Kitarat: kitarakamat ›

Ruåttalaisen Hagströmin klassikot tehdään nyt Koreassa
 
http://www.hagstromguitars.com/
 
Onko kenellekään ehtinyt vielä syntyä näkemystä minkätasoisista soittimista on kysymys? Erityisesti olisin kiinnostunut noista Les Paul -henkeä ilmentävistä Swede ja Super Swede -malleista:
 
http://www.hagstromguitars.com/products/super_swede.html
http://www.hagstromguitars.com/products/swede.html
 
Tampereen DLX musicissa yhtä sunburstia Super Swedeä hypistelin ja ainakin päällisin puolin se näytti hintaluokassaan (695 e) kilpailukykyiseltä tuotteelta. Mutta kuinka se soi ja mitä muuta siitä pitäisi ajatella?
 
Voiko sillä pokkana soittaa muuta kuin "dzäässiä"?

Voiko sillä pokkana soittaa muuta kuin "dzäässiä"?
 
Miksei voisi?
Monet rock ja heavybändit soittavat LP:llä...
En ole koskaan oikein tajunnut tatä "voiko kitaralla x soittaa sitäjatätä?" kitarastako se kaikki on kiinni?
Tuli viimeviikonloppuna soiteltua B. Marleytä floikkakepillä ilman minkäännäköisiä uskottavuusongelmia.
Jucciz muistaakseni sanoi jossain vedelleensä muutaman humppakeikan(?) Jacksonin PS-4:llä.
 
Noi asiat taitaa olla enemmän soittajasta kiinni, että haluaako soittaa sillä muuta kuin jatsia/pluussia/ihanmitävaan.
Onhan niitä varmaan sellaisiakin ihmisiä keillä on joka musatyylille oma kitaransa.
 
Olihan ison G:n lentoveekin aikoinaan tarkoitettu jatsikitaraksi (muistaakseni), mutta ei jatsimiehet ja -naiset sitte tykännykkään siitä.
 
Musiikki on soittajasta -ei soittimesta- kiinni.
 
E: Ei ole kokemusta Hagströmistä... Tuli vaan avauduttua ja pyydän anteeksi, OT.

No niin, olisin voinut tietysti jonkun hymiön tuohon kohtaan laittaa; lähinnä ajoin takaa sitä että lähestyykö tuo Hagström LP:tä muutenkin kuin ulkonäöltään, eli että irtooako siitä tuo kuuluisa tupla-humpuukerin "murina".

Ittelläni oli joskus viime vuosituhannella "aito" swede eikä se mikään ihme peli ollut,aika ohut kaula ja soundi =ei pärjää esim japsi tokaille....

Itse testasin HML:n TV-Sävelen avajaisissa neljää Haggista, kun niiden protot olivat siellä esittelyssä kera Marshallin vaffareiden. Swede, Super Swede, D2H ja F-301 (3xSC mikityksellä).
 
Super Swede oli eniten minun mieleeni. Mikit olivat kerrassaan loistavat ja kuulemma Hagströmin omaa käämintää. Todella dynaamiset ja lämmin soundi. Ei mitkään hevimikit, mutta muuten varsin pätevät "all-around" härvelit. Huomattavasti parempi "LP-kopio" tuo SuperSwede kuin esim. Epiphonen LP Standard. Runko mahonkia vaahterakannen kera, ei mitenkään erityisen painava, mutta ei kevytkään. Virittimet olivat todella toimivat, samoin satula. Vireen soitin piti varsin mallikkaasti ja sustainia oli herkullinen määrä. Otelauta ei tosin ollut ruusupuuta eikä eebeniäkään, vaan se oli jotain teollisesti valmistettua tonewood-tyyppistä matskua. Pitäisi ainakin maahantuojan mukaan olla reagoimatta lämpötilaeroihin yms. ilmastoselkkauksiin.
 
Swede oli pitkälti samaa settiä SuperSweden kanssa. Suurin ero on väreissä ja elektroniikassa. Viimeistely oli tuossa yksilössä hyvää tasoa. Tuolla alasakarassa oleva 3-way kytkin vaihtoi mikkien EQ-asetuksia. Yläasennossa korosti bassoa, keskellä neutraali ja ala-asennossa se korosti yläpäätä. Itse olisin mielummin ottanut sinne puolituskytkimen mikeille, mutta olihan tuo EQ-kytkinkin omalla tavallaan toimiva. Muuten tähän Swedeen pätee samat löpinät kuin SuperSwedeen.
 
D2H oli selkeästi nelikon heikoin esitys. Pelkistetty, silverflake värityksellä varustettu "rokkiskeba". Mielestäni sellainen selkeä yritys kilpailla Gretschin Silver Jetin kanssa. D2H:n viimeistely ei ollut ihan niin laadukasta kuin SuperSwedessä ja Swedessä. Tämä tosin koski ainoastaan tätä yhtä yksilö, muista ei uskalla mennä sanomaan. Yksinkertainen master-volumella ja master-tonella varustettu härveli. Soundasi ihan ok, mutta jätti muilta osin hieman "kylmäksi". Kenties olen vain turhan LP-uskollinen :)
 
F301 näytti omituiselta, mutta soi hienosti strato-tyyppisesti. Todella hyväsoundinen ja hyvin viimeistelty strato-kopio, mutta SG-tyyppiset sarvet ja iso pleksi saivat ainakin minussa aikaan sellaisen "yyyh, ei tää ole nätti olleskaan". Kenties jollekin se saattaa näyttää hienolta juuri erikoisuutensa puolesta. Hyvä kitara, kaiken kaikkiaan. Mikit olivat dynaamiset ja mielestäni normaaleita singlecoil-mikkejä paksummat soundiltaan. Sanoisinko että ne jää johonkin perinteisten Fenderin vintagemikkien ja P90:n välimaastoon. Näppärä vaihtoehto hälle joka haluaa strato-soundisen, stratomallisen mutta kuitenkin ulkonäöltään omaperäisen soittimen. Ei ollut minun juttu mutta hyvä kitara siitä huolimatta.
 
Tuossa nyt jotain lätinää näistä neljästä yksilöstä joita sain päivän tyypitellä :)
 
PS. jään silti odottamaan PRS SE Customia ja SE Singlecutia:
http://prsguitars.com/showcase/current/secustom.html
http://prsguitars.com/showcase/current/sesinglecut.html
Haggikset eivät olleet millään tavalla huonoja, parempia toki voisivat olla. Niiden hinta on mielestäni turhan korkea. Siispä PRS SE Singlecut ja Custom paranneltuine ominaisuuksineen ja uuden kaulaliitoksen kanssa uskoisin olevan sellainen duo mikä tulee kilpailemaan Epiphone Elitistien ja Tokain japsien kanssa.

onko noita skeboja missään helsingin soitin liikkeessä??Mua kiinnostaa toi puoli akustinen viking..

onko noita skeboja missään helsingin soitin liikkeessä??Mua kiinnostaa toi puoli akustinen viking..
 
tuloillaan ovat. EM Nordic tuo maahan, joten DLX-musiikista luulisi löytyvän jossain vaiheessa.

Itse testasin HML:n TV-Sävelen avajaisissa neljää Haggista, kun niiden protot olivat siellä esittelyssä kera Marshallin vaffareiden. Swede, Super Swede, D2H ja F-301 (3xSC mikityksellä).
 
Super Swede oli eniten minun mieleeni. Mikit olivat kerrassaan loistavat ja kuulemma Hagströmin omaa käämintää. Todella dynaamiset ja lämmin soundi. Ei mitkään hevimikit, mutta muuten varsin pätevät "all-around" härvelit. Huomattavasti parempi "LP-kopio" tuo SuperSwede kuin esim. Epiphonen LP Standard. Runko mahonkia vaahterakannen kera, ei mitenkään erityisen painava, mutta ei kevytkään. Virittimet olivat todella toimivat, samoin satula. Vireen soitin piti varsin mallikkaasti ja sustainia oli herkullinen määrä. Otelauta ei tosin ollut ruusupuuta eikä eebeniäkään, vaan se oli jotain teollisesti valmistettua tonewood-tyyppistä matskua. Pitäisi ainakin maahantuojan mukaan olla reagoimatta lämpötilaeroihin yms. ilmastoselkkauksiin.
 
Swede oli pitkälti samaa settiä SuperSweden kanssa. Suurin ero on väreissä ja elektroniikassa. Viimeistely oli tuossa yksilössä hyvää tasoa. Tuolla alasakarassa oleva 3-way kytkin vaihtoi mikkien EQ-asetuksia. Yläasennossa korosti bassoa, keskellä neutraali ja ala-asennossa se korosti yläpäätä. Itse olisin mielummin ottanut sinne puolituskytkimen mikeille, mutta olihan tuo EQ-kytkinkin omalla tavallaan toimiva. Muuten tähän Swedeen pätee samat löpinät kuin SuperSwedeen.
 
D2H oli selkeästi nelikon heikoin esitys. Pelkistetty, silverflake värityksellä varustettu "rokkiskeba". Mielestäni sellainen selkeä yritys kilpailla Gretschin Silver Jetin kanssa. D2H:n viimeistely ei ollut ihan niin laadukasta kuin SuperSwedessä ja Swedessä. Tämä tosin koski ainoastaan tätä yhtä yksilö, muista ei uskalla mennä sanomaan. Yksinkertainen master-volumella ja master-tonella varustettu härveli. Soundasi ihan ok, mutta jätti muilta osin hieman "kylmäksi". Kenties olen vain turhan LP-uskollinen :)
 
F301 näytti omituiselta, mutta soi hienosti strato-tyyppisesti. Todella hyväsoundinen ja hyvin viimeistelty strato-kopio, mutta SG-tyyppiset sarvet ja iso pleksi saivat ainakin minussa aikaan sellaisen "yyyh, ei tää ole nätti olleskaan". Kenties jollekin se saattaa näyttää hienolta juuri erikoisuutensa puolesta. Hyvä kitara, kaiken kaikkiaan. Mikit olivat dynaamiset ja mielestäni normaaleita singlecoil-mikkejä paksummat soundiltaan. Sanoisinko että ne jää johonkin perinteisten Fenderin vintagemikkien ja P90:n välimaastoon. Näppärä vaihtoehto hälle joka haluaa strato-soundisen, stratomallisen mutta kuitenkin ulkonäöltään omaperäisen soittimen. Ei ollut minun juttu mutta hyvä kitara siitä huolimatta.
 
Tuossa nyt jotain lätinää näistä neljästä yksilöstä joita sain päivän tyypitellä :)
 
PS. jään silti odottamaan PRS SE Customia ja SE Singlecutia:
http://prsguitars.com/showcase/current/secustom.html
http://prsguitars.com/showcase/current/sesinglecut.html
Haggikset eivät olleet millään tavalla huonoja, parempia toki voisivat olla. Niiden hinta on mielestäni turhan korkea. Siispä PRS SE Singlecut ja Custom paranneltuine ominaisuuksineen ja uuden kaulaliitoksen kanssa uskoisin olevan sellainen duo mikä tulee kilpailemaan Epiphone Elitistien ja Tokain japsien kanssa.
koskas ne sitä tönkköä kaulaliitosta on ruvenu päivittään?onkos siitä missään kuvia?

Pahoittelen nostosta, mutta en rupia tekemään uuttakaan... joten saanen varmaan anteeksi?;)
 
olen tässä ajatellut ostaa tuota Super Swede kitaraa, mitkähän nauhat saattaa olla tuossa mallissa? toivottavasti Jumbot, koska kaikissa kitaroissani on jumbot. Ne joilta kyseinen kitara löytyy niin voisi vähän valaista minkälaisesta kitarasta on kyse, koska itselläni ei ole mitään tietoa (paitsi mitä niiden nettisivuilta löytyy) tai kokemusta kyseistä kitarasta. Ulkonäkö miellyttää ja on varmaan aika Les Paul tyylinen kitara, kaiketi?:=) mutta joo... jos vain viittitte laittaa jotain infoa, niin olisin tyytyväinen.

Mulla löytyy tommonen perus Swede. Luulisin, että ovat laittaneet samat nauhat tuohon Superiinkin.
Tiedä sitten mitkä nauhat siinä on, mutta varmaan asiantunteva pystyy tuosta kuvasta jotain päättelemään: http://muusikoiden.net/dyn/users/16885.jpg
 
Oon jo tosta kitarasta runoillut tänne kohtuullisen paljon, mut tiivistetäen Swedet on hintaluokassaan hyviä keppejä.
Haulla löytynee lisäinfoa;)

Mulla löytyy tommonen perus Swede. Luulisin, että ovat laittaneet samat nauhat tuohon Superiinkin.
Tiedä sitten mitkä nauhat siinä on, mutta varmaan asiantunteva pystyy tuosta kuvasta jotain päättelemään: http://muusikoiden.net/dyn/users/16885.jpg
 
Oon jo tosta kitarasta runoillut tänne kohtuullisen paljon, mut tiivistetäen Swedet on hintaluokassaan hyviä keppejä.
Haulla löytynee lisäinfoa;)
 
Thanks buddy;) juu katseskelin tuossa haulla, mutta en ollut tarpeeksi kärsivällinen. lueskellaan kohta lisää. Veikkaisinpa, että Jumbo (medium jumbot) nauhat on kyseessä ihan arvaus, en mä mikään "guru" näissä ole, mutta vertailin vähän omia kitaroitani;)

Aika jumbot on mun mielestä... Jos muuten innostut super swedestä niin osta multa pois periaatteessa uus keppi. Tajusin, että olen enemmänki stratomiehiä :( Suosittelen kyllä tuota kitaraa. Erityisesti kaula on mun mielestä hyvä.

Kyllä ne Kiinassa kasataan nuo nyky-Hagströmit. Aika muovisia vehkeitä aitoihin verrattuna. Super-Swedessä esim. ei ole zero-nauhaa, niin kuin oli aidossa.

Eikä IHAN mahdu SKB:n lespo-laukkuun, pitää hankkia suorakaiteen muotoinen laukku ;-)

Voiko sillä pokkana soittaa muuta kuin "dzäässiä"?
 
Nine Inch Nailsin kitaristi Aaron North soittaa sekä 60-luvun Hagsröm II:lla ja III:lla, että uudemmilla Swedeillä. Hyvin tuntuu punkirokit lähtevän.
TJEU: http://www.youtube.com/watch?v=eVbpTYc9W9Y