Kitarat: kitarakamat ›

Lauantai-iltaa
 
Sadekelin ratoksi ajattelin että on viimeinkin tullut aika opetella säätämään bias. Ripeästi kaivoin yleismittarin, sekä ural tonen biasointiohjeet esiin ja rupesin availemaan chassista. No eipä se sähköstä ymmärtämättömälle niin helppoa sitten ollutkaan: seuraavassa tietoja vahvistimesta, sekä koitan kuvien kera selvittää missä homma tyssäsi heti alkuunsa.
 
Sunn 200S
Fixed bias
piirikaavio: http://sunn.ampage.org/site/schematics/220s.gif
Tasuriputki = 5V3
Etuaste = 12AX7
Vaiheenkääntäjä = 6AN8A
Pääteaste = 2 X 6550
 
Ural tonen biasointiohjeista luin, että "Avattuasi vahvistimen ja tarkistettuasi, että virtalähteessä ei ole enää jännitteitä varautuneena, etsi ulostulomuuntaja. Tästä muuntajasta (ensiöstä) lähtee kolme johtoa pääteasteeseen. Kaksi niistä menee putkien kannoille ja yksi virtalähteeseen (ensiön keskiulosotto). Jos vahvistissa on 6L6-, EL34-, 6550-, KT66-, KT88-, 6V6 -putket, niin muuntajan kaksi johtoa menevät pääteputkien 3 pinniin."
 
6550 on sama putki kuin KT88, joten tätä ohjetta tulisi soveltaa. Vahvistimessani (niinkuin kaikissa putkivahvistimissa jota olen nähnyt on kaksi samannäköistä muuntajaa; sitä kumpi on ulostulomuuntaja en tiedä. Se pitäisi selvitä kuitenkin selvitä pinneihin 3 kiinnitetyistä johdoista.
 
http://kuvablogi.com/nayta/iso/img1017976.jpg
 
yllä olevassa kuvassa on pääteputkien kannat. Vasemmalla puolella on pinniin 3 kiinnitetty vihreä/sininen piuha ja oikean puolen pinniin kolme on kiinnitetty sininen piuha. Mutta samasta muuntajasta, saman reijän kautta tulee myös kolme lisäpiuhaa, joista kaksi menevät myös pääteputkille, molemmat pinneihin 4 (kuvassa seuraava pinni alas, vasemmalla puolella vihreä/valkoinen piuha ja oikealla vihreä piuha). Kolmas näistä piuhoista menee jonnekkin etuasteputken suuntaan.
 
Kummastakaan muuntajasta ei näiden neljän piuhan lisäksi kuitenkaan mene suoraan muita johtoja, joten näitä johtoja tässä varmaan metsästetään, mutta koska muuntajasta tulee enemmän piuhoja kuin ohjeen mukaan piti tulla, niin mulla meni heti sormi suuhun.. Mistä siis löytäisin tämän ohjeen tarkoittaman komannen piuhan, ensiön keskiulosoton jotta voisin mitata pinnien ja kolmannen johdon välisen vastuksen?
 
Lisää kuvia (jos näistä apua on):
 
laitos kokonaisuudessaan:
http://kuvablogi.com/nayta/iso/img1017995.jpg
 
Toisesta muuntajasta lähtevät piuhat (siitä muuntajasta josta tekstissä puhutaan, pääteputkille menevät piuhat näkyvät ylävasemmalla):
http://kuvablogi.com/nayta/iso/img1017977.jpg
 
Toisesta muuntajasta lähtevät piuhat (menevät mm. tasasuuntausputken kannan pinneille):
http://kuvablogi.com/nayta/iso/img1017978.jpg
 
Tasasuuntausputken kanta:
http://kuvablogi.com/nayta/iso/img1017979.jpg
 
Toivon, että jaksatta suhtautua kärsivällisesti tähän viestiin. Luulen, että tästä saattaisi olla apua myös muille, jotka eivät ymmärrä sähköstä niin paljon, mutta haluaisivat opetella säätämään vahvistimen biasin itse.

 
6550 on sama putki kuin KT88, j
 
l
 
Kukas tuommosta on tarinoinut?
 
Aivan eri putki saundiltaan ,rakenteeltaan ja ulkonäöltään ,virrat heiluu putkikohtaisesti joskus samoilla alueilla mutta ei se samaksi sitä tee sekä KT88 tuuppaa enemmän potkua kuin 6550.
 
Sama kuin väittäisi marsua ja fenkkua samaksi vaffariksi.

6550, KT88 ja KT90 ei ole ihan sama putki, mutta ne voi vaihtaa toisiinsa suoraan. Käytännön toiminnan kannalta niillä ei ole eroa ja biasointi on samanlainen toimenpide näillä kaikilla, ts. pinnien funktiot on yhä samat.

Mut joo, en haluaisi olla ilonpilaaja, mutta jos ei tunnista ulostulomuuntajaa ja virtamuuntajaa toisistaan niin vahvarin sisuskalut ja sen 400 voltin jännitteet ei ehkä ole kaikista turvallisimmat seuralaiset.
 
Joka tapauksessa, verkkomuuntajalta menee piuhat suoraan tasasuuntausputkelle. Tästä voidaan päätellä että se toinen siis on ulostulomuuntaja. Ulostulosta myös menee piuhat kajarilähdölle, joten ne eivät ole siis ne piuhat mitä tässä haetaan. Eliminoimalla piuhat yksitellen jää pelkästään oikeat biasointiin tarvittavat johdot.

Korvaa päättäreiltä menevä maa 1ohm vastuksella ja kato B+, lasket siitä, paljon helpompaa ja turvallisempaa...jos ei taitu, kehotan kääntymään ammattilaisten puoleen, ettei räpsähdä ;)
 
/sv

Sama kuin väittäisi marsua ja fenkkua samaksi vaffariksi.
 
No täähän on vaan siitä kiinni notta mitä malleja vertaa...
 
Tweed bassman vs. JTM45:
"Its circuit is not 'similar' to a Bassman, it's not 'derived' from a Bassman - it IS a Bassman, even in the quirky layout of the controls."
 
Lainaus kirjasta The Soul of Tone - Celebrating 60 Years of Fender Amps
 
Aloittajalle senverran, että varovaisuutta mukaan. Kuten jo sanottu, jos tuntuu liian hankalalta -> huoltoon.

Sama kuin väittäisi marsua ja fenkkua samaksi vaffariksi.
 
Tarkoitin sillä siis vain sitä, että biasin säätämisen kannalta ei ole merkitystä. Soundillisesti joo, on eri putki.
 
Mut joo, en haluaisi olla ilonpilaaja, mutta jos ei tunnista ulostulomuuntajaa ja virtamuuntajaa toisistaan niin vahvarin sisuskalut ja sen 400 voltin jännitteet ei ehkä ole kaikista turvallisimmat seuralaiset.

Joka tapauksessa, verkkomuuntajalta menee piuhat suoraan tasasuuntausputkelle. Tästä voidaan päätellä että se toinen siis on ulostulomuuntaja. Ulostulosta myös menee piuhat kajarilähdölle, joten ne eivät ole siis ne piuhat mitä tässä haetaan. Eliminoimalla piuhat yksitellen jää pelkästään oikeat biasointiin tarvittavat johdot.
 
Se, etten ymmärrä muuntajien välisiä eroja ei tarkoita sitä, että välttämättä tarttuisin kummastakin yhtäaikaa kiinni märillä käsillä. Juuri sen takia tässä kyselenkin, ettei sattuisi mitään. Tähän asti homma on ainakin ollut riskitöntä, kun virtaa ei ole kytketty päälle ja vahvistin on ollut kaksi viikkoa sitten viimeksi päällä.
 
Okei, ulostulomuuntaja on siis paikannettu ja nyt tarvitsee vielä löytää 'ensiön keskiulosotto'. Tuosta mainitsemastani muuntajasta lähtee piuhat myös kajarilähdölle, mutta ne tulevat eri reiästä kun pääteputkille menevät piuhat. Tuossa kuvassa kajarilähtöjen jakit näkyvätkin ja oikeanpuoleisesta reiästä tulevat piuhat menevät niihin.
 
http://kuvablogi.com/nayta/iso/img1017977.jpg
 
Yksikään ulostulomuuntajasta lähtevä piuha ei kylläkään mene ainakaan suoraan virtamuuntajalle (ainoastaan pääteputkien kannoille ja kajarilähdöille). Ainoa piuha joka tekee poikkeuksen on tuo vasemmasta reiästä lähtevä punainen piuha, joka menee ensin etuasteen putkelle (piiriin, ei suoraan kantaan) ja jatkaa siitä matkaansa massiivisen kokoisen kondensaattorin juureen.

Se, etten ymmärrä muuntajien välisiä eroja ei tarkoita sitä, että välttämättä tarttuisin kummastakin yhtäaikaa kiinni märillä käsillä. Juuri sen takia tässä kyselenkin, ettei sattuisi mitään. Tähän asti homma on ainakin ollut riskitöntä, kun virtaa ei ole kytketty päälle ja vahvistin on ollut kaksi viikkoa sitten viimeksi päällä.
 
Okei, riskit tulee vasta sitten kun lähdet mittaamaan, mutta se on sitten sen ajan murhe.
 
Yksikään ulostulomuuntajasta lähtevä piuha ei kylläkään mene ainakaan suoraan virtamuuntajalle (ainoastaan pääteputkien kannoille ja kajarilähdöille). Ainoa piuha joka tekee poikkeuksen on tuo vasemmasta reiästä lähtevä punainen piuha, joka menee ensin etuasteen putkelle (piiriin, ei suoraan kantaan) ja jatkaa siitä matkaansa massiivisen kokoisen kondensaattorin juureen.
 
Jos vahvarisi on originaali, niin piirikaaviosta voit nähdä keskiulostulon. Se on nimensä mukaisesti keskellä, elikkä lähtee ensiokäämin keskeltä etemään. Väriksi piiripiirikaavio kertoo sille punaisen, joten se punainen siellä vahvarissa on vahva veikkaus oikeaksi piuhaksi, eikä se piirikaavionkaan mukaan mene suoraan virtalähteelle. Voit katsoa tuolta itsekin, RED menee kohtaan A ja A jatkuu piirikaavion vasemmassa alalaidassa, menee keskelle, kuristimen, konkan ja vastuksen liittymäkohtaan.
 
Tärkeä huomio näissä hommissa on se, että reaalimaailma ei fyysiseltä sijoittelultaan välttämättä näytä yhtään siltä mitä piirikaavio. Esim. tässä tapauksessa vaikka nuo isot konkat on piirikaaviossa vierekkäin siististi, niin ne on tuolla hujan hajan pitkin konehuonetta. Sitä vaan selitän, että se piirikaavio on melkein paras apu näitä tehdessä mutta sen lukeminen on joskus konstikasta, esim. tässä tapauksessa ongelman ratkaisu löytyy kaaviosta.

Itse olen aina ollut siinä luulossa että KT88 on vain Eurooppa merkintä 6550 - putkelle, tai toisinpäin. Jos niissä jotain suurempiä eroja on, niin tässähän sitä viisastuu sitten. Oman bassostyrkkarin manuaali ainakin sanoo että kumpaakin saa huoletta lappaa sisään.
 
Melkoinen mörkö tuo Sunn )))O:n vahvistin... Hieno on. Onneksi omassa styrkkarissa on mittauspisteet ja säätöpotikka takana ja toisessa on autobias, ei ole tämmöisiä tarvinnut murehtia. Voisi mennä jo sormi suuhun.

Itse olen aina ollut siinä luulossa että KT88 on vain Eurooppa merkintä 6550 - putkelle, tai toisinpäin. Jos niissä jotain suurempiä eroja on, niin tässähän sitä viisastuu sitten. Oman bassostyrkkarin manuaali ainakin sanoo että kumpaakin saa huoletta lappaa sisään.
 
Juu, ovat vähän eri putkia mutta biasoinnin saa yleensä kohdalleen ilman bias piirin komponenttien vaihtoa. Samanlailla voidaan kai ajatella seuraavista putkipareista:
EL34 - KT77
6L6 - KT66

Itse olen aina ollut siinä luulossa että KT88 on vain Eurooppa merkintä 6550 - putkelle, tai toisinpäin. Jos niissä jotain suurempiä eroja on, niin tässähän sitä viisastuu sitten. Oman bassostyrkkarin manuaali ainakin sanoo että kumpaakin saa huoletta lappaa sisään.
 
Niissä on tehoeroja ja sen sellaista, mut tosiaan niitä voi lappaa toistensa paikalle ihan miten haluaa. Että ne toimii kyllä niinkuin pitääkin kunhan biasoi uudestaan.

No kiitokset vastauksesta. Kummassakohan noissa on enemmän headroomia tossa KT88:ssa vai 6550:ssa? Kun joskus joutuu kuitenkin vaihtamaan pasuunavahvistimeen putket. 6550 on halvempi tosin.

No kiitokset vastauksesta. Kummassakohan noissa on enemmän headroomia tossa KT88:ssa vai 6550:ssa? Kun joskus joutuu kuitenkin vaihtamaan pasuunavahvistimeen putket. 6550 on halvempi tosin.
 
No 6550 tuppaa ainakin useasti esiintymään bassovahvistimissa missä sitä headroomia, eli päähuonetta haetaan.

Yksikään ulostulomuuntajasta lähtevä piuha ei kylläkään mene ainakaan suoraan virtamuuntajalle (ainoastaan pääteputkien kannoille ja kajarilähdöille). Ainoa piuha joka tekee poikkeuksen on tuo vasemmasta reiästä lähtevä punainen piuha, joka menee ensin etuasteen putkelle (piiriin, ei suoraan kantaan) ja jatkaa siitä matkaansa massiivisen kokoisen kondensaattorin juureen.
 
Se on juuri se punainen (A). Samaan napaan (konkalla) on myös kytketty kuristimelta tuleva ruskea piuha. Siittä konkan navasta ja pääteputken 3. navan välistä voi mitata ulostulomuuntajan ensiön tasavirta vastuksen. Pitäis olla luokkaa 10ohmista 100ohmiin (tai jotain sinnepäin).
Kannattaa ensalkuun tarkastaa ettei konkalle ole jäänyt jännitettä eli vaikka siittä navasta ja kotelon jostain maadoituskohdasta mittarin DC alueelta pitää näyttää lähellä nollaa (voi olla muutama voltti, loput voi purkaa muutaman kilo ohmin vastuksella).
Aiemmin oli mainittu että suotokonkkia olisi hujan hajan pitkin koteloa. Eipäs pidä paikkaansa vaan kuten useimmissa vanhoissa putkikoneissa, niin myös tuossa on näköjään käytetty konkkaa joka sisältää nuo neljä konkkaa (3X20uF + 30uF).
 
Varovaisuutta sitten! 500V on paljon! Hengenvaarallinen jännite.

Se on juuri se punainen (A). Samaan napaan (konkalla) on myös kytketty kuristimelta tuleva ruskea piuha. Siittä konkan navasta ja pääteputken 3. navan välistä voi mitata ulostulomuuntajan ensiön tasavirta vastuksen. Pitäis olla luokkaa 10ohmista 100ohmiin (tai jotain sinnepäin).
Kannattaa ensalkuun tarkastaa ettei konkalle ole jäänyt jännitettä eli vaikka siittä navasta ja kotelon jostain maadoituskohdasta mittarin DC alueelta pitää näyttää lähellä nollaa (voi olla muutama voltti, loput voi purkaa muutaman kilo ohmin vastuksella).
Aiemmin oli mainittu että suotokonkkia olisi hujan hajan pitkin koteloa. Eipäs pidä paikkaansa vaan kuten useimmissa vanhoissa putkikoneissa, niin myös tuossa on näköjään käytetty konkkaa joka sisältää nuo neljä konkkaa (3X20uF + 30uF).
 
Varovaisuutta sitten! 500V on paljon! Hengenvaarallinen jännite.
 
Kiitos vinkistä
 
Miksiköhän resistanssin tulos heittelee niin paljon? Toisen putken 'keskiarvoksi' sain n. 82,5 ohmia ja toisen 70,8 ohmia. Mittarin tulostaulu seilasi kuitenkin koko ajan noin 5 ohmia johonkin suuntaan, mutta palasi sitten lopulta mainitsemieni arvon lähelle. Onko yleismittarini yksinkertaisesti huono? Kuinka tarkkaan arvo tulisi resistanssia mitattaessa saada? Lisäksi kun pidin + puikkoa putken pinnissä niin välillä tuloksen mittaus katkesi, eli piti löytää pinnistä sellainen kohta jossa mittaus ei välillä katkea. Tämä ilmeisesti johtuu vaan 40 vuotta vanhasta kolvauksesta, jonka sähkönjohtavuus ei pinnalta ole varmaan kovinkaan hyvä?
 
edit: tai siis ei seilannut 5 ohmia, vaan 5 kymmenesosaohmia; eli esimerkiksi tuo tuo 82,5 ohmia saattoi käydä välillä 82,7:ssä, siitä tasan 82:een ja sitten takaisin 82,5:een.

No täähän on vaan siitä kiinni notta mitä malleja vertaa...
 
Tweed bassman vs. JTM45:
"Its circuit is not 'similar' to a Bassman, it's not 'derived' from a Bassman - it IS a Bassman, even in the quirky layout of the controls."
 
Lainaus kirjasta The Soul of Tone - Celebrating 60 Years of Fender Amps
 
Aloittajalle senverran, että varovaisuutta mukaan. Kuten jo sanottu, jos tuntuu liian hankalalta -> huoltoon.
 
Tätä mäkin vihjailin tossa, mut viesti poistettiin koska en osannut vastata itselleen aloittajalle. Ei se mitään. En vaan muistanut jotta mitkä mallit olivat kyseessä.

Kiitos vinkistä
 
Miksiköhän resistanssin tulos heittelee niin paljon? Toisen putken 'keskiarvoksi' sain n. 82,5 ohmia ja toisen 70,8 ohmia. Mittarin tulostaulu seilasi kuitenkin koko ajan noin 5 ohmia johonkin suuntaan, mutta palasi sitten lopulta mainitsemieni arvon lähelle. Onko yleismittarini yksinkertaisesti huono? Kuinka tarkkaan arvo tulisi resistanssia mitattaessa saada? Lisäksi kun pidin + puikkoa putken pinnissä niin välillä tuloksen mittaus katkesi, eli piti löytää pinnistä sellainen kohta jossa mittaus ei välillä katkea. Tämä ilmeisesti johtuu vaan 40 vuotta vanhasta kolvauksesta, jonka sähkönjohtavuus ei pinnalta ole varmaan kovinkaan hyvä?
 
edit: tai siis ei seilannut 5 ohmia, vaan 5 kymmenesosaohmia; eli esimerkiksi tuo tuo 82,5 ohmia saattoi käydä välillä 82,7:ssä, siitä tasan 82:een ja sitten takaisin 82,5:een.
 
Ihan normaalia että mittari hakee vähän (ja johtuu juuri tod näk mittauspäiden ja mittauskohdan välisen resistanssin muuttumisesta) ja muutama kummenesosa ohmi ei tunnu missään.

Ihan normaalia että mittari hakee vähän (ja johtuu juuri tod näk mittauspäiden ja mittauskohdan välisen resistanssin muuttumisesta) ja muutama kummenesosa ohmi ei tunnu missään.
 
ok, no nuo mainitsemani arvot ovat sitten oikeat. Huomenna tarvii sit kolvailla tuo tehovastus kasaan, niin voi mitata jännitteen. Hommaa helpottaa paljon se, että pääteasteen putkien kolmansien pinnien reijät ovat jätetty tyhjiksi ja piuha on kolvattu pinnin juureen; tuosta reiästä kun mahtuu yleismittarin piikki hyvin läpi niin ei tarvitse kättä jännittää samassa asennossa mitatessa...varovaisuutta silti unohtamatta.

"Its circuit is not 'similar' to a Bassman, it's not 'derived' from a Bassman - it IS a Bassman, even in the quirky layout of the controls."
 
Määkös tän ongin tuosta kirjastani vai onko muutkin lukeneet saman? :)

Määkös tän ongin tuosta kirjastani vai onko muutkin lukeneet saman? :)
 
No kyllähän tuo(kin) kirja hyllystä löytyy. =)