Kitarat: kitarakamat ›

Melkein koko kitaransoittoaikanani ei ole juuri tullut vastaan plektroja jotka eivät katkeilisi (ainakin minun soitossani) vaan ennemminkin kuluisivat loppuun. Olisin äärettömän kiitollinen jos joku osaa vinkata tämmöisiä "joustavia", eikä katkeilevia plektroja. Olen vuosikaudet jo tehnyt plektrani itse mm. tyhjistä muovipurkeista; nämä ovat ainoita jotka kestävät - mutta välistä tuohonkin tympääntyy.

Mitä ihmettä sä teet soittaessa???
 
Muutama suosikkipleku joita on tullu vastaan, jos näistä olis vaikka apua.
 
Tässä pleku joka kestää varmaan ydinsodan, melko terävä kärki, hyvin kova, kuluu mutta hitaasti. Jakaa varmasti mielipiteitä. Ehkä enemmän tarkkaan hevin rytkytykseen koska tän taittaminen pitää tehä pihdeillä.
http://www.thomann.de/fi/pickboy_carbon_nylonpick.htm
 
Tää on ollu mulla ns. standardipleku, pyöreähkö, paksu, keskielastinen ja kuluu soittaessa:
http://www.thomann.de/fi/dunlop_delrin_500_pick_magenta_set.htm
 
Tässä taas mukavan elastinen mutta silti paksu:
http://www.thomann.de/fi/dunlop_nylon_standard_10.htm
 
Ite en jotenkaan osaa soittaa ohuilla ja lepsuilla joten olen nyt viimeisenä tykännyt tuosta jälkimmäisestä.

Katkeilevia plekuja???! Dunlopin 0.96 mm, aniliininpunaiset, kiiltäväpintaiset namipalat ovat olleet lemppareitani pitkään. Perusplekuja ei sen enempää, mutta eivät ole katkeilleet omassa rapsutuksessani.

Slightly OT, sain tossa eräällä keikalla taottua Dunlopin JazzIIIXL-plekun soittamalla poikki. Olin hämmentynyt. Mutta kitarahan on lyömäsoitin.

Mie en ole saanut "soittourani" aikana yhtäkään plekua katki/poikki/rikki/halki..
Korkeintaan logo on hankautunut poiskauas.
Mutta jos kestävää plektraa haluat, niin kokeile Dunlopin gator grippejä. Mielellään melko paksuja. Pitäisi kestää.

Tässä taas mukavan elastinen mutta silti paksu:
http://www.thomann.de/fi/dunlop_nylon_standard_10.htm
 
Ite en jotenkaan osaa soittaa ohuilla ja lepsuilla joten olen nyt viimeisenä tykännyt tuosta jälkimmäisestä.
 
Olisi vissiin pitänyt vähän tarkentaa, eli plektran täytyy olla sen verran lepsu että se kuitenkin taittuu. Näitä omia "patenttiplektroja" kun voi taitella vaikka U:n muotoon ja ne eivät sitten niin ikinä katkea; minkä kaupan plektrat taas tekevät - poissulkien siis tuollaiset todella jämäkät joita en käytä laisinkaan muuta kuin tietenkin basson kanssa.
 
Mutta kiitos näistä vinkeistä, ainakin ylläoleva Dunlop menee kokeiluun ja ehkä myös se Pick Boy jos on taipuvaa sorttia. Olisi vaan aika unelma löytää plektra johon on tyytyväinen, meikäläiselle "iso juttu".

E: ee mitään

Kuinka paksuja plekuja ja kieliä käytät? Ja kuinka paljon käyt salilla? Nehän on pelkkiä muovin palasia että voi ne ronskimmankin kaverin käsissä louhiakkin. Mutta luulis jo että jonkun 3 millisen stubin kanssa saa jo aika kovaa soittaa että katkeaa. Ja eikö lerputtimet tehä semmosesta muovista joka ennemmin taipuu ku katkeaa.
 
E: Ahaa

Olisi vissiin pitänyt vähän tarkentaa, eli plektran täytyy olla sen verran lepsu että se kuitenkin taittuu. Näitä omia "patenttiplektroja" kun voi taitella vaikka U:n muotoon ja ne eivät sitten niin ikinä katkea; minkä kaupan plektrat taas tekevät - poissulkien siis tuollaiset todella jämäkät joita en käytä laisinkaan muuta kuin tietenkin basson kanssa.
 
Siis haluat plekun joka ei ole kauhean paksu? Vai onko tarkoitus taitella plektroista kirjaimien muotoisia, eikä käyttää niitä soittamiseen? =)

Olisi vissiin pitänyt vähän tarkentaa, eli plektran täytyy olla sen verran lepsu että se kuitenkin taittuu.
 
Noi Picboyn carbonit ei varmaan sit sovi sulle, ne ei siis taivu juuri ollenkaan. Olen viimeaikoina itsekkin käyttänyt muita plekuja. Mut se on kyl varmaan ultimaalinen vaihtis jos haluaa kestävyyttä.

Koitinpa juuri taivuttaa Dunlopin 73millisen Tortexin u:n muotoon, ei hajonnut. Tortexithan ovat melko lepsuja, tuon paksuisena.

Tää on ollu mulla ns. standardipleku, pyöreähkö, paksu, keskielastinen ja kuluu soittaessa:
http://www.thomann.de/fi/dunlop_delrin_500_pick_magenta_set.htm
 
Itekin käytän näitä, mutta enemmän vielä noita .96 milliä paksuja. Noita menee vaan törkeän paljon, koska kärki pyöristyy aivan liian nopeasti ainakin omassa käytössä. Soitan myös bassoa samaisilla plektroilla. Löytyisköhän samasta paksuusluokasta jotain kestävämpää materiaalia olevia plekuja? Hieno ominaisuus olisi vieläpä se, että ne tämmöisen lähmänäpin kohdalla eivät myöskään olisi yhtä luistavia sormissa, vaikka harvemmin se pleku kädestä mihinkään kimpoaa.

Oma suosikkini on Dunlopin Tortex Sharp, ei ole koskaan pettänyt minua =D.
 
12 pakkauskin kestäny reilusti sen vuoden ja vielä on n.6 uutta plektraa paketissa .
 
Tietenkin Thomannilta .
 
http://www.thomann.de/fi/dunlop_plektren_tortex_sharp_gruen.htm

Meikäläinen on käyttänyt näitä, yli 20 vuotta jo:
 
http://www.thomann.de/fi/shark_fin_plektren_rot.htm
 
Ostin aikoinaan noita ihan kokeilumielessä, eri värisinä / paksuisina ja punaiset sopi mulle parhaiten.
 
Vertasin äsken noita (= 0.55 mm) ja Dunlopin perus 0.60 mm plekua ja jälkimmäisen kanssa oli kokoajan tunne, kuin se meinaisi lähteä, sananmukaisesti käsistä. Muutenkin, se on huomattavasti jäykempi / joustamattomampi, koska on tehty eri materiaalista.
 
Jos nyt yhtään sopivaa plekua ei löydy, ainahan voi soittaa sormilla. Ne ainakin kestää.

Mulla on hopeapleku. Kyllä kestää :)

Miten plekun voi edes saada katki pelkästään soittamalla?
 
No mutta itse suosittelisin Dunlopin Jazz III:sia, kestävät vaikka miten pitkään ilman merkittävää kulumista.

Kokeilepa Dunlopin Ultexeja. Kestävän oloisia ovat ja ainakin nuo 0.60:t, mitä itse käytän, antaa vielä jonkin verran periksi.

Kokeilepa Dunlopin Ultexeja. Kestävän oloisia ovat ja ainakin nuo 0.60:t, mitä itse käytän, antaa vielä jonkin verran periksi.
 
Käytän näitä 1mm paksuisina. Joustaa hiukan vielä, eikä kuukauden aktiivisella soitolla tullut sanottavaa kulumaa.

Akkaria soittelen yleensä Fenderin thineillä. Joka keikalla ja treeneissä katkeaa vähintään yksi plektra. En ole kokenut asiaa ongelmaksi.

Jos katkeaminen on ongelmana, niin en ihan heti suosittelisi delriniä tai ultexiä, sillä ne eivät ole kovin joustavia - varsinkaan ultexit.
 
Nuo jo mainotut Dunlopin perusnylonit kannattaa tarkistaa.