Kitarat: kitarakamat ›

Tätä on varmasti kyselty ja pohdiskeltu täällä vaikka kuinka monta kertaa aiemminkin, mutta kysyn silti.
 
Fender Stratocaster Standard ja sen kaulamikki. Se on hyvä, mutta vähän ehkä kaipaisin siihen lisää "kirkkautta" ja ehkä myös vähän lisää potkua. Jos vaihdan mikin, niin mitä suosittelisitte? Dimarzio ssh1 on yksi jota olen katsellut.

Vähän riippuu budjetista, mutta Bare Knucklen mikkejä uskallan suositella. Vintage-osastolta todennäköisesti jos haussa on kirkasta saundia. The Sultans antaa vähän enemmän keskiääniä jos haluat enemmän voimaa saundiin. Vintage hot -osastolta löytyy sitten enemmän potkua. Sieltä Irish Tour voisi myös sopia siihen jos haluat saundiin voimaa mutta kuitenkin kuulostaa stratolta.
 
Itsellä on enemmän kokemusta telen mikeistä ja niistä ei ole kyllä pahaa sanaa sanottavaksi. No ehkä hinta voi tuntua kalliilta.

DiMarzio Area 67. On kirkas ja ei hurise. Saman putiikin Virtual Vintage 54 Pro on vähän tummempi ja pikkasen lisää tökyä. Myös hurinaton. Molemmat on Am.Std:n omia kirkkaampia mun muistin mukaan. Mulla on kolmessa stratossa VV54 kaulassa ja Area67 keskellä.
 
Jos saa hurista, niin toki Fenderin oma Texas special on hyvä mikki. Niitäki on parissa luutussa. Näitä liikkuu käytettynä ni ei ole kallis kokeilla :)
 
EDIT: Niin tollasta ssh-1:tä en kyllä o kuullutkaan DiMarziolta, vai tarkoititko Seymour Duncanin SSL:1? Se hyvä mikki. Kuten tuossa jo mainitut Bare Knucklet.

Lisää potkua tarkoittaa helposti vähemmän kirkkautta. Irish tour on kyllä hyvä, mutta suosittelisiko sitä, jos haetaan lisää kirkkautta. Vaikea tietysti sanoa, kun ei nuo tämän hetkiset ole tuttuja. Mutta IT on kyllä loistava vähän tehokkaampi perinteinen mikki.
 
Myös Duncanit on todella hyviä, vaikka halvempia ovatkin. Kannattaa tsekata niiden sivut, siellä on ihan näppärä filtteröinti systeemi ja lisätiedot.
 
Myös nostamalla mikin treblepuolta ylemmäs saa lisää kirkkautta ja tehoa. Sitä voi tietysti ensimmäiseksi kokeilla.

Just tuota tarkoitin... sekoitin puurot ja vellit :)
 
EDIT: Niin tollasta ssh-1:tä en kyllä o kuullutkaan DiMarziolta, vai tarkoititko Seymour Duncanin SSL:1? Se hyvä mikki. Kuten tuossa jo mainitut Bare Knucklet.

Budjetti on "sopiva"... sanoisinko että alle 100 euroa.

Lollar blackface! Atakkia löytyy :-)

noon: Just tuota tarkoitin... sekoitin puurot ja vellit :)
 
EDIT: Niin tollasta ssh-1:tä en kyllä o kuullutkaan DiMarziolta, vai tarkoititko Seymour Duncanin SSL:1? Se hyvä mikki. Kuten tuossa jo mainitut Bare Knucklet.
 
SSL-1 on hyvä mikki (mulla ollut ykköskitarassa vuodesta 2001), mutta kovin tehokas se ei mielestäni ole. Mutta kirkkautta siitä löytyy, eikä se mikään kylmin vintagemikki kuitenkaan ole. Hienosti putsautuu kitaran volasta. Tähän tietty vaikuttaa moni muukin asia.
 
Onhan siinä kilo-ohmeja vähän enemmän kuin normi 50-luvun mikissä, vaikka sitä 50's settinä markkinoidaan. Mutta kohmithan ei kerro koko totuutta mikin kuumudesta, vaan myös henriesit (induktanssi) ym. vaikuttaa.

Laulava Kylätohtori: Lisää potkua tarkoittaa helposti vähemmän kirkkautta. Irish tour on kyllä hyvä, mutta suosittelisiko sitä, jos haetaan lisää kirkkautta. Vaikea tietysti sanoa, kun ei nuo tämän hetkiset ole tuttuja. Mutta IT on kyllä loistava vähän tehokkaampi perinteinen mikki.
 
Sepä se. Kun haetaan potkua ja kirkkautta täytyy päättää kuinka paljon kumpaakin haluaa ja hakea sopiva tasapaino. Oman kokemuksen mukaan saundin selkeys joka noissa Bare Knucklen mikeissä on antaa tietynlaisen "kirkkauden" tunteen. Siis vaikka on todella kuuma mikki, se ei ole tumma tai tunkkainen kuitenkaan. Usein tunkkainen saundi ei korjaannu pelkästään yläpäätä lisäämällä vaan potku voi puuttua myös keskiäänistä. Eli voisin suositellakin. :)
 
Toki jos selkeästi halutaan kirkasta heleyttä erityisesti puhtaat saundit edellä, kääntyisin vintage-osastolle suoraan.