Kitarat: kitarakamat ›

Tuossa yhdessä ketjussa oli jotain että esim. Peavey 6505:ssa ei paljoa viisastu pelkästään noista mittauspisteistä saatavista lukemista. Millaisia kokemuksia tai ajatuksia kansalaisilla löytyy vahvistimien bias-holeja kohtaan? Onko ne jossain värkissä toteutettu erityisen kelvottomasti tai erinomaisesti?

No ainahan tarvitsee mitata myös anodi jännite (tyypillisesti 300-500 V) ja sitä ei kannata vetää mittauspisteisiin chassiksen ulkopuolelle. Kaikki ymmärtänee miksi.
 
En ymmärrä miten mittauspisteet voi toteuttaa huonosti muuten kuin että sen tekee väärin.

täällä oli pari vuotta Framus Cobra ja siinä oli ainakin tosi kivasti toteutettu.
 
Yksi yhteinen napa ja sitten joka putkelle omat mittauspisteet, helppoa kun mikä.
 
kaverin Diezelissä myös hyvin duunattu, sai vielä kummatkin parit erikseen säädettyä jos oikein muistan?
 

 
Toisen kaverin Randall päätteessä myös tosi kätevä systeemi, ne pisteet sijaitsee etupaneelissa.
 
Omassa VHT2150 päättärissä myös aika jänskä valmistajan neuvoma kikka, ottaa bias-sulakkeen pois ja niihin sulakkeenkantoihin tökkää yleismittarin väliin!
Näkee todelliset putkiparin virrat ja bias-trimmiin pääsee joko yläpuolelta tai alapuolelta konehuonetta käsiksi.(reikä)
 
Kyllä sais olla pisteet joka laitteessa.
 
jotain erikoista siinä 6505 kyllä oli ,ohjeita ei löytynyt mistään ja kun yritettiin yleismittaria työntää mittapisteiden väliin niin alkoi putket hehkumaan:=)

pekurides:jotain erikoista siinä 6505 kyllä oli ,ohjeita ei löytynyt mistään ja kun yritettiin yleismittaria työntää mittapisteiden väliin niin alkoi putket hehkumaan:=)
 
Ettei sulla ollut mittari virtamittauksen puolella?

pekurides: kaverin Diezelissä myös hyvin duunattu, sai vielä kummatkin parit erikseen säädettyä jos oikein muistan?
 
Joo, nää on hyvin toteutettu. Harmi vaan, kun omassa VH4:ssä ei niitä syystä tai toisesta kuitenkaan ole. Hommahan menee niin, että volat nollille, yksi sulake takaa irti, vehje päälle, mittari banaaneilla pisteisiin kiinni DC ja 200mA. Diezel on vielä ilmoittanut kaikille käytettäville putkityypeille sopivan haarukan, josta voi arpoa oman korvan kanssa parhaan kompromissin kestävyyden ja soundin väliltä. Putkien vaihto vie sopivilla vempaimilla ehkä 5 minuuttia biasointi mukaanlukien?

Mäkrö: Ettei sulla ollut mittari virtamittauksen puolella?
 
Taidettiin kokeilla kumpaakin kun ei mitään näkyny eikä sattunut netistä löytymään ohjeistusta.
 
no, mites ne mitataan? normaalisti mV:tit esiin vai?

pekurides: Taidettiin kokeilla kumpaakin kun ei mitään näkyny eikä sattunut netistä löytymään ohjeistusta.
 
no, mites ne mitataan? normaalisti mV:tit esiin vai?
 
Siis mulla ei ole hajuakaan, missä tuon vahvistimen mittauspisteet ovat, mutta tuon virtamittauksen kanssa kannattaa olla tosi varovainen. Mietin vain, että jos ne mittauspisteet on tarkoitettu jännitemittauksiin, niin virta-asetuksilla on aika riskaabelia pistää mittarit kiinni. Virta kulkee kuitenkin sen mittarin läpi ja tuolloin voi juuri kokea outoja tapahtumia, kun virta kulkee jonnekin minne sen ei pitäisi kulkea.

Antti1: Joo, nää on hyvin toteutettu. Harmi vaan, kun omassa VH4:ssä ei niitä syystä tai toisesta kuitenkaan ole. Hommahan menee niin, että volat nollille, yksi sulake takaa irti, vehje päälle, mittari banaaneilla pisteisiin kiinni DC ja 200mA. Diezel on vielä ilmoittanut kaikille käytettäville putkityypeille sopivan haarukan, josta voi arpoa oman korvan kanssa parhaan kompromissin kestävyyden ja soundin väliltä. Putkien vaihto vie sopivilla vempaimilla ehkä 5 minuuttia biasointi mukaanlukien?
 
...pilkun viilaus.
siihen 5.min tarttis lisätä toinen mokoma kun tarkistat uudestaan koneen kunnolla lämmetessä että onko seilannu arvot johonkin suuntaan, sama kaikilla koneilla.
 
Itseasiassa samaa metodia VHT suositteli myös ...tosin mittapisteet puuttuu ja hauenleuoilla sulakepohjan kantoihin kiinni päät.

Antti1: Joo, nää on hyvin toteutettu. Harmi vaan, kun omassa VH4:ssä ei niitä syystä tai toisesta kuitenkaan ole. Hommahan menee niin, että volat nollille, yksi sulake takaa irti, vehje päälle, mittari banaaneilla pisteisiin kiinni DC ja 200mA. Diezel on vielä ilmoittanut kaikille käytettäville putkityypeille sopivan haarukan, josta voi arpoa oman korvan kanssa parhaan kompromissin kestävyyden ja soundin väliltä. Putkien vaihto vie sopivilla vempaimilla ehkä 5 minuuttia biasointi mukaanlukien?
 
Näin se menee mun Egnater Tourmasterissakin, tosin siinä ei syystä tai toisesta tarvi sulakkeitakaan poistella, kuten ei tarvinnut Marshall DSL50:ssakään. Marsussa tosin mittauspisteet olivat vähän vammaset, kolme pinniä aika tiuhaan ahdettuna. Niihin oli hankala saada hauenleukoja kiinni ilman, että koskettaa toistakin pinniä. Yleensä joutuikin turvautumaan tikkumallisiin liittimiin joilla vain kosketetaan pinniä.

jotain erikoista siinä 6505 kyllä oli ,ohjeita ei löytynyt mistään ja kun yritettiin yleismittaria työntää mittapisteiden väliin niin alkoi putket hehkumaan:=)
 
5150II/6505+:n mittauspisteistä saa mitattua vaan biasjännitteen, jonka voi sitten säätää valmistajan ilmoittamaan arvoon. Tuosta ei kuitenkaan selviä putkien anoditehohäviötä.
 
Kannattaa lähteä liikkeelle siitä ettei ikinä mittaa muuta kuin resistanssia ja jännitettä vahvistimesta. Hyvin harvassa on ne vahvistimet joiden mittauspisteestä kuuluu mitata virtaa. Johtuu yksinkertaisesti siitä että virtaa mitatessa mittauspisteet ovat oikosulussa. Eli jos haluaa mitata esimerkiksi katodilta maahan menevää virtaa, pitää niiden yhteys katkaista ja laittaa siihen väliin virtamittari.

LaXu: Näin se menee mun Egnater Tourmasterissakin, tosin siinä ei syystä tai toisesta tarvi sulakkeitakaan poistella, kuten ei tarvinnut Marshall DSL50:ssakään. Marsussa tosin mittauspisteet olivat vähän vammaset, kolme pinniä aika tiuhaan ahdettuna. Niihin oli hankala saada hauenleukoja kiinni ilman, että koskettaa toistakin pinniä. Yleensä joutuikin turvautumaan tikkumallisiin liittimiin joilla vain kosketetaan pinniä.
 
Mittasitko niistä siis virtaa yleismittarilla DC mA -asennossa, vai mittasitko jonkun 1 ohmin vastuksen yli jännitettä (joka on yhtä suuri kuin se virta)? Kuulostaa oudolta, jos ei tarvii mitään muutoksia tehdä tuollaista varten.

Moridin: Mittasitko niistä siis virtaa yleismittarilla DC mA -asennossa, vai mittasitko jonkun 1 ohmin vastuksen yli jännitettä (joka on yhtä suuri kuin se virta)? Kuulostaa oudolta, jos ei tarvii mitään muutoksia tehdä tuollaista varten.
 
Diezelissä ihan virtaskaa suoran mitatan kun otetaan se sulake pois välistä' ja mittari tilalle.
 
samaa omalle VHT:_lle neuvoivat , menikö katodi vai anodivirrat suoran sulakken läpi maihin, eiku mittari väliin vaan virta-alueella niin ei tarvi niitä1K vastuksia "väliin" muuttamaan volteiksi lukemia.
 
Juu, sen piivin kanssa oltiin vähän hömöjä ja varmaan perjantai illan tunnelmissakin.
 
Ei se vaan volttialueella mitään silloin näyttänyt?
 
Ja Oikariinhan me se silloin saatiin:=)
 
No loppu hyvin ja kaikki ehjänä.... tulipa sisäänajetua uudet putket kerralla!

Toi Diezelin ja muiden suosima tapa on ilmeisesti nimeltään ns. shunt-method, joskaan ei oo mitään hajua sen merkityksestä.

pekurides: samaa omalle VHT:_lle neuvoivat , menikö katodi vai anodivirrat suoran sulakken läpi maihin, eiku mittari väliin vaan virta-alueella niin ei tarvi niitä1K vastuksia "väliin" muuttamaan volteiksi lukemia.
 
Yleensä vaan tupataan välttämään suoraan virran mittaamista, koska digitaaliset yleismittarit ovat paljon tarkempia jännitepuolella. Suuri sisäresistanssi on helpompi tehdä kuin pieni, ja jännitemittarissahan ihanteellinen resistanssi on ääretön, virtamittarissa nolla.
 
Vähän ihmetyttää noi vahvistimet, joissa vaan neuvotaan asettamaan tietty biasjännite. Saman tien olisivat tehtaalla voineet tehdä sen jännitteenjaolla, koska sitä ei eri putket heilauta yhtään mihinkään. Anodivirta on se oleellinen juttu jota säädetään, ja joka on eri putkilla erisuuruinen.

päänahka: Yleensä vaan tupataan välttämään suoraan virran mittaamista, koska digitaaliset yleismittarit ovat paljon tarkempia jännitepuolella. Suuri sisäresistanssi on helpompi tehdä kuin pieni, ja jännitemittarissahan ihanteellinen resistanssi on ääretön, virtamittarissa nolla.
 
Vähän ihmetyttää noi vahvistimet, joissa vaan neuvotaan asettamaan tietty biasjännite. Saman tien olisivat tehtaalla voineet tehdä sen jännitteenjaolla, koska sitä ei eri putket heilauta yhtään mihinkään. Anodivirta on se oleellinen juttu jota säädetään, ja joka on eri putkilla erisuuruinen.
 
Kovat jätkäthän itseasiassa näppituntumalla korvilla säätävät biakset milloin on saundit kohdillaan ja sitten tarkistelevat mittarilla ettei aivan liian kuumaksi mennyt:)
 
kuumanahan ne läskimmät pörinät irtoaa mutta pihit/järkevät kaverit sitten malttavat vielä kääntää hiukan takaisinpäin..
 
Se jännitteenjako varman kustantaa enemmän eikä normi asiakas osaa välttämättä arvistaa sitä ja valitsee sitten sen toisen nupin joka on pikkasen halvempi samoilla pörinöillä?
 
tarkoitko kenties jonkinmoista "Autobias" viritystä?
pystyisikö sitä kuitenkin itsekin kuumemmalle säätää jos haluaa, vaikka koko keksintö silloin menettää merkityksensä ja voipi olla jopa syynä vähäiseen toteutukseen?
 
mutua.mutua ja äänen pohdiskelua....
 
ENGL SE nupikassa pitäisi moinen olla..... kova on hintalappukin.

tuli tuplat.....

pekurides: Se jännitteenjako varman kustantaa enemmän eikä normi asiakas osaa välttämättä arvistaa sitä ja valitsee sitten sen toisen nupin joka on pikkasen halvempi samoilla pörinöillä?
 
tarkoitko kenties jonkinmoista "Autobias" viritystä?
pystyisikö sitä kuitenkin itsekin kuumemmalle säätää jos haluaa, vaikka koko keksintö silloin menettää merkityksensä ja voipi olla jopa syynä vähäiseen toteutukseen?
 
Jännitteenjako tarkoittaa kahden vastuksen sarjakytkentää, joiden välistä otetaan haluttu jännite. Bias-trimmeri tekee just sen, mutta niin että näiden kahden vastuksen suhdetta voi säätää. Teki sitten trimmerillä tai vastuksilla kuten vaikkapa Mesa, niin senteistä puhutaan, eli ei vaikuta hintaan.
 
Tarkoitin vaan, että jos tarkoitus on vain saada yksi haluttu jännite sinne hiloille, niin sen tekee helpoiten niin että laitetaan ne oikean suuruiset vastukset eikä mitään trimmeriä. Enkä tarkoita tällä sitä, että koko biasin säätäminen olisi turhaa, ihmettelin vain sitä että miksi ne siitä biasjännitteestä puhuu, kun sillä just ei ole merkitystä, vaan sillä että paljonko sillä jännitteellä menee putken läpi virtaa.

asia selvä:)

En halua hämmentää tätä bias-soppaa liikaa, mutta pelkän negatiivisen hilaetujännitteen mittaaminen ei ratkaise sitä ylittyykö tai alittuuko putken maksimi anodihäviöteho (= max. plate dissipation). Nuo jännitteen mittauspisteet voivat olla laitteen takaseinässä, mutta siitä huolimatta pitää negatiivinen etujännite säätää bias-potikalla joka on yleensä vahvistimen sisällä jos sellainen löytyy. Tämän jälkeen pitää saada selville putken anodivirta jotta voidaan laskea se anodihäviöteho, joka on anodivirta x anodijännite. Fixed bias-vahvistimissa käytetään nykyään paljon 1 ohmin vastusta pääteputkien katodilta maihin katodivirran ja sitä kautta anodivirran määrittämiseksi. 1 ohmin vastuksen yli menevä katodijännite vastaa samaa katodivirtaa ohmin lain mukaan. Jos se on esim. 23 mV vastaa se 23 mA virtaa, joka kerrotaan anodijännitteellä ja saadaan se anodihäviöteho. Pelkkää bias-trimmeriä ruuvailemalla ei voi säätää biasta kohdalleen ilman tuota em. laskutoimitusta. En ole mielestäni mikään matematiikan nero, mutta pelkät bias-jännitteen mittauspisteet eivät riitä oikean anodihäviötehon laskemiseen. Vahvistimet joissa ei tätä trimmeriä ole on oletettavsti säädetty jo tehtaalla niin "kylmiksi", ettei tuo max. häviöteho koskaan ylity. Se saundaako tuollainen vahvistin sitten hyvältä on sitten toinen juttu. t. Harry

Nuo jännitteen mittauspisteet voivat olla laitteen takaseinässä, mutta siitä huolimatta pitää negatiivinen etujännite säätää bias-potikalla joka on yleensä vahvistimen sisällä jos sellainen löytyy.
 
Kyllä se trimmerikin sieltä takapaneelista löytyy näissä tapauksissa. Ideana noissa on, että käyttäjä voi yksinkertaisesti ja ennen kaikkea turvallisesti vaihtaa itse putket vahvistimeen ja biasoida sen. Valmistajat antavat yleensä jonkin tarkan arvon tai arvoalueen johon vahvistin sitten säädetään. Näin kitaristin ei tarvitse tietää hirveästi laitteen sielunelämästä ja vältetään reissut vahvistinteknikon pakeille.
 
Itse ainakin suorastaan vaadin, että nuo mittauspisteet ja trimmeri löytyy. Ei kiinnosta paljoa ostella valmistajan sopiviksi mittaamia ylihintaisia putkia (*köh* Mesa *köh*) tai kiikuttaa monen kymmenen kilon vahvaria verstaalle noin pienen operaation takia.