

Olihan muuten kokopuinen kitara?
 
Oli kokopuinen. Pitänee jostain koittaa metsästää muita merkkikitaroita kätösiin. Turkuun varmaan siis.
Eikös sinne tässä nyt avattu uusi F-musiikki jonnekkin?

Oli kokopuinen. Pitänee jostain koittaa metsästää muita merkkikitaroita kätösiin. Turkuun varmaan siis.
Eikös sinne tässä nyt avattu uusi F-musiikki jonnekkin?
 
Ja jos satut päätymään Martiniin, niin kannattaa muistaa että Kitarapajan hinnat ovat aika lailla F-musiikkia edullisemmat.

Mulla on Taylor 310e vuosimallia 2000. Kävi täsmälleen samalla lailla kuin ketjun aloittajalle. Soittelin Takamineja, Ovationeja, Guildeja, Martineita jne.
 
Kun mainittu Taylor osui käteen ja ensimmäisen soinnun soitin, ei maailma ollut enää entisensä.
 
Viitisen vuotta oon nyt sillä soitellut, eikä sellaista kitaraa, johon olisi tehnyt mieli vaihtaa ole vastaani tullut.
 
Brändiasioita tuossa sitten jo sivuttiinkin...
 
Jos se sopii sun käteen ja soi hyvin, niin osta pois. Käytettyinä niitä ei juurikaan näytä liikkuvan.
 
Vähän huono kuva osoitteessa http://irc-galleria.net/view.php?nick=Kieppi&image_id=10690463

Fenderin pikkukoppanen päihitti Landolat.
 
Muistatko tarkemmin mikä Fenkku oli kyseessä?
 
Noin muuten aiheesta, että en ole näissä varsinainen asiantuntija, mutta just Martinit ja Gibsonit olisivat niitä käypiä vertailukohteita kyllä. Jos itselle sopivan Taylorin löytää kohtuuhintaan, niin eiköhän sen kanssa viihdy ;-)

Muistatko tarkemmin mikä Fenkku oli kyseessä?
 
En nyt vannomaan mene, mutta tältä se vähän näytti.
http://www.fender.com/products/search.php?partno=0952605021
 
EDIT: tai tämä: http://www.fender.com/products/search.php?partno=0954505221

Vertailin rinnakkain jonkin aikaa sitten paikallisessa musaliikkeessä piipahtaneita akustisia. Toinen oli kokopuinen Takamine Limited Edition 2003. Se jossa koreilee kotka ääniaukon koristeena. Vertailukohde oli saman hintainen (n. 2.500 e) Taylor. Takamine pesi ja mankeloi Taylorin mennen tullen. Molemmat olivat toki hyviä, mutta jäi Taylorista jotenkin puolitekoinen tuntu käsiin.
 
Olen lyhyen ajan sisällä kuullut useamman soitinkauppiaan sanovan Tayloria "reilusti ylihinnoitelluksi".. Itse katselisin ennemmin Martineita, joiden halvemmastakin hintahaarukasta löytyy useampikin namupala suuremmallekin tähdelle soitettavaksi..

Kieppi: Onko tietoa mikä on tuon Taylorisi malli?

Kieppi: Onko tietoa mikä on tuon Taylorisi malli?
 
Siinähän se lukee.. 310e

Siinähän se lukee.. 310e
 
Voi minua sarvikuonoa! Jotenkin ajattelin että 310€, niinkuin hintana. Samalla ihmettelin, että onpa halvalla lähtenyt. Tämä kuuluu varmaankin tuonne "hauskat, väärinluetut jutut" puolelle.
 
**Häpeää nurkassa**

Mä kokeilin kuukausi sitten yhtä Tayloria( mallia en muista) ja se oli loistava.
Uskomaton peli kun soi melkein itsestään. Myyjäkin sanoi tämän olevan yksilönä erityisen hyvä ja siltä se myös tuntui.
Tuhannella eurolla se olisi lähtenyt, mutta kun ei sillä hetkellä ollut rahaa. :(
Erityispiirteenä tayloreissa on aika veikeä kaula ja lavan liitos, mitä ei muilla taida olla.

Taylorit on ihan hemmetin ihania akustisia, mulle kävi kans samaten kuten kirjoituksen aloittajalle. Ekaks ostin Pedersin (Landola) 330€ hintaan. Jotenkin petyin vain ja tuntui kuin siitä olisi sointi kadonnut reilun puolen vuoden jälkeen. Sitten ajattelin että käynpäs vaihtamassa sen pois jos löytyis joku hyvä landola n. vaikkapa 800€ hintaluokkaan. Testattuani varmaan 30 eri mallia totesin että, ei helvetti eihän nämä ole mistään kotoisin. En olisi taatusti saanut laatua sen 500€ lisäpanostusta vastaavaa määrää.
 
Sitten siirryin koittahan astetta kalliimpia kitaroita. Ja jopas rupes soundi olehan ihan eri maailmoissa mitä Landolan kitaroissa. Kokeilin Tayloreita ja Larriveen kitaroita. Lopulta päädyin Larriveen L-03R kokopuu kitaraan jolla oli hintaa 1300€, eli välirahaa jäi sen tonnin verran. Sillä olen nyt soitellut puoli vuotta ja täytyy sanoa että tyytyväinen olen. Suosittelisin kaikille siirtymistä heti sen 700-1000€ hintaluokan kitaroitten ylihyppäämistä. Käytettynä sitten taas eri asia. Vaikka se onkin suuri sijoitus niin laskekaapas että käytätte kitaraa 10 vuotta, 130€ vuodessa, ja kymmenenkin vuoden jälkeen hintaa pysyy suht korkeana jos säilyttää kitaraa hyvin. Älkää ostako paskaa keskivero kitaraa, Suosittelen Larrivee:tä ja Tayloria. Martinia en ole kokeillut. Se on luultavasti myös ihan hyvä. Gibsonit on myöskin varmaan ihan hyviä, muttei oikein minun korvaan kolahda. Kokeilin ostaessani Larriveetani myös Gibsonin Sheryl Crow signature Gibsonia. Hinta myöskin 2890€. Olisin kummiskin mielummin maksanut sen hinnan omasta Larriveestani kuin Gibsonista.. Mutta se on omasta mausta kiinni!
 
Kävin taas viime viikonloppuna koittelemassa kitaroita, ja kokeilin taas uudestaan Taylorin Aurora mallista kitaraa, kauppias sano että tätä signature kitaraa on maailmassa vissin 8 kpl. En ole varma jos käsitin oikein. Taivaallinen soundi, hinta 2890€. Jos ois ylimääräistä rahaa ni hakisin heti pois vain siksi että sais omistaa :)

Taylorit on hyviä kitaroita ja alemmat sarjat 100-500/600 eivät ole ollenkaan ylihintaisia. Presentation ja 800 900 sarjat alkaa olla mutta siinä onkin markkinoille tuotu jotain estetikoile enemmän kuin työmuusikolle. kato 30 vuotta markkinoilla antaa melkoisen näkemyksen millasia pitää tuotteiden olla ja sen bob taylorin porukat on oppinu.
 
Tällä hetkellä korkeatasoisinta laatua soundin , rakenteen , materiaalien ja työnjäljen suhteen vetää Taylor ja Larrivee. MOlemmat ovat satsanneet tuotantoon huikeasti ja jokainen soitin on hyvä omassa hintaluokassaa . Martin , Gibson eivät pärjää , guildiä en mainitsisi enää näiden muiden kanssa, tasoa ei ole entisestä juuri olleenkaan.
 
oon samaa mieltä että se 700-100 on kuollut luokka jossa ei tapahdu kauheasti eroja 500 euron soittimeen nähden.
 
kokeile larriveeta sit tee päätös , näin on tehny monet ammattilaiset ja kävelly larriveen kanssa pois kaupasta. larriveet kestää paremmin suomen ilmaston.
 
Mutta molemmat todella hyviä!

Mulla on malli 314 ja ostopäätös syntyi soittamalla soitinliikkeen soittonurkkauksen kaikki mallit läpi. Eihän siinä sitten mitään vaihtoehtoja jäänyt kun tuo peli sattui kouraan. Olihan siellä merkkejä paljonkin eri hintaluokassa, mutta 200 - 600 euron kitaroissa ei ollut juurikaan eroja. Sitten kun mentiin yli tonnin niin avautui aivan eri soundimaailma ja tuo peli vei minulla voiton soundiltaan ja soittotuntumaltaan. Ulkonäkökin oli toki plussaa.

Sanoisin että jos sopii kouraan ja korvaan niin siitä vaan. Omalle kohdalle osuneet n. 30 Tayloria on ollut järjestään aika jouskareita ja semmosia plekumiesten vehkeitä. Martin toimii omiin puuhiin huomattavasti paremmin.

semmosia plekumiesten vehkeitä.
Juuri näin olen käsittänyt, elikkäs sopii hyvin meille sähkökitaran puolelta tuleville. Tähän olen päätynyt, kun suurin osa PRS-foorumin porukasta hehkuttaa Tayloreita.

Mielestäni jotkut 312/314/315-mallit ovat olleet todella herkullisia (100-sarjat ja Babyt eivät, 200-sarjastakaan ei herkkuja ole minun käsiini löytänyt. Jotenkin ohut saundisia ovat olleet nuo halvat mallit). Dreadnoughtmalleissa ehkä valitsisin jonkun muun merkin. Taylorit ovat kuitenkin Hienoja Kitaroita! Toisaalta mainiot Larriveet ovat usein halvempia.
 
Halvat Martinit ei ole oikein mulle maistunut ja erinomaista Gibsonia en ole vielä soittanut, vaan eipä Gibsoneita kauhiasti ole tarjollakaan...

Halvat Martinit ei ole oikein mulle maistunut ja erinomaista Gibsonia en ole vielä soittanut, vaan eipä Gibsoneita kauhiasti ole tarjollakaan...
 
Valitettavasti näin on Martininen osalta. Oman kokemuksen mukaan vasta D-18 alkaa kuulostaa hyvältä ja hinnan noustessa Martinit pääsääntöisesti saundaavat myös paremmalle, mikä ei johdu lisääntyvästä koristelusta vaan paremmista puista. Mulla on HD-28 ja se on kyllä todella hyvin soiva akustinen, enkä ole Tayloreissa sen parempaan törmännyt. Mutta tuosa 1500 € hintaluokassa Taylor on omien havaintojeni mukaan parempi kuin Martin.