Tervehdys!
Nopeasti kalliimpaa Edwardsin puoliakustista Ochanomizussa Tokiossa testasin.
Viimeistely oli siistiä, kitara oli käytetty kylläkin. Ulkonäölliset seikat olivat kunnossa
siis, joskaan itse en sellaista mustaa kitaraa päälleni pukisi.
Kaula oli omaan käteeni hieman paksumpi, mutta ei mikään tukki kuitenkaan.
Sanoisin että D-mallinen kaula oli kyseessä. Ylänauhoille pääsy on helppoa "ES-335"-
mallisissa, joskaan en saanut soimaan heiveröisilläni sormilla keppiä kunnolla.
Koska keppi oli käytetty, niin en tiedä oliko vehkeessä alkuperäiset Seymour Duncanit.
Itseäni ei kepin sähköinen ääni liiemmin vakuuttanut jonkun Fenderin putkivehkeen
läpi, mutta enpä siinä paljon asetuksia säädellyt. Potentiaalia kitarasta kyllä löytyi!
Testaaminen sitten näiden keppien suhteen, niin no, se on matka Japaniin tiedossa,
ellei joku ole vielä Suomessa Edwards puoliakustisen omistaja. Minusta oli "tarkoitus"
tulla sellainen, mutta haluamaani puoliakustista ei saa enää vintage whitenä.
Hinnat noissa kepeissä ovat kilpailukykyiset! Tietysti tullit ja arvonlisäverot tulee ottaa
huomioon. Japanista tilattaessa käyttävät postituksessa EMS:ää joka tuo soittimen Suomeen
noin kolmessa - neljässä päivässä. (Kokemusta on itsellänikin lähettämisestä,
edullista se ei ole, mutta nopeasti tulee tavara perille!)
Kannattaa miettiä jos tuollaista haluaa. Eihän se ihan kauhean hintainen sinällään
ole, kun ajattelee sen olevan Japanissa tehty puoliakustinen. Edwardsilla on paljon
muitakin kiinnostavia malleja ja puoliakustisia löytyy myös Burnylta. Burnyt kyllä
todennäköisesti väsätään Koreassa tai jossain vielä edullisemmassa maassa.
Eipä ihmeempiä tältä erää. Lennot Japaniin alkavat kallistumaan, (no joo, niin kaikkialle ...)
joten jos haluaa päästä paikan päältä hakemaan keppiään, niin kipin kapin paikan päälle.
Nyt siellä on kyllä jo kuuman kostea helle ...
- Ippei |
nikoniko
Ippei
