Kitarat: kitarakamat ›

Soittoharrastuksen puolisen vuotta sitten aloittaneelle sukulaispojalle pitäisi hankkia 15-vuotislahja -- poika on tähän saakka harjoitellut akustisella ja nyt olisi ensimmäisen sähkökepin aika.
 
Onko tähtäin liian alhaalla vai liian korkealla, jos paketista putkahtaa tällainen? http://www.thomann.de/fi/epiphone_gothic_lespaul_studio.htm
 
Esimerkiksi sopiiko otelauta harjoittelevalle murrosikäiselle teinille käteen, ja ennen kaikkea kestääkö Epiphonen Les Paul -mallit sen verran aikaa (jälleenmyyntiarvo?) ja käyttöä, että muutaman vuoden kuluttua hän voi sitten itse sijoittaa kesätyörahansa seuraavaan haluamaansa kitaraan?
 
Sen verran on vaivihkaa tullut udeltua, että hevisoitanta on miehenalun mieleen ja Les Paul -mallinen kelpaa ulkonäön puolesta. Siksi kuulisin tämän palstan asiantuntijoilta lisää Epiphonen LP:n ominaisuuksista ja käyttökokemuksista..
 
Nöyrä kiitos etukäteen.

Onko tähtäin liian alhaalla vai liian korkealla, jos paketista putkahtaa tällainen? http://www.thomann.de/fi/epiphone_gothic_lespaul_studio.htm
 
Ei ollenkaan huono valinta. ;)

Ei minustakaan pöllömpi valinta. Epiphonen skebat ovat sopevan tasaista ja kestävää laatua. Kyllä tuosta kitarasta ihan kohtuullisesti saa takaisinkin, jos/kun sen käytettynä myy eteenpäin.
 
Kun kitara kerran lahjaksi tulee, niin käytännön testaus ei varmaan tule kysymykseen. Muuten olisin suositellut kokeilemaan ensin, miten kaulan otelauta sopii soittajan sormille. Nyt pitää tietty mennä vähän sokkona. Mutta kyllä hevistikin Epin Lespalla alkuun pääsee.

15 -vuotias minä olisi ollut onnesta ymmyrkäisenä tuollaisesta :)