Kitarat: kitarakamat ›

Morjensta!
 
Käädyn taas asiantuntijoiden puoleen, tällä kertaa wah-asiaissa. Tarttisin nimittäin wahin, jossa on paksu ja pehmeä saundi eikä juurikaan räkäisyyttä. EHX:n Q-Tronissa (ei micro-versiossa!) on hieman sen tapainen saundi Lo-pass -asennossa, mutta se onkin ihan eri värkki. Boss GT-6:n wahin saan säädettyä aika lähelle, mutta soundi ei ole ihan tarpeeksi elävä ja muutenkin olisi tarkoitus siirtyä erillispedaaleihin.
 
Mitähän kannattas lähteä kokeilemaan?
 
t. Ville

Budda Budwah on aika lailla kuvailusi mukainen. Yläpää on aika pyöristetty verrattuna moneen muuhun wahiin, ja yleissoundi on lämmin. Wahittaa kitaran oman soundin, eikä tee sitä omakseen. Itse hommasin siksi, että kaipasin lämpimämmin soundaavaa wahia kapeammalla sweepillä Crybabyn tilalle.

Musta noi Morleyt on yleensä aika neutraaleja, eikä kovin jyrkkiä ja honottavia.

Budda Budwah on aika lailla kuvailusi mukainen. Yläpää on aika pyöristetty verrattuna moneen muuhun wahiin, ja yleissoundi on lämmin. Wahittaa kitaran oman soundin, eikä tee sitä omakseen. Itse hommasin siksi, että kaipasin lämpimämmin soundaavaa wahia kapeammalla sweepillä Crybabyn tilalle.
 
Joop. Sweepin kapeus on tässä lähinnä se mikä mua häiritsee. Muuten oikein asiallinen kapistus.

Joop. Sweepin kapeus on tässä lähinnä se mikä mua häiritsee. Muuten oikein asiallinen kapistus.
 
Mitä muuten tarkotat sweepin kapeudella?
Pitäiskö
- vaikutusalueen ulottua basso- ja treblepäässä pidemmälle,
- leikkaustaajuuden olla vähemmän jyrkkä (pienempi Q) vai
- pedaalin liikeradan olla suurempi?
 
Ville

No jos jotain voi suositella niin Morley Bad Horsie! Se on täydellinen (ainakin mulle:) Olen kokeillut muutamaa erilaista ja toi kyllä löi kaikki laudalta. Paras ominaisuus mun mielestä on se, että se menee päälle kun sitä polkee ja pois päältä kun ei polje. Ainoa heikkous taitaa olla se, että edellisestä ominaisuudesta johtuen siinä on palautusjousi, eli spedua ei voi jättää haluttuun asentoon... Enpä kyllä keksi, että kuka sellaista haluaisi tehdä wahin kanssa mutta anywaydo!

eli spedua ei voi jättää haluttuun asentoon... Enpä kyllä keksi, että kuka sellaista haluaisi tehdä wahin kanssa mutta anywaydo!
 
Esimerkiksi Michael Schenker käyttää wahia juuri niin että etsii "sweet spotin" eikä vätkytä sitä.

Mitä muuten tarkotat sweepin kapeudella?
 
Minä ainakin tarkoita sitä, että ei basso- eikä treblepäässä mennä kovin pitkälle. Minulle oikein riittävästi, eli pedaalia voi huoletta vätkyttää, ja soundi pysyy orgaanisena, ei rääkäise eikä prääkäise, eikä häviä muminaksi toisessa päässä.

Esimerkiksi Michael Schenker käyttää wahia juuri niin että etsii "sweet spotin" eikä vätkytä sitä.
 
Ja Zappa vainaa. Ja Ronson.

colorsound

Minä ainakin tarkoita sitä, että ei basso- eikä treblepäässä mennä kovin pitkälle. Minulle oikein riittävästi, eli pedaalia voi huoletta vätkyttää, ja soundi pysyy orgaanisena, ei rääkäise eikä prääkäise, eikä häviä muminaksi toisessa päässä.
 
Joop, ei mennä kauhean pitkälle ääripäihin, mikä on hyvä, mutta sanotaanko, että wahin "huippukohta" tulee todella nopeasti ja liikeradan päissä ei tapahdu enää mitään, joten leikkaus on vähän turhan jyrkkä musta. Tämän huono/hyvä puoli taas riippuu tietenkin siitä mitä haluaa sillä wahilla tehdä. Sellasta pitkää pyöreää hidasta wahin pohjaan polkaisua se ei tee ehkä parhaiten. Shaft-funkkia sitten sitäkin maukkaammin.

Joop, ei mennä kauhean pitkälle ääripäihin, mikä on hyvä, mutta sanotaanko, että wahin "huippukohta" tulee todella nopeasti ja liikeradan päissä ei tapahdu enää mitään, joten leikkaus on vähän turhan jyrkkä musta.
 
Minulla oli sillai käytettynä ostetussa Budwahissa, että bassopuolella oli varmaan kolmannes liikkeestä sellaista, ettei tapahtunut mitään. Säädin vehkeen uudestaan, ja kyllä siinä nyt tapahtuu molemmissa päissä aika lailla loppuun saakka.

Minulla oli sillai käytettynä ostetussa Budwahissa, että bassopuolella oli varmaan kolmannes liikkeestä sellaista, ettei tapahtunut mitään. Säädin vehkeen uudestaan, ja kyllä siinä nyt tapahtuu molemmissa päissä aika lailla loppuun saakka.
 
Joo, mietinki, että varmaan pystyy säätelee, mutta kun toi on kaverilta lainassa, niin en oo alkanut ronkkimaan. :P

Itselläni on RMC Real McCoy ja suosittelen. Sen soundeja pystyy sisältä ruuvailemaan varsin monipuolisesti. Myös Bad Horsie 2 on loistava.

Teese RMC3 on sellainen pedaali, jossa melkein kaikki on säädettävissä. Erittäin hyvä laite, kunhan ensin hieman perehtyy säätämiseen - ei nimittäin ole hätäisen peli. Saa toimimaan erittäin hyvin vaikka millaisilla kitara-vahvistin-efektilaite -yhdistelmillä. Myös bassolle sopivat säädöt löytyy. Tällä saa leveän ja artikuloivan wah-efektin, joka ei ole liian pistävä tai kirkuva. Sweeppi on normaalia laajempi. Jopa Budwah, vaikka mainio onkin, kuulostaa tämän rinnalla vähän tylsältä.
 
Täytyy vielä kahaista herra Geoffrey Teeseä. Kun aluksi olin hieman hukassa säätöjen kanssa, laitoin sähköpostia Teeselle Amerikkaan. Muutamassa tunnissa tuli vastaus, jossa oli seikkaperäiset ja selkeät säätöohjeet hakemalleni soundille ynnä pari muutakin killerisäätöä.

Teese RMC3 on sellainen pedaali, jossa melkein kaikki on säädettävissä.
 
Osaako joku kertoa, miten RMC2 eroaa RMC3:sta? RMC2:ssa olis ainakin osa säädöistä pedaalin ulkopuolella, mikä on mulle plussaa.
 
Ville

Osaako joku kertoa, miten RMC2 eroaa RMC3:sta? RMC2:ssa olis ainakin osa säädöistä pedaalin ulkopuolella, mikä on mulle plussaa.
 
Ville
 
Kakkosessa on muutama soundivaihtoehto, jotka on säädettävissä pedaalin ulkopuolelta. Kolmosessa "kaikki" on säädettävissä pedaalin sisällä olevilla pikku kytkimillä.Kakkonen sopii sellaiselle, joka haluaa muutaman lennosta vaihdettavan soundin. Kolmonen sopii sille, joka haluaa ruuvata itselleen sen unelmasoundin. Säätäminen on kolmosessa aikaavievämpi prosessi.

Mä just tossa hetki sitten modailin Crybabya. Konkan ja vastuksen vaihdoin. Sweeppi on nyt suurempi ja omaa korvaa miellyttää enempi. Halpa ja helppo oli.

Itsekin tuossa pari yötä sitten kävin vihdoin ronkkimaan perus-Crybabyni sisuksia (olen omistanut läpyskän jostakin 90-luvun alkupuolelta), ja kylläpä silmät (tai siis korvat) avautuivat!
 
Pienillä ja halvoilla muutoksilla soundi muuttuu haluttaessa totaalisen toisenlaiseksi. Vielä kun laittaa soundin kannalta olennaisten vastusten paikoille potikat sopivilla säätöalueilla, saa polkimeensa käytännöllisesti katsoen koko sen soundipaletin, mitä Dunlopin kalliimmissa superjulkkis-hype-malleissa on.
 
Perusinfo löytyy allaolevasta osoitteesta, sitten vain vastuksia ja konkkaa vaihtelemaan:
 
http://www.diyguitarist.com/DIYStompboxes/WahMod.htm

http://www.diyguitarist.com/DIYStompboxes/WahMod.htm
 
En osaa tai sit tuo linkki ei toimi. Kiinnostaisi kovasti vähä modata omaa crybabyy!!