Kitarat: kitarakamat ›

Voi olla vähän mikkihiirikysymys, mutta olen miettinyt, enkä oikein vastausta löytänyt, että miksi kitarana nauhat ovat juuri niin korkeat kuin ovat? Eikö niiden kannattaisi olla paljon matalemmat, jolloin puristukseen tarvittava voima olisi helpompi määrittää? Vai onko kyse kulumavarasta?

Korkeammilla nauhoilla ei tarvitse painaa yhtä kovaa ja sormet hinkkaa vähemmän otelautaa vasten. Helpompi saavuttaa musiikin syvin olemus eli enemmän nuotteja helpommin ja nopeammin.

Eihän nauhan korkeus vaikuta puristusvoiman määrään, kielihän painetaan nauhaa eikä otelautaa vasten.

Kyllähän nauhoja löytyy eri korkeuksina. Toinen tykkää korkeemmasta ja toinen matalemmasta. Ite tykkään että tunnen otelaudan sormien alla, eli nauhan on syytä olla suht matala. Esim. Ynkkämallin kitaralla en pystyis soittamaan kertakaikkiaan yhtään.

Jones_: Voi olla vähän mikkihiirikysymys, mutta olen miettinyt, enkä oikein vastausta löytänyt, että miksi kitarana nauhat ovat juuri niin korkeat kuin ovat? Eikö niiden kannattaisi olla paljon matalemmat, jolloin puristukseen tarvittava voima olisi helpompi määrittää?
 
Itse asiassa asia on jokseenkin päin vastoin.

No meitä om monneej junnaa....
 
Mutta ihmisen sormenpää on melko paksu ja pyöreä ja siinä on melko paljon pehmeää kudosta, johon kitarankieli uppoaa aika syvällle. Nauhan on oltava niin korkea, että puristusvoima painaa kieltä eikä otelautaa. Liian matalalla nauhalla sormen pää osuu otelautaan ja voimaa menee hukkaan ja kieli saattaa jäädä särisemään, kun ei painu tarpeeksi nauhaa vasten.
 
Itsestä ainakin tuntuu, että otelauta on jotenkin tiellä, jos se tökkii sormenpäihin koko ajan.

Jos on himomatalat niin bendaus kärsii, kieli pyrkii pakenemaan sormen alta.

aslak: Jos on himomatalat niin bendaus kärsii, kieli pyrkii pakenemaan sormen alta.
 
Just näi. Ja nihkeä sormi kun laahaa otelautaa vasten niin haittaa sekin.

LaMotta: Itse asiassa asia on jokseenkin päin vastoin.
 
No niin on, ja siksi ihmettelin kun Tony Iommi kertoi Iron Man-kirjassa madaltaneensa nauhoja kevyemmän tatsin saavuttaakseen. Koska siis oli sormenpäät irroneet ja varmaan "hieman" arat. Tai sitten sormi-implanttien kanssa on helpompi operoida matalammilla nauhoilla.

peteihis: No meitä om monneej junnaa....
 
Mutta ihmisen sormenpää on melko paksu ja pyöreä ja siinä on melko paljon pehmeää kudosta, johon kitarankieli uppoaa aika syvällle. Nauhan on oltava niin korkea, että puristusvoima painaa kieltä eikä otelautaa. Liian matalalla nauhalla sormen pää osuu otelautaan ja voimaa menee hukkaan ja kieli saattaa jäädä särisemään, kun ei painu tarpeeksi nauhaa vasten.
 
Itsestä ainakin tuntuu, että otelauta on jotenkin tiellä, jos se tökkii sormenpäihin koko ajan.
 
Tämä oli järkevä vastaus. Ohuilla kielillä kun soittaa isoilla nauhoilla, niin voi melko rennosti painaa tilutusta menemään. Jossakin barre-komppauksessa kääntyy nauhojen korkeus sitten itseään vastaan, koska monen sormen yhtäaikaista voimaa on vaikea hallita, ja soinnut voivat olla ylivireisiä. Otelausta toimii stopparina, jos nauhat ovat matalammat.

Ostaa Music Man Luken niin on erittäin matalat nauhat ja silti on kiva bendaa.

Eikös jokin Gibsonin Les Paul -mallikin aikoinaan tunnettu lisänimellä "Fretless Wonder", kun nauhat olivat niin mahtavan matalat ettei niitä tahtonut huomatakaan?

joku muu sikko: Ostaa Music Man Luken niin on erittäin matalat nauhat ja silti on kiva bendaa.
 
Mistä johtuu tämä?

Tässä ollaan aika perimmäisten kysymysten äärellä. Toivottavasti joku asioista tietävä vastaa.

Kontiak: Mistä johtuu tämä?
 
Se kitara vaan on sellainen. Kaula on uskomattoman mukava eikä nauhojen mataluus tee tuota nihkeyttä mistä tuossa kirjoitettiin ja jonka itsekin tunnistan yleensä matalien nauhojen kaulojen ongelmana. Kannattaa kokeilla tuota soitinta jos matalanauhaiset muuten kiinnostaa. Ja onhan se huikea kitara muutenkin. Ei toki niinkään raskaskätisen bluesvenyttäjän soitin vaan toimii ehkä kuitenkin paremmin suht ohuilla kielillä ja kevyellä soittotatsilla. Kyllähän toisaalta Luke itsekin kai enempi kampea käyttää kuin perinteistä bendausta. Nauhatyyppi siinä on siis low profile wide

Omassa lempikitarassa on kanssa leveet mutta matalat nauhat ja lähtee kyllä kaikki.

Kielillä on jotain tekemistä sen kanssa millaiset nauhat pelittää parhaiten. Jos nauha on kovin korkea ja samalla kielet hyvin ohuet saattaa ilmetä vireongelmia. Kieltä jos painaa reippaasti niin nyt kun otelauta ei olekaan vastassa se kieli venyy roimasti ja vire menee yli. Tätä voi estää tarkalla ja kevyellä soittotatsilla.
 
Sama kääntäen eli matalahko nauha yhdistyneenä paksuhkoon kieleen vähentää intonaatio-ongelmaa. Samalla käy niin että paksu kieli ei uppoa sormeen kuten ohut.
 
Kokemus sanoo että normaali medium jumbo -nauha ja kielissä kymppisetti tapaa pelittää useimmila soittajilla mainiosti.

Makuasioita, sanoi koira kun palleja nuoli. Omassa soitossa olen vuosien varrella huomannut, että mitä kevyemmin otelautaa on oppinut puristelemaan, sen korkeammat nauhat on alkaneet tuntua hyvältä.

Vainottu: Makuasioita, sanoi koira kun palleja nuoli. Omassa soitossa olen vuosien varrella huomannut, että mitä kevyemmin otelautaa on oppinut puristelemaan, sen korkeammat nauhat on alkaneet tuntua hyvältä.
 
Niinpä. Itse olen vuosien varrella huomannut, että miten kevyemmin otelautaa on oppinut puristelemaan, sitä matalammat nauhat ovat alkaneet tuntua hyvältä.

En tykkää kummastakaan ääripäästä. Jumboista ja vintagenauhoista. Nauhan koon lisäksi myös profiilin muoto on merkityksellinen. Lattaprofiilissa liu'utukset saattaa kirrata.