Kitarat: kitarakamat ›

Eli http://www.thomann.de/thoiw3_epipho … p_std_hcs_incl_gigbag_prodinfo.html
vai http://www.thomann.de/thoiw3_artikel-188244.html
 
Olishan toi Les Pauli paljon hienompi, mutta pelkästään siitä "hienoudesta" ei viitsis yli sataa euroo maksaa.. Mitkä on SG:n ja Les Paulin suurimmat erot?
 
EDIT: ja vaivaako myös Les Paulia kaulapainoisuus, vai onko se vaan SG:n ominaisuus?

Olishan toi Les Pauli paljon hienompi, mutta pelkästään siitä "hienoudesta" ei viitsis yli sataa euroo maksaa.. Mitkä on SG:n ja Les Paulin suurimmat erot?
 
EDIT: ja vaivaako myös Les Paulia kaulapainoisuus, vai onko se vaan SG:n ominaisuus?
 
Tuosta parista ottaisin kyl LP:n, mutta jos vertailis näitä saman hintaluokan:
 
http://www.thomann.de/thoiw3_epipho … sn=2444fcac7c157d85313fd846165b2be6
 
http://www.thomann.de/thoiw3_epiphone_sg400_wc_egitarre_prodinfo.html
 
niin SG:n, valmiiksi jo kohtuu mikit ja hyvät virittimet.
 
LP:ssä on enemmän sustainia ja tummuutta, SG:ssä räyhäkkyyttä ja ääni "syttyy" nopeammin.
SG:n ylänauhat ovat helpommin tavoitettavissa, LP:ssa vaatii totuttelua.

Epin SG on kaulapainoinen, mut asia on korjattavissa. LP ei ole.
 
Kumpi siis mallina? Niinpä... Molemmat;)

Mulla on noi molemmat. Aivan erilaisia kitaroita. LP on jämäkämpi (ja painavampi) ja sustainia todellakin löytyy. Soundi on botnempi mutta yläpää on kuitenkin kirkas. SG on räyhäkkään soundinen ja soundi tosiaankin syttyy nopeasti eikä sustainia ei ole paljoa. Ylimpien nauhojen soitto on LP:ssä pikkaisen vaikeaa, SG:ssä lastenleikkiä. Kaikenkaikkiaan kelpo kaukoitäkitaroita, jotenkin LP tuntuu "aidommalta" kuin SG, joka on sekin tosi hyvä G-kopio.

Osta niinq tokai, se on paljon parempi kuin gibsonikkii!!1!!! Ja laitetaan se hymiö sitten vielä ;)
 
Edit: Itse asia unohtui, tuo les paul on hyvä kitara. Olen soitellut muutamalla ja ovat hyviä hintaansa nähden.

Mulla ei kyllä oo paljon kokemuksia Epiphonen SG:stä, mutta sen verran voin sanoa, että ne ainakin ovat paljon kaulapainoisempia ( ja kevyempiä painoltaan ) kuin Les Paulit... Tosin SG:eitä olen lähinnä Gibsoneita testaillut ja niissä ääni on paljon kirkkaampi ja "rääkyvämpi" kuin Les pauleissa. LP:t taas soundaa rouheammin ja tummemmin (mutta omalla tavallaa sopivan kirkkaastikki mikeistä riippuen) ... Noissa epiphoneissa yleensäkin mikit on aika kuraa, joten se kyllä vaikuttaa aika ratkasevasti soundiin... Tekee vähemmän eroa soittimien välille..
 
Tatsi ja soittotuntuma on soittimissa kanssa vähän erilainen, mutta kummassakin hyvä omalla tavallaan. Ite omistan vain LP:mallisia kitaroita, ja soittaminen SG:llä onnistuu, mutta tuntuu vähän oudolta. Ja estetiikkahan on myös osa kitaraa, mutta kauneus on katsojan silmissä...
 
LP ja SG on aika erilaisia.. Jos et osaa päättää kumman haluat, ei se muuten selviä ku kokeilemalla.. Tai sitte ostat molemmat... Jos rahaa on tarpeeksi..
 
Edit: Korjailin vähä ulkoasua viestistä...

LP:ssä on enemmän sustainia ja tummuutta, SG:ssä räyhäkkyyttä ja ääni "syttyy" nopeammin.
 
Njoo tossa äsgeessä on saundi ainakin puiden puolesta lähellä esikuvaansa,linkin lespassahan on hyi olkoon leppää bodyssa..?
Valkkaa siitä sitten,LP:n väärät puut vs. SG:n väärät muodot. :P

Njoo tossa äsgeessä on saundi ainakin puiden puolesta lähellä esikuvaansa,linkin lespassahan on hyi olkoon leppää bodyssa..?
Valkkaa siitä sitten,LP:n väärät puut vs. SG:n väärät muodot. :P
 
En mä ainakaan löydä yhtään leppäpalaa mun LP:stä. Mikkikoloistakin näkyy vaan mahonkia, näyttäisi olevan kahdesta palasta tehty. Kaulakin on silkkaa mahonkia. Oliskohan sen kansi tehty lepästä ja päällä millin vaahteraviilu? Mitkä väärät muodot Epissä on verrattuna Gibsoniin? Sarvet?

En mä ainakaan löydä yhtään leppäpalaa mun LP:stä. Mikkikoloistakin näkyy vaan mahonkia, näyttäisi olevan kahdesta palasta tehty. Kaulakin on silkkaa mahonkia. Oliskohan sen kansi tehty lepästä ja päällä millin vaahteraviilu? Mitkä väärät muodot Epissä on verrattuna Gibsoniin? Sarvet?
 
Lukeehan se leppä spekseissä: "Mahogany and Alder Body, Maple Top"
 
G400 on sellanen pyöristelty versio,sarvet ja viisteet pliisummat.Myös potikoiden ja mikkiswitchin sijoittelu on erilainen..jos sillä nyt on merkitystä.

Lukeehan se leppä spekseissä: "Mahogany and Alder Body, Maple Top"
 
G400 on sellanen pyöristelty versio,sarvet ja viisteet pliisummat.Myös potikoiden ja mikkiswitchin sijoittelu on erilainen..jos sillä nyt on merkitystä.
 
Tämä löytyi Epiphonen foorumilta:
 
"Hello,
Thank you for contacting us! The Epiphone Les Paul Standard will have a multi-piece mahogany or alder back, a layer of alder, then a thin maple veneer for the top. An Ebony finish would not have a flame maple veneer on the top. The Custom will have either a mahogany or alder back and either a mahogany or alder top and is more than one piece. I hope this clears up some of the confusion and feel free to contact me with any other questions."
 
Eli härmäksi: Epi LP Stankun body on JOKO mahonkia tai leppää. Riippuu ilmeisesti siitä onko väritys läpinäkyvä (mahonkia) vai esim. musta (leppää, koska puun syyt eivät näy). Mun yksilöni on sataprosenttisesti mahonkia leppäkannella ja loimuvaahteraviilulla.
 
"Look at some of the "untreated" wood on the guitar such as in the control cavity, under the pickups or in the toggle switch hole. Alder is much lighter in color and weight than Mahogany."
 
Siis painokin kertoo onko mahonkia vai leppää, mun LP on melko painava.

Oho! Katsoin skebaa uudestaan kirkkaan halogeenilampun avulla ja onhan se minunkin LP:n pohja mahonkiviilua! Ja bodyn peräpäässä näkyy 3 palaa mahongin näköistä melko voimakassyistä puuta. Kontrollikolosta raaputtelin sisäpintaa ja aika vaaleaa puuta tuli näkyviin. Mutta ei lepän näköistä! Melko palapelejä sittenkin nämä Epi LP:t...

On joo nykyään, on kyllä ihan selvää että tuo halvempien kitaroiden hintaeroosio näkyy yhä selvemmin puiden laadussa. Epin ja vastaavien hinta on pudonnut tasaisesti alaspäin jo vuosia. Samaan aikaan materiaalien hinta on kuitenkin noussut, aina vaan halvempaa (huonompaa) puuta noissa käytetään ja aina vaan täytyy etsiä halvempaa työvoimaa niitä tekemään. (Japani ---> Korea ----> Kiina ----> Intia...)
 
Kärjistäen:
 
Uretaanilakkaan ja viiluun piilotettuja silmäkarkkeja nuo alkavat olemaan.

Epin ja vastaavien hinta on pudonnut tasaisesti alaspäin jo vuosia. Samaan aikaan materiaalien hinta on kuitenkin noussut, aina vaan halvempaa (huonompaa) puuta noissa käytetään ja aina vaan täytyy etsiä halvempaa työvoimaa niitä tekemään. (Japani ---> Korea ----> Kiina ----> Intia...)
 
Eikä kovin montaa vuotta ole tähän viimeisimpään "suureen siirtymään" menny.. Ibanezi (eli Hoshino Gakki Ten oikeammin) alkoi tuon valmistuksen siirron Koreaan tuossa 80-luvun loppupuolella, Yamaha taas suunnisti etelään Indonesiaan, ensin valmistutettiin vaan niitä "volyymimalleja" mutta sitten aina vaan mallisarjassa ylöspäin mennen.. Ja nyt tosiaan on jo siirrytty Kiinan pajojen puoleen.. Soitinpuissa on samaan aikaan tosiaan siirrytty aina vaan luokkaa huokeampiin, ja kaikki toki kustannustekijöiden vuoksi, että saadaan pidettyä markkinaosuudet siellä volyymimarkkinoilla. Sama koskee rautaosia ja kohta suuressa määrin elektroniikkaakin... Jos kohta vanhojen japani-kitaroiden alkuperää on japsikirjoituksia taitamattoman vaikea selvittää, niin sama juttu on nykyisten valmistajien jäljittäminen, Kiinassa on nimittäin lukuisia "kitarapajoja" jotka tekee kitaroita noille merkkitaloille. Ja mistään et saa selvitettyä, onko se nyt se Aofa-factory vai joku Hon Lee Group joka on sen sun kitarasi tehnyt.. 8)
(Aofa muuten on saanut mainetta ja kunniaa merkkiväärennöksistäkin, off-topic))

Suosittelisin Tokain LP:tä, myös korealaiset ovat (hinnat alkaen 500) mielestäni hyviä soittimia. Omistin aiemmin myös Epin LP:n, jossa ei ollut Les Paulia muu kuin ulkonäkö. Kaveriltani oli lainassa aito LP:n Gold Top jostain 50-luvulta, ja tokihan se oli kaikista näistä sielukkain, mutta kun hinnat ovat mitä ovat, suosittelisin Tokaita. Ääni ja tuntuma ovat Tokaissa mun makuuni tarpeeksi lähellä originaalia, ja työnlaatu on priimaa. Tokihan nuokin ovat yksilöitä.
 
Ainoa asia mikä omassa Tokaissani oli pielessä olivat mikit. Kannattaa ostaa keppi suoraan kunnon mikeillä, originaalit ovat tunkkaiset ja yksiääniset, harmonioita ei paljoa irtoa. Muuten olen ollut tyytyväinen.

Mä voisin ehkä haluta ihan Epin LP:n Siihen sit pikkuhiljaa vaihtelis mikkejä ja rautaa jos tarvis tulee. Tekis siitä LP:n näkösen kepin joka saundaa ihan joltain omaltaan. Symppiksen.

Ei tuo Epin LP huono soitin minunkaan mielestäni ole, mutta soundi on tosiaan jotain muuta kuin Gibsonilla. Itse asiassa soittelin Epillä paljonkin, koska se oli kevyt. Tokai on melkoinen halko, joten soitot loppuu yleensä viimeistään silloin kun selkä alkaa jumittaa.
 
Mä voisin ehkä haluta ihan Epin LP:n Siihen sit pikkuhiljaa vaihtelis mikkejä ja rautaa jos tarvis tulee. Tekis siitä LP:n näkösen kepin joka saundaa ihan joltain omaltaan. Symppiksen.

Ei tuo Epin LP huono soitin minunkaan mielestäni ole, mutta soundi on tosiaan jotain muuta kuin Gibsonilla. Itse asiassa soittelin Epillä paljonkin, koska se oli kevyt. Tokai on melkoinen halko, joten soitot loppuu yleensä viimeistään silloin kun selkä alkaa jumittaa.
 
Juu, ei ne huonoja ole olleet mitä mä oon testannu. Erilaisia vaan, ja must se on ihan hyvä. Mulla kun löytyy jo Gibsonin LP iteltä.

Tämä menee vähän off-topic, mutta ootko ollut mihinkään tyytymätön omassa Gibsonissasi? Oon ajatellut hankkia vanhan Gibsonin LP:n joskus vielä.
 
Juu, ei ne huonoja ole olleet mitä mä oon testannu. Erilaisia vaan, ja must se on ihan hyvä. Mulla kun löytyy jo Gibsonin LP iteltä.

Tämä menee vähän off-topic, mutta ootko ollut mihinkään tyytymätön omassa Gibsonissasi? Oon ajatellut hankkia vanhan Gibsonin LP:n joskus vielä.
 
Mmm... En oikeestaan. Tuossa oli just sellaista meininkiä kuin mitä hainkin LP:stä sillon kun ton ostin. Vireisyyden kanssa välillä on ongelmia, mutta siihen nyt on parikin syytä. Ensimmäinen on se että nauhat on kulahtanu mulla jo tosi pahasti. Jos kitara on vähänkään epiksessä niin sen kyllä huomaa sointuja soitettaessa. Nauharemonttiin tuo onkin menossa kunhan vain saan sen verran ylimääräistä varallisuutta hommattua.
 
Painaahan tuo, mutta silti mun mielestä ihan kohtuu kevyt LP:ksi. On tullut painavempiakin testattua. Mä oon luikku ja hento kuin mikä mutta ei se oo mua kauheesti haitannut. Hyvä hihna auttaa asiaan erittäin paljon.
 
Ja eihän tuo mikään vanha LP ole. En sit tiiä mitä tarkotat vanhalla :) Kyllä mä uskosin että monet oikeesti vanhemmat ovat vieläkin parempia kuin tuo. Niitä mä en vaan oo kauheesti päässy testaamaan.

Jees, mulla ei ole noista uusista Gibsoneista mitään kokemuksia, siksi kysyin. Kiitokset vastauksesta, ihastuin siihen Gold Toppiin silloin aivan täysin, joten sellaisen haluaisin. Kävi tässä muutama vuosi sitten niinkin vittumainen juttu, että juuri sopiva Gold Top oli myynnissä Cash Convertersillä, ja pyynti oli naurettavat 600 egeä. Kitara oli todella kolhuinen ja huoltoa vailla, mutta silti upea. Haalin rahat kasaan, ja menin ostamaan lankkua vielä samana päivänä, mutta sehän oli tietenkin jo mennyt. Vituttaa vieläkin.

Jees, mulla ei ole noista uusista Gibsoneista mitään kokemuksia, siksi kysyin. Kiitokset vastauksesta, ihastuin siihen Gold Toppiin silloin aivan täysin, joten sellaisen haluaisin. Kävi tässä muutama vuosi sitten niinkin vittumainen juttu, että juuri sopiva Gold Top oli myynnissä Cash Convertersillä, ja pyynti oli naurettavat 600 egeä. Kitara oli todella kolhuinen ja huoltoa vailla, mutta silti upea. Haalin rahat kasaan, ja menin ostamaan lankkua vielä samana päivänä, mutta sehän oli tietenkin jo mennyt. Vituttaa vieläkin.
 
Kävi niin sanotusti perinteiset sulle. Heh. Toivottavasti saat hommattua jostain GT:n niin helpottuu olo ;-)
 
Mulla ei oo ihan uusista LP:stä juurikaan kokemuksia. Joskus kaupassa pikaisesti testasin jotain ja se ei kauheesti lämmittänyt. Johtuen ehkä siitäkin että se oli tosi heikoissa säädöissä.
 
Mutta hyviähän nuokin ovat.