Kitarat: kitarakamat ›

Voisiko joku kertoa perusteellisesti, mikä ero on A-luokan, B-luokan ja A/B-luokan kitaravahvistimilla? Ja olisi mukava, jos joku nimeäisi muutaman esimerkin, mikä valmistaja valmistaa kunkin luokan kitaravahvistimia.

Riippuu vähän kuinka perinpohjaista teknistä tietoa aiheesta kaipaat... Wikipediasta löytyy kuitenkin teknistä dataa:
 
http://en.wikipedia.org/wiki/Electronic_amplifier#Amplifier_classes
 
Kyse on siis siitä millä tavalla päätevahvistimen putket (tai trankut) vahvistvat signaalia - vahvistaako yksittäinen putki koko aaltomuotoa vaiko pelkästään puolikasta siitä. Push-pull-päätteissä pääteputket on kytketty pareittain siten, että toinen putki vahvistaa aaltomuodon positiivisen ja toinen negatiivisen osan. Näin toimitaan siis AB-luokan laitteissa. A-luokassa yksittäinen putki hoitaa koko aallon. AB-luokassa samoista putkista saadaan enemmän tehoa, mutta soundi on erilainen signaalin säröytyessä johtuen harmonisten signaalikomponenttien suodattumisesta. Näistä joku muu voi jatkaa tarkemmin.
 
Jotta tilanne ei olisi liian yksinkertainen, eräiden päätteiden toiminta riippuu saapuvasta signaalista ja vaihtelee hieman A ja AB-tyyppien välimaastossa. Pelkän yksittäisen B-luokan vahvistimen käyttö ei olisi mielekästä äänisovelluksissa, koska se tuottaisi puoliaaltotasasuunnattua signaalia, eli suomeksi hillitöntä säröä. Kahdesta B-luokan vahvistimesta voidaan rakentaa push-pull-pääte, mutta käytännössä silloin päädytään hallitsemaan säröä AB-konfiguraatiolla, joka on teknisesti varsin lähellä B-luokan push-pullia. Tässä kuvaan astuu monista vahvistimista tuttu bias-säätö.
 
Monet valmistajat rakentavat kyllä erilaisiin rakenteisiin perustuvia laitteita, mutta se soundi jota yleensä pidetään tyypillisenä Marshall-soundina on tuotettu ajamalla AB-luokan päätettä särölle. Moderneissa Hi-gain-laitteissa on lähes poikkeuksetta AB-pääte. A-luokan laitteita löytyy kyllä paljon Fenderin valikoimista, varsinkin pienissä malleissa. Ainakin jos vahvistimessa on vain yksi pääteputki, se on A-luokassa. Muutoin pitäisi tietää tarkemmin päätteen rakenteesta.
 
Tässä vähän alkua, toivottavasti tästä oli jotain iloa..
 
EDIT: pientä tarkennusta

Tässä pari artikkelia på engelska:
http://www.aikenamps.com/ClassA.htm
http://www.aikenamps.com/VoxAC30classA_2.html
 
Eli noiden perusteella kyseessä on juttu, jolla ei ole soittajan kannalta paskankaan väliä. Ainakaan itse en osaa erottaa A- tai AB-luokassa toimivan vahvistimen luokkaa pelkän soundin perusteella ja sanoisin, että eivät kyllä osaa muutkaan. Vahvareissa on kuitenkin niin paljon muita juttuja, jotka vaikuttavat soundiin.

Jos englanti taittuu, niin tää Randallin teksti selvitti ainakin mulle paljon ko. aiheesta:
http://www.mesaboogie.com/US/Smith/ClassA-WebVersion.htm

Eli noiden perusteella kyseessä on juttu, jolla ei ole soittajan kannalta paskankaan väliä. Ainakaan itse en osaa erottaa A- tai AB-luokassa toimivan vahvistimen luokkaa pelkän soundin perusteella ja sanoisin, että eivät kyllä osaa muutkaan. Vahvareissa on kuitenkin niin paljon muita juttuja, jotka vaikuttavat soundiin.
 
Möykän kovuuden kyllä kuulee. AB tuuttaa paljon kovempaa. Soundieroa ei kyllä tarttunut matkaan...

Möykän kovuuden kyllä kuulee. AB tuuttaa paljon kovempaa. Soundieroa ei kyllä tarttunut matkaan...
 
Sillä Matamp 1224:llahan minkä kaveris osti niitä eroja on helppo kokeilla, kun on se A - A/B kytkin.
Ekanahan siinä on se volyymiero, mutta eroa löytynee myös kuinka tiukasti vahvari reakoi pikkaukseen. Ja mikä nuotin decay on heti kovan iskun jälkeen. Tosin saahan class A koneeseenkin lisää sitä "attackia" muuttamalla takaisinkytkentää.
Mutta yleensä AB:tä pidetään ,tiukempana, nopeampana, peräänantamattomampana ja muita vekkuleita adjektiiveja, mitkä kukin käsittää sitten miten käsittää.
Mutta tolla Matampilla niitä on kiva kokeilla. :)

Jaa perusteellisesti? Class A = Rock, Class A/B = Heavy.

Sillä Matamp 1224:llahan minkä kaveris osti niitä eroja on helppo kokeilla, kun on se A - A/B kytkin.
Ekanahan siinä on se volyymiero, mutta eroa löytynee myös kuinka tiukasti vahvari reakoi pikkaukseen. Ja mikä nuotin decay on heti kovan iskun jälkeen. Tosin saahan class A koneeseenkin lisää sitä "attackia" muuttamalla takaisinkytkentää.
Mutta yleensä AB:tä pidetään ,tiukempana, nopeampana, peräänantamattomampana ja muita vekkuleita adjektiiveja, mitkä kukin käsittää sitten miten käsittää.
Mutta tolla Matampilla niitä on kiva kokeilla. :)
 
Jaa niin...siinähän tosiaan on myös sama kytkin. Enpä ole vielä siihen kerennyt perehtymään ollenkaan. Pitää vissiin joku kaunis päivä ottaa se vähän tarkasteluun.

Jaa perusteellisesti? Class A = Rock, Class A/B = Heavy.
 
Mä sanoisin Class A=rockhevijazzpopyms. Class A/B = metalli.
...mut joo.

Jos noiden eroa vielä tarkastelee tekniseltä kannalta niin tuskinpa näiden väliltä suurta eroa löytyy puhtailla soundeilla. A- ja A/B-luokan laitteet säröytyvät kuitenkin keskenään eri tavoin ihan rakenteellisista syistä. En nyt onnistunut löytämään aiheesta kunnollista artikkelia netistä, mutta tässä nimim. Ricochet kirjoittaa aiheesta varsin hyvin:
 
http://www.guitarnoise.com/forums/viewtopic.php?f=24&t=32432
 
Eli noin pääpiirteissään, A-luokan päätteessä säröä syntyy signaalin negatiivisilla huipuilla kun putki kylmästi katkoo koko signaalia ja positiivisilla huipuilla harmonisena särönä (parilliset harmoniset). A/B-päätteessä taas sekä negatiivinen että positiivinen huippu tuottavat harmonista säröä parittomina harmonisina. Näiden välillä pitäisi kyllä olla kuultava ero.
 
Se on sitten vielä asia erikseen että miten mikäkin pääte reagoi soittodynamiikkaan, transientteihin jne. Niistähän tuossa on ollutkin jo puhetta. Joka tapauksessa se on täysin makuasia mikä laite sopii mihinkin käyttötarkoitukseen.

Kannattaa sitten muistaa, että vahvistinluokitukset on vahvistimen lineaariselle toiminta-alueelle.
 
Esim. kun A-luokan kitaravahvistinta ajetaan tarpeeksi särölle, niin ei putki/transistori johda koko signaalin ajan.
 

 
Push-pull-päätteissä pääteputket on kytketty pareittain siten, että toinen putki vahvistaa aaltomuodon positiivisen ja toinen negatiivisen osan.
Näin siis b-luokassa. Push pull pääte voi ihan hyvin olla vaikka A-luokassa.

Jaa perusteellisesti? Class A = Rock, Class A/B = Heavy.
 
Lähes kaikki yli 10W kitaravahvistimet toimii jossain muussa kuin A-luokassa. Näköjään Fender, Gibason ja muut teki jo 40- ja 50-luvuilla aika paljon heavy vahvistimia.

Sillä Matamp 1224:llahan minkä kaveris osti niitä eroja on helppo kokeilla, kun on se A - A/B kytkin.
Ekanahan siinä on se volyymiero, mutta eroa löytynee myös kuinka tiukasti vahvari reakoi pikkaukseen. Ja mikä nuotin decay on heti kovan iskun jälkeen. Tosin saahan class A koneeseenkin lisää sitä "attackia" muuttamalla takaisinkytkentää.
Mutta yleensä AB:tä pidetään ,tiukempana, nopeampana, peräänantamattomampana ja muita vekkuleita adjektiiveja, mitkä kukin käsittää sitten miten käsittää.
Mutta tolla Matampilla niitä on kiva kokeilla. :)
 
Mulla on ollut pari Single -ended-päätteellä olevaa vahvistinta ja niissä on kyllä ollut selkeästi enemmän atakkia ja vähemmän kompressointia kuin AB-vehkeissä. Noita ei ole kiva soittaa ellei niitä saa väännettyä sinne säröytymisen rajamaille.. Että suurien linjavetojen tekeminen ei välttämättä kanna hedelmää.

Mulla on ollut pari Single -ended-päätteellä olevaa vahvistinta ja niissä on kyllä ollut selkeästi enemmän atakkia ja vähemmän kompressointia kuin AB-vehkeissä. Noita ei ole kiva soittaa ellei niitä saa väännettyä sinne säröytymisen rajamaille.. Että suurien linjavetojen tekeminen ei välttämättä kanna hedelmää.
 
No näihin attack ja decay asioihin vaikuttaa kaiketi vähän muutkin asiat kuin pelkästään vahvistimen luokka. Omat kokemukset Matampista single ended modessa oli vähemmän ärhäkkä kuin esim kahdella fixed bias putkella soitettuna. Ja tämä monipuolisuus on just ton 1224:n hyvä puoli. Ja toisaalta en ole ikinä soittanut vahvistimella enempää dynamiikka kuin Mad Professorissani joka taasen on class AB. Toisaalta en näe attackin ja kompressoin toisiinsa liittämiseen mitään tarvetta edes.

Siis hetkinen. Mun käsittääkseni A-luokassa yksi komponentti ikäänkuin kelluu nollassa voltissa ja sen johtavuutta muuttelemalla saadaan jännite plus- tai miinuspuolelle. Tyhjäkäynnillä se johtaa silleen puoliks ja häviötehoa on runsaahkosti. B:ssä taas ensimmäinen komponentti vahvistaa pluspuolen ja toinen miinuspuolen. Komponentit ei johda tyhjäkäynnillä, joten häviötehoa on vähän. AB taas on jotenkin säädetty sillein, että pikkutehoilla se toimii A:ssa ja suuremmilla tehoilla B:ssä.
 
Menikö oikein?

Jaa perusteellisesti? Class A = Rock, Class A/B = Heavy.
 
Mä sanoisin Class A=rockhevijazzpopyms. Class A/B = metalli.
...mut joo.
 
Höpö höpö nyt molemmat!

No näihin attack ja decay asioihin vaikuttaa kaiketi vähän muutkin asiat kuin pelkästään vahvistimen luokka. Omat kokemukset Matampista single ended modessa oli vähemmän ärhäkkä kuin esim kahdella fixed bias putkella soitettuna. Ja tämä monipuolisuus on just ton 1224:n hyvä puoli. Ja toisaalta en ole ikinä soittanut vahvistimella enempää dynamiikka kuin Mad Professorissani joka taasen on class AB. Toisaalta en näe attackin ja kompressoin toisiinsa liittämiseen mitään tarvetta edes.
 
A-luokan vahvistimen pääteputket imaisevat suunnilleen saman verran virtaa vahvistimen virransyöttöpuolelta riippumatta signaalista (hetkittäisestä vahvistettavasta signaalitasosta). A/B:ssä taas tämä vaihtelee melko runsaasti (tästä suositus biasoida A/B luokan vahvistin 70% putkelle speksatusta maksimista biasoidessa "tyhjäkäynnillä", soitettaessa jotain putket vievät enemmän virtaa kuin tyhjänä). Signaalitason mukaan kasvavasta virransyönnistä johtuen A/B-luokan vahvistimet, etenkin putkitasasuuntaajalla varustetut sellaiset, kompressoivat ns. sagin takia signaalia enemmän kuin A-luokan vehkeet. Virransyötön kondensaattoreista kyllä löytyy jonkun verran mehuja yllättävän virransyönninkin alkuvaiheessa, joten aivan sitä terävintä attackia tämä ei sinällään tosiaan kauheasti huononna.

A-luokan vahvistimen pääteputket imaisevat suunnilleen saman verran virtaa vahvistimen virransyöttöpuolelta riippumatta signaalista (hetkittäisestä vahvistettavasta signaalitasosta). A/B:ssä taas tämä vaihtelee melko runsaasti (tästä suositus biasoida A/B luokan vahvistin 70% putkelle speksatusta maksimista biasoidessa "tyhjäkäynnillä", soitettaessa jotain putket vievät enemmän virtaa kuin tyhjänä). Signaalitason mukaan kasvavasta virransyönnistä johtuen A/B-luokan vahvistimet, etenkin putkitasasuuntaajalla varustetut sellaiset, kompressoivat ns. sagin takia signaalia enemmän kuin A-luokan vehkeet. Virransyötön kondensaattoreista kyllä löytyy jonkun verran mehuja yllättävän virransyönninkin alkuvaiheessa, joten aivan sitä terävintä attackia tämä ei sinällään tosiaan kauheasti huononna.
 
Kumpaakan noista (Matamp ta Mad Professor) ei biasoida lähellekkään tuota paremminkin vanhoille marsuille sopivaa 70%:a tai vielä vähemmän yli putkien speksien menevää AC30:stä.
MP:n lepovirrat el34:lle n. 22mA ja Matamp 1224 n. 25mA, GT1: 18mA.
Ja kaikkiin näihin havaintoihin attackista, decaystä tai kompressiosta olen käyttänyt korviani teorian sijaan. Kyllähän plexi reissueni tai jokin engli kompuroi toisaalta ihan kylliksikin. Eli kai tuo kaiken kaikkinen piirin toteutuskin asiaan vaikuttaa. Harmi ettei ole tallella faktaa MP:n suunnittelijalta tuosta class/kompressioasiasta tähän hätään. Mutta kaupastahan noita saa ja sitten vaan omin korvin toteamaan. ;)
Onhan kylläkin tunnettu fakta putkitasurin ja AC30 ns class A:n hirmuinen sag, vahvistimen toimiessa kuitenkin AB-luokassa. Eli kyllä voxi kompuroi oikeinkin iloisesti.

* Soittakaa enemmän, kelatkaa vähemmän *
 
:D
 
/sv

* Soittakaa enemmän, kelatkaa vähemmän *
 
:D
 
/sv
 
Ei, ei ,ei, ja korvia nyt ei saa ainakaan käyttää. =D