Kitarat: kitarakamat ›

On muuten aika kulutettu aihe mutta tuolla haulla löytää sen verran palasina asiaa että toivottavasti kukaan ei pahastu vielä yhdestä Gibson-topicista.
 
Tuppaa vain tympäisemään miten helposti Gibsonin LP Classic (ainakin mun) heittäytyy asteen verran liian tunkkaiseksi. Olisi mukavaa kuulla kaikkia ratkaisuja millä te ootte saanu les paulejanne pirteämmän kuuloisiksi. Mikit oon jo vaihtanu tunkkaisesta 498R 500T yhdistelmästä Duncanin Alnico II Prohon ja puolituksetkin löytyy. Parani kovasti mutta silti vaan ei ihan riitä. 59 saattaa seuraavaksi löytyä kaulasta, saa nähdä.
 
Milläköhän ihmeellä pääsisi asteen verran lähemmäs sellaista Petri Walli saundia? on kai sitä muutakin tehtävissä kuin mikkien vaihto ja puolitus. tai kitaran vaihto.. :p
 
Nii ja vahvistimena toimii enimmäkseen fenkun Twin Reverb.

Tuppaa vain tympäisemään miten helposti Gibsonin LP Classic (ainakin mun) heittäytyy asteen verran liian tunkkaiseksi. Olisi mukavaa kuulla kaikkia ratkaisuja millä te ootte saanu les paulejanne pirteämmän kuuloisiksi. Mikit oon jo vaihtanu tunkkaisesta 498R 500T yhdistelmästä Duncanin Alnico II Prohon ja puolituksetkin löytyy. Parani kovasti mutta silti vaan ei ihan riitä. 59 saattaa seuraavaksi löytyä kaulasta, saa nähdä.
 
Milläköhän ihmeellä pääsisi asteen verran lähemmäs sellaista Petri Walli saundia? on kai sitä muutakin tehtävissä kuin mikkien vaihto ja puolitus. tai kitaran vaihto.. :p

 
Vaihdat sieltä tonekonkkaa pienemmäksi. Minua häiritti kanssa omassa lespassa tuo tunkkaisuus tallamikillä, niin neuvottiin lyömään uusi kondensaattori sinne sisään. En kerennyt tosin kokeilemaan, mutta sillä sen pitäisi kirkastua aika laillakin.

Tässä vaiheessa ratkaisu onkin sitten varmaan ... tadaa:
Lindy Fralin PAF, mukavan kirkassoundinen humbucker, mutta ei silti liian ohuen kuuloinen. Itse tykkään ihan sikana.
 
Yritin kaivaa pari ääninäytettä:
http://mp3.jucciz.com/other/jucciz59.mp3
http://mp3.jucciz.com/other/jucciz57.mp3
http://mp3.jucciz.com/other/vuusio2.mp3
 
Gibsonin LP näissäkin pätkissä, tosin Standard, mut ei ne eri väriset otelautamerkit niin paljon soundiin vaikuta. ;)

Humpparikokoinen P-90 on myös oiva vaihtoehto. Itse löysin kaipaamani soundin Duncanin Phat Cateilla.

Humpparikokoinen P-90 on myös oiva vaihtoehto. Itse löysin kaipaamani soundin Duncanin Phat Cateilla.
 
Phat Catit on loistavat, mutta jos on tottunut humbucker-soundiin ja kaksikelaisten hurinattomuuteen, voi Phat Cat:ien hurina lyödä ikävästi vastoin tottumattoman kasvoja. ;)
 
Ja Phat Cat:it eivät kyllä sitten kuulosta enää humbuckereilta ensinkään. P90 on loistokeksintö, mutta kaksikelaisen soundia se ei korvaa.

Olisi mukavaa kuulla kaikkia ratkaisuja millä te ootte saanu les paulejanne pirteämmän kuuloisiksi.
 
Noh, kun mikkien vaihto ei riittänyt, eikä Fenkun vahvistimen sävynsäädöt sen paremmin kuin skeban oma tonepotikka, niin tuo Twinklen ehdottama tonekonkan pienennys kehiin, ja lisätään siihen volapotikan tulon ja lähdön väliin vielä treble bypass-konkka.. Säilyy treblet paremmin, pienemmilläkin volapotikan säädöillä..Eli:
Tonekonkka tuosta 22 nF arvosta 10-15 nF arvoiseks ja siihen volapotikan "jalkojen väliin" 1 nF - 820 pF konkka. Noita kokeilet.

Humpparikokoinen P-90 on myös oiva vaihtoehto.
 
Tai Gibsonin päivitys Deluxe malliseksi eli humpparit rohkeasti minimallisiksi.

Komeat näytteet Juccizella taas kerran. ;)

Miltä kuulostaa DiMarzion hurinattomat P90:set esim. Duncanin Phat Cattiin verrattuna?

Mä muistelen, että Dimarziolla oli semmoinen Humbucker from Hell-niminen malli, jota mainosti yksikelaisen kirkkaaksi - siis soundiltaan. Itse en ole kokeillut

Tuppaa vain tympäisemään miten helposti Gibsonin LP Classic (ainakin mun) heittäytyy asteen verran liian tunkkaiseksi. Olisi mukavaa kuulla kaikkia ratkaisuja millä te ootte saanu les paulejanne pirteämmän kuuloisiksi. Mikit oon jo vaihtanu tunkkaisesta 498R 500T yhdistelmästä Duncanin Alnico II Prohon ja puolituksetkin löytyy. Parani kovasti mutta silti vaan ei ihan riitä. 59 saattaa seuraavaksi löytyä kaulasta, saa nähdä.
 
En tiedä, pitäisikö tässä tulla pelkästään kitaran ominaissoundiin liittyviä kommentteja ... Putkivahvistimen kanssa vähän EQ:ta avaa ja piristää kitaran soundia, ainakin mulla toimii hyvin. (LP Standard ja Laney) Tarvittaessa lähtee sitten se tunkkainenkin soundi.

Omaankin Studioon voisin ryhtyä katselemaan vähän tiukempaa tallamikkiä, tuo 498T kun ei ole ihan sieltä napakimmasta päästä. 490R:stä pidän kyllä puhtaissa, pikkurosoissa ja laulavissa liideissä oikein kovasti, mutta se napakka komppisoundi puuttuu. Vielä kun noita löytyisi kromikuorilla, niin ei esteettisyys kärsisi :)
 
Esim. Yamahassani lepäävä JB voisi olla asiallinen (ja tuttu/turvallinen) vaihtoehto. Mitenkäs nuo Duncanin Distortion ja Custom eroavat soundiltaan tuosta?
 
Mod.huom. Ketju siivottu, jos haluatte keskustella siitä, kannattaako kitaroita modata vai ei, perustakaa sitä varten oma ketju, älkää sotkeko vastauksia muihin kysymyksiin kaipaavien ketjuja.

Olisi mukavaa kuulla kaikkia ratkaisuja millä te ootte saanu les paulejanne pirteämmän kuuloisiksi.
 
Tää on myös pitkälti vahvistintekninen juttu. Oon omistanut vahvistimen jolla Les Paul oli aina tunkkainen teki mitä tahansa. Nykyisellä Laney:lla saan tuon kyllä säädettyä liiankin kirpeäksi jos haluan. Puhumattakaan jostain etuasteista joissa sävyn säätövarat ja prosessointimahdollisuudet ovat olleet vielä huomattavasti reilummat kuin tuollaisessa perusvahvarissa. Kontrollifriikeille sitten joku erillinen tuhti eq vois olla oiva ratkaisu.

Jep. Jos tuommosessakin "arvokitarassa" on jotain pientä juttua mistä ei lämpeä, niin miksipä ei vähän tuunaisi sitä paremmin tarpeisiin sopivaksi.
 
Omaankin Studioon voisin ryhtyä katselemaan vähän tiukempaa tallamikkiä, tuo 498T kun ei ole ihan sieltä napakimmasta päästä. 490R:stä pidän kyllä puhtaissa, pikkurosoissa ja laulavissa liideissä oikein kovasti, mutta se napakka komppisoundi puuttuu. Vielä kun noita löytyisi kromikuorilla, niin ei esteettisyys kärsisi :)
 
Esim. Yamahassani lepäävä JB voisi olla asiallinen (ja tuttu/turvallinen) vaihtoehto. Mitenkäs nuo Duncanin Distortion ja Custom eroavat soundiltaan tuosta?
 
Vaihdoin studioon burstbuckerit ja nyt alkaa olla soundi kohdallaan. alkuperäiset 498 ja 490 eivät olleet oman maun mukaiset soundiltaan.

Tää on myös pitkälti vahvistintekninen juttu. Oon omistanut vahvistimen jolla Les Paul oli aina tunkkainen teki mitä tahansa. Nykyisellä Laney:lla saan tuon kyllä säädettyä liiankin kirpeäksi jos haluan. Puhumattakaan jostain etuasteista joissa sävyn säätövarat ja prosessointimahdollisuudet ovat olleet vielä huomattavasti reilummat kuin tuollaisessa perusvahvarissa. Kontrollifriikeille sitten joku erillinen tuhti eq vois olla oiva ratkaisu.
 
Meikäläisen LP+JCM-800 oli melkoinen tunkkamuhju säädöistä riippumatta, mutta Bad Monkey sen pelasti eq:nsa kanssa, heti sai soundin erottumaan ja turhan bassokumun pois.
 
Puhdasta soundia ei toki sillä pelasteta, mutta eihän sitä tuosta kasisatasesta saakaan tällä kitaralla.

Vaihdoin studioon burstbuckerit ja nyt alkaa olla soundi kohdallaan. alkuperäiset 498 ja 490 eivät olleet oman maun mukaiset soundiltaan.
 
Nuo ovat kyllä varmasti pätevät värkit. Aika tyyriitä ovat tosin.. Mitenkäs muuttui soundi, tuliko lisää kirkkautta yms.?

Nuo ovat kyllä varmasti pätevät värkit. Aika tyyriitä ovat tosin.. Mitenkäs muuttui soundi, tuliko lisää kirkkautta yms.?
 
Tyyriit ovat. Alkuperäiset möin satasella pois ja parilla ostin Härskiltä Burstit. Soundi on hakemaani, eli löytyy sekä kirkkaampi ja toisaalta myös perinteistä murisevaa paffia.

Pauli on botnekas soitin ja se vaatii asian mukaisen vahvistimen. Ihan niinkuin bassokin vaatii bassovahvistimen. Toinen vaihtoehto on prosessoida soundi ennen vahvistinta jonkun toisen kitaran soundiksi. Tunkkainen soundi ei ole synonyymi tummalle soundille. Tumma soundi voi olla ihan yhtä lailla avoin ja selkeä. Olennaista on bassotoiston selkeys. Suosittelen 100W Laney:ä Les Paulin kaveriksi. Ei mee botnet kuralle ei. Omien kokemusteni mukaan usea pienempi purkki menee.

Vaihdoin studioon burstbuckerit ja nyt alkaa olla soundi kohdallaan. alkuperäiset 498 ja 490 eivät olleet oman maun mukaiset soundiltaan.
 
Jos ei tuo konkkien vaihto ja pikkuisen työläämpi säätöjen hakeminen auta, ja mikkien vaihtoon on muutenkin mieli, niin Burstbuckerit, tai omasta mielestäni paremmat ´57 Classicit, jos vähän kireämpiä kaipaa, niin Classic Plussat.
Mutta halvin konsti on tuo konkkapolitiikka ja säätely. Toki jostain vahvistimesta joitain soundeja ei vaan ulostu, niinkuin Fortune jo sanoi..

Laittaisin kans ainakin osan ongelmasta kitara-vahvistin kombinaation piikkiin. Omien kokemusten mukaan Fendereistä Super reverb ja Princeton toimii Lespan kanssa huomattavasti paremmin kuin Twini. Siis noista wanhoista 60-70 lukulaisista. Uudemmista en tiedä mitään. Muista esim. AC30 on aivan ässä. Toki vaihtoehtoja löytyy pilvin pimein muitakin. Mutta siis nuo Fenkun "kylmät" vahvistimet ei oo parhaita vaihtoehtoja.