Kitarat: kitarakamat ›

Morijens.
 
Haluan LP:n tummahkoon humpparisoundiin virkeätä vaihtelua ja ajattelin ostaa telecasterin. Rahaa tulen tähän hankintaan laittamaan maksimissaan about 600e. Mitä tuon hintaluokan 300-600e telecastereissa kannattaa ottaa ehdottomasti huomioon? Mitä malleja/merkkejä kannattaa ehkä varoa, mitä taas ehdottomasti kokeilla?
 
En tiedä esimerkiksi Fenderin eri mallisten telecasterien eroista mitään (en ylipäätäänkään juurikaan kitaroista tiedä, vaikka kitara on kädessä jo kolmattatoista vuotta). En tiedä mitä eroa on vintage-malleilla, eri mikkien malleilla jne. Joku suositteli jossakin telecasteriin kolmen tallapalan tallaa. Mitä hyötyä tästä on? Sen verran tiedän että kielten olisi hyvä mennä rungon läpi. Tämäkin tosin perustuu kuulopuheisiin.
 
Haluan vain luotettavan työkalun, josta irtoaa yksikelaisen mikin räminää ja kirpakkaa rutinaa. Semmosta mikä helisee kivasti vielä rouheankin särön läpi. Twängiksiköhän sitä kutsutaan. Sitä ei Les Paalusta kauheasti irtoa. Niin ja rokkia soitan. Tartten soundia puhtaasta likaisen grunge-crunchin kautta rouheisiin rokkisäröihin asti. Tämänhetkinen vahvari niitä tarjoaa ainakin varsin hyvin.
 
Olen käynyt kokeilemassa yhtä fenderin teleä Oulun Musiikkikullaksella ja se ainakin miellytti. En muista mallia. Viininpunainen se oli ja valkoisella pleksillä. :) Ajattelin vielä Helsingin Musamaailman Tokait tsekata jahka tässä tsadiin kerkeän.
 
Semmosta. Osaisko kukaan valaista tele-aloittelijaa?

Ainakin Fenderin 50s Classic tuntui ja kuulosti kaupassa mainiolta, 60s -sarja kannattaa tsekata myös. Niissä on tosin juuri tuo kolmepalainen vintage-talla, mistä en itse ihan periaatteen vuoksi pidä. Tuntuu turhalta kompromissilta intonaation suhteen, kun en huomaa erityistä soundieroa 6-palaiseen tallaan. Mikään absoluuttinen totuus tää ei sitten ole, monet tykkäävät tuosta tallasta, ja saahan siihen jälkiasennettua kompensoidut tallapalat, jos siltä tuntuu. Ainakin Graphtechiltä löytyy.

deluxella malmilla burton-tele käytettynä. se on varmaan meksikoteleistä paras.

Itse tein kierrosta tuossa samassa hintaluokassa (max. 600 euroa) ja päädyin Tokain ATE-55:seen. Testailin kaikki telet mitä Tampereen kaupoista löysin ja tuo oli kyllä aika ylivoimainen hintaluokassaan. Hirmuisia yksilöeroja vaan oli näissä. Ne halvemmat 300 euron Tokait oli myös ihan jees, mutta niissä oli pieniä viimeistelyhäröjä ja kielet eivät olleet läpi rungon + satula oli todella pehmeää muovia. Meksikon halvemmat Fenderit ei oikein vakuuttaneet Tokain rinnalla, ihan hyviä pelejä toki löytyi niistäkin. Vaikuttivat vähän Squiereilta jossa oli vaan hintaa enempi ja Fender-logo.

Terve Juntunen,
 
ostin viime viikolla Fenderin telen, jonka nyt voisin myydä sopivaan hintaan. Tuli ostettua uusi asunto, joten joudun luopumaan muutamasta kitarasta, ja koska tuo on uusi, en siihen ole vielä ehtinyt kiintyä. Asun stadissa, kuva kepistä löytyy jäsenkuvauksestani.
 
Minulla on myös LP, ja hankin Telen nimenomaan samoista syistä kuin mitä sinä pohdit.
 
Kitarassa tulee mukana keikka-bägi, kuitit ja täysi vuoden takuu.

Tecaster alle 600e -aiheeseen
 
Kannattaa sijoittaa 600e tai vähän ylikin, niin pääsee melko hyvän kitaran kimppuun. Minulla kokemusta vain Fendereistä ja suosittelen seuraavia:
 
* käytetty Fender meksikolainen tai japanilainen Classic/Vintage-mallinen (n. 500e)
 
* uusi meksikolainen Classic 50- tai 60-lukulainen (n. 580-700e, Thomannilta tuo halvin hinta) tai vastaava japanilainen Vintage 50/60 (Soundstoressa n. 690e).
 
50-l malleissa runko saarnia ja kaula kokovaahteraa, 60-luvun malleissa runko leppää ja otelauta ruusupuuta. 50- ja 60-luvun kaulat ovat muodoltaan ja pakuudeltaan melko samanlaisia, C-profiilisia (esim. 50-luvun Les Pauliin verrattuna ohuempia). Ehkä (tästä en varma) 50-luvun kaula aavistuksen paksumpi (D-profiilin suuntaan). Esim. 60-luvun ruusupuuotelautaiset kitarat, meksikolainen ja japanilainen, ovat hyvin samanoloisia, mielestäni molemmissa akustisesti hyvin soivat puuosat ja tasokas viimeistely. Joitakin erojakin on. Japanilaisessa laadukkaammat virittimet (Gotoh), potikat ja mikkikatkaisin. Mikit minun korviini samankuuloiset. Japanilaisella taitaa olla parempi jälleenmyyntiarvo, mutta meksikolaisista Classiceistakin on paljon myönteisiä käyttäjäkokemuksia netissä.
 
Noista 50- ja 60-luvun malleista soittajan on tehtävä valintansa itsenäisesti. Jotkut sanovat että saarni/vaahtera soi vähän kirkkaammin kuin 60-lukulainen.
Mielestäni kolmipalainen vintage-talla on aika tärkeä osa Telecasteria, mutta hienovireen löytymiseen voi joutua hankkimaan kompensoidut tallapalat tai vääntelemään tallapaloja vinoon.
 
Halvemmat Fender Telet, esim. Japan Standard (Soundstoressa n. 550e) eivät mielestäni puiltaan soi yhtä hyvin kuin Classic/Vintaget, joten niistä ei saa laittelemallakaan yhtä hyviä kitaroita.
 
Itse ostin kesällä meksikolaisen '60 Classicin. Soi hyvin akustisesti ja tekee mieli tarttua ja soittaa. Vaihdoin tallapalat kompensoiduiksi (20e) ja hienovire on nyt kohtuullisen osuva. Tällaisenä olen jo varsin tyytyväinen kitaraan.
 
Paranteluhalu iskee kuitenkin ja seuraavaksi tulee mieleen vaihtaa meksikaanin virityskoneisto (Ping by Fender) parempaan Gotohiin (50e) ja myös mikkien vaihtamista esim. Texas Specialeihin (120e) olen harkinnut. Hintaa kertyy kitaralle loppuvaiheessa aika paljon (600+20+50+120=790e), mutta edelleen kitara tuntuu minusta hintaisekseen hyvältä ja minulle sopivalta.

Jos telessä on nuo aiemmissa viesteissä esilletulleet perusasiat kohdallaan, sen jälkeen mä suosittelen, Juntunen, että testaat vain mahdollisimman montaa eri yksilöä ja valkkaat sen, mikä miellyttää eniten ja soi parhaiten. Ugh.
Mulla oli sellainen 50's classic ja tykkäsin pirusti. Kaula on niissä _tuhti_ mikä voi jakaa mielipiteitä. Myös kannattaa kiinnittää huomiota nauhojen paksuuksiin, noissa 50's malleissa on hyvin kapeat nauhat, mistä kaikki ei tykkää.
 
Haluan uuven telen!
Mutta sanottakoon, että se kaulahumppari voisi olla aika kofa juttu (löytyy 70's custom-malleista, ainaski). Tallasta twangia sitten.
 
Munsta bursti-telet on kauneimpia.
Natural on myöskin hieno, ja blonden kelpuutan myös.
 
Nyt tuli mieleen, että mm. G&L tekee aivan päheitä telejä!

http://soundstore.fi/product_info.php/cPath/21_22/products_id/41
 
Ei ole ainakaan hinnalla pilattu Japsi.

http://soundstore.fi/product_info.php/cPath/21_22/products_id/41
 
Ei ole ainakaan hinnalla pilattu Japsi.
 
Lehmusrunko? Kammottavaa :)
Telessä pitää olla saarnia tai leppää. Saarnia mieluiten.

Itse tein kierrosta tuossa samassa hintaluokassa (max. 600 euroa) ja päädyin Tokain ATE-55:seen.
 
Rohkenen myös suosittelemaan Tokain Teleä. Itselläni on ollut Tokain ATE-52 kohta 20 vuotta luottokäytössä. Soundista ja laadusta sen verran, että vastaavaan Fenkkuun en ole juurikaan törmännyt. Suosittelen lämpimästi ainakin kokeilemaan.

Kiitoksia kaikille kommenteista. Teletietouteni nousi useita pykäliä. Vielä täytyy tässä testailla muutamia malleja. Ajattelin vielä vertailla vähän tuon hintaluokan Fendereitä ja Tokaita keskenään, jahka niistä huomaisin jotakin selkeää eroa puoleen tai toiseen.

Itse olen hankkimassa ehkä Teleä hintaluokkaa 600-800€. Onkohan nämä halvimmat jenkit Highway One sarjan telet hintansa väärtejä vai saako samaan hintaan vaikka parempia meksikaaneja tai japanilaisia?

Mites Fenkun korean liteash-telet?

Itte ostin vuosi sitten Fenkun 50's Classicin, ja hyvä on. Testailin reilua kymmentä teleä liikkeessä, ja tässä oli kyllä hinta-laatusuhde paras, mm. Tokain vastaava kyykkäsi Fenderin edessä. Ainut, että takamikin kyllä joutu vaihtamaan, mut SD:n Broadcaster toi avun asiaan. Kaulamikki olikin niin hyvä, ettei tarttenu siihen puuttua.

Missäs noista mexicon fender/japsi/Tokai hintaluokan teleissä on sellanen pyöreä palikkakaula? 50's classicissa ainakin. Tele ois vissiin hankintalistalla ja pitäs sellanen saada, jossa on kunnon tukki se kaula eikä mikään rimpula.

Missäs noista mexicon fender/japsi/Tokai hintaluokan teleissä on sellanen pyöreä palikkakaula? 50's classicissa ainakin. Tele ois vissiin hankintalistalla ja pitäs sellanen saada, jossa on kunnon tukki se kaula eikä mikään rimpula.
 
60's Classic:ssa on vielä tukevampi kaula... ainakin Statoissa.

Itse ostin tuossa just pari paivaa sitten Fenderin Deluxe Ash-telen, johon olen viela toistaiseksi taysin tyytyvainen, tosin oman vahvistimen kanssa en ole viela paassyt tuota testaamaan. Tuosta maksoin reilut 600-650e kaytettyna. Uusiin en kajonnutkaan, kaytetyista saa enemman vastinetta rahoilleen. Voi olla, etta omaani joudun mikit vaihtamaan, ne vaikuttivat vahan liian perinteisilta tele-mikeilta, mutta jos (ja kun) puut ovat kunnossa ja kitara soi akustisesti natisti, ei tuo mahdottoman iso homma ole loppujen lopuksi.
 
EDIT: Niin pointti oli se, etta kannattaa kokeilla haeskella kaytettya, jotka saa sitten hatatapauksessa myytya suunnilleen samaan hintaan kuin mita itse maksoit siita.