Muut soittimet ›

Huono päivä?
 
Jooh... Sori, tuli vähän tunteella. :)
 
No, yleensä on ollut semmoinen käyrä, että middlet ovat vähän korkeammalla ja bassot sekä diskantit hieman niistä alempana. Jostain syystä soundi ei vaan ole miellyttänyt. Tosin treenikämppämme on tilan puolesta paska, liikaa kaikua. Varmaan senkin takia kuulostaa hirveältä, tai sitten vaan on paskoja laulajia.
 
Ei mutta siis PA-puolella graafista equa (jos siitä nyt on kysymys) käytetään masterissa kolmeen asiaan:
 
1) kompensoimaan paskoja kaappeja
2) kompensoimaan paskaa tilaa ja romujen sijoittelua
3) kahdesta edellisestä johtuvien kiertojen eliminointiin
 
Eli on suhteellisen mahdotonta antaa mitään vakkarisäätöjä. Sama koskee parametrisia kanavaequja, mutta niitä voi jo käyttää enemmän siihen kyseiseen kanavaan tulevaan soundiin.
 
Hankipa Like-kustannukselta J. Pekka Mäkelän "Kotistudio"-kirja. Sen luettuasi olet jo paljon viisaampi. :)
 
EDIT: Tuolta voi löytyä jotain pika-apua: http://www.recordingeq.com/EQ/req0400/OctaveEQ.htm
ja tuolta: http://www.nettiteatteri.com/reiska/ekvalisointi.htm

Huono päivä?
No, yleensä on ollut semmoinen käyrä, että middlet ovat vähän korkeammalla ja bassot sekä diskantit hieman niistä alempana. Jostain syystä soundi ei vaan ole miellyttänyt. Tosin treenikämppämme on tilan puolesta paska, liikaa kaikua. Varmaan senkin takia kuulostaa hirveältä, tai sitten vaan on paskoja laulajia.
 
Eikös tuolla tavoin saa lähinnä honottavan laulusaundin aikaiseksi?
 
On parempi olla käyttämättä koko värkkiä jos sillä ei saa mitään selvää parannusta aikaan. Tietenkin jos haluaa oppia käyttämään, niin joutuu harjoittelemaan yrityksen ja erehdyksen kautta.

Eikös tuolla tavoin saa lähinnä honottavan laulusaundin aikaiseksi?
 
On parempi olla käyttämättä koko värkkiä jos sillä ei saa mitään selvää parannusta aikaan. Tietenkin jos haluaa oppia käyttämään, niin joutuu harjoittelemaan yrityksen ja erehdyksen kautta.
 
Just niin! Kamat kiinni ja kuuntelemaan. Sitä graafista equa voi tosiaankin treenata ja oppia käyttämään. Itse tein tätä aikanaan ja pikkuhiljaa alkoi kuulla kunkin taajuusalueen säätämisen vaikutuksen. Käytössäni oli silloin 2x 15-alueinen eq, jossa yhden liu'un vaikutus ulottuu todella laajalle säteelle. Toimii kaiuttimen ja tilan puutteiden säätämisessä ihan ok, mutta esim. kiertojen ehkäisyssä ei enää oikein skulaa. Vaikuttaa liikaa siis ympäröiviin taajuuksiin.
 
Jos soundi on kovin matta, tulee helposti kiusaus lisätä yläpäätä. Yllätys yllätys, alataajuuksien leikkaaminen onkin usein korostamista tehokkaampaa ja muutenkin parempi tapa.
 
Ilman equa pärjää ihan hyvin jos kaiuttimet ovat riittävän hyvälaatuiset. Joissain tiloissa on kylläkin aivan uskomattoman suuria taajuuspompsauksia ja silloin equsta on todella iso apu. Oma PA on juuri uusittu, joten joudun taas testihommiin näissä asioissa. Vanhan ongelmat olivat jo tutut, mutta uusissa on taas omat juttunsa. Saas nährä...

Mul oli lainassa joku Yamahan vissiin vanha mutta ihan asiallinen eq. Jäin siihen käsitykseen, että lavalta miksattuna pystyn lähes yhtä hyvin tekemään vastaavat toimet mikseristä ja subbarin jakosuotimesta käsin kun ei laitteiston toistossa tuntunut olevaan mitään erityistä huomautettavaa.

Noh. Mikkien taajuuskäyrät vaikuttaa ensinkin mitä tulee ulos. Jotkut painottuu keskialueelle toiset ei. Siis oma nöyrä vastaukseni EQ:sta on se että sen säätöön vaikuttaa tila, jossa soitetaan (mööpelit myös kuten yllä sanottiinkin), miksaajan mieltymys ala- tai ylä päähän. Useat pitää laulussa keskiääniä arvossa ja tämä siis edellä mikin alueista riippuva. Se mitä ammattibändit tekee ennen konserttia tietääkseni on se valkoinen kohina jota pannaan tulemaan PA:sta ja korjataan EQ:lla äänentoisto suoraksi - suoraksi. Sitten voidaan alkaa säätämään lisää mieltymysten mukaan. Kaiuttimien ominaisuudet vaikuttaa siihen mitä kuuluu ja miten. Tehonkestossa ennen oli sinitehonkesto (stereoissa) ja RMS-tehonkesto ja ovat IHAN eri asioita. JOS hyötysuhde olisi 10%:a vosi Finlandiatalolla soittaa hyvinkin 100watin PA:lla ja miksei muutenkin voisi, riippuu mitä soitetaan. En sano olevani asiantuntija millään muotoa, mutta kyllähän se kaiuttimen tehonkesto lisääntyy, jos pannaan iso vastus sarjaan kelan kanssa;) joukki. Tosi on että laulaja ei kauaa lauleskele, jos rummut peittää kaikki alleen. Hyvät kontrollikaapit on AO.

"Teorian maksimointina sitten tämä: Jos yksi kaiutin, johon syötetään signaalia 100W teholla, korvataan kymmenellä identtisellä yksiköllä, saadaan teholukemaksi 1000W ja äänenpaineeseen lisäystä 10dB. :)"
 
Tuo ei itseasissa pidä paikkaansa. TUossa tilanteessa äänenpaine kasvaa 20db.
Tehon kaksinkertaistaminen kaiuttimeen kasvattaa 3db ääntä mutta jos tuodaan vierelle toinen kaiutin mihin ajetaan myös sama teho, kasvaa äänenpaine 6db.
 
Jos kaiuttimelle ajetaan 100W ja sen kanssa kytketään sarjaan toinen samanlainen, putoaa vaihvistimelta otettava teho puoleen eli 50W:iin. Äänen paine pysyy kuitenkin samana. Jos pannaan nyt rinnalle toiset kaksi samalla lailla sarjaan kytkettyä, on yhdistelmän impedanssi sama kuin yhden kaiuttimen ja vahvistimesta otetaan samat 100W mutta saammekin äänetä 6db enemmän, näppärää vai mitä :-)
 
Tuo ei sitten toimi ilman rajoituksia kuin matalilla taajuuksilla.

"Jos yksi kaiutin, johon syötetään signaalia 100W teholla, korvataan kymmenellä identtisellä yksiköllä, saadaan teholukemaksi 1000W ja äänenpaineeseen lisäystä 10dB."
 
Tuossa tilanteessa äänenpaine kasvaa 20db.
 
viitsisitkö kertoa mitenkä tuon laskit? 6+6+6+(1/4)x6? sehän ois 19,5db eikä 20. hehee.
mikä on syynä siihen, että äänenpaine nousee juuri 3db tehon tuplaantuessa tai 6db kaiuttimien (tai elementtien?!?) tuplaantuessa? osaatteko siihen kertoa perustelun, muunkin kuin vain, että "on mitattu"?
toki sen ymmärrän, että ihmisen kuulo on logaritminen.

mikä on syynä siihen, että äänenpaine nousee juuri 3db tehon tuplaantuessa tai 6db kaiuttimien (tai elementtien?!?) tuplaantuessa?
 
Wikipedia pelastaa:
http://en.wikipedia.org/wiki/Decibel

eikus näin se menis 3+3+3+(0,25x3)=9,75db lisäystä.
 
äänenpaine tuplaantuu, jos teho tuplataan. sitten kun äänenpaine on tuplaantunut niin äänenpainetaso (spl) on noussut noin 3db. tuo saadaan kaavasta:
spl=10log(nykyinen äänenpaine/verrattava äänenpaine)
 
kun taas vertaus äänenpaineeksi laitetaan ihmisen kuulokynnys (20 μPa), niin saadaan aikaan noita joka paikassa pyöriteltäviä db lukemia. tuossa wiki:ssahan bellin (mittayksikön) historiakin näkyy.
 
myth: sound pressure level increases 6db when power and loudspeaker(s) are doubled. BUSTED!
 
viisastuinpas taas pikkasen.
 
edit: tai sitten en. taitaa nousta herkkyys elementtejä lisättäessä ja taas äänenpaine kasvaa eli se ois sittenkin 6db, minkä spl nousis. ääh.
 
eli elementin pinta-ala (tai lukumäärä) tuplaantuu->äänenpaine tuplaantuu->herkkyys nousee 3db.
 
onko muuten tuota kautta mahdollista saada kuulo lähtemään 1 watin avulla, jos herkkyys on tarpeeksi suuri?

Jos yhden elementin sijaan käytetään kahta elementtiä joihin siis sama teho kuin yhteen, kaksinkertaistuu liikutettava ilmamää josta 6db lisää.
Jos yhden elementin teho tuplataan sen liikematka ei tuplaannu.
 
Tarkempia kuvauksia löytää kaikista kaiutinsuunnittelukirjoista vaihtelevalla tarkkuudella. Minulla ei ollut käden ulottuvilla kuin Vance Dickasonin Loudspeaker design cookbook missä Vance tyytyy vain toteamaan kyseisen asian ei perustelemaan sitä sen kummemmin.
 
Tähän jippoon liitty tietysti vaiheistusongelma. Tuo 6db saavutetaan vain jos molemmat kaiuttimet ovat samassa vaiheessa kuuntelupisteessa. Pieni vaihe-ero ei haittaa.
Jos elementtien välisen etäisyyden puolikas alkaa lähestyä tutkittua aallonpituutta, alkaa vaihe ero olla merkittävä ja tällöin ääni vahvistuu edelleen sen 6db paikkaan mihin molemmista elementeistä on sama matka mutta kokonaisäänenmäärä (kaikki suunnat kokonaisuutena) kasvaakin vain 3db.
 
Tämä ilmiö on muuten on usein osasyynä siihen miksi tyypillisesti kaiuttimessa jossa on suora vapaakenttävaste, saattaa tehovasteessa olla jakotaajuudella monttu.
Jos suoraan eteenpäin on viritetty basso ja diskantti lähelle samaa vaihetta jakoalueella, ovat ne muihin suuntiin (ylös-alas) eri vaiheessa jolloin toisto niihin suuntiin vaimenee ja sitä kautta kokonaisenergia myös vähenee ja niinpä tehovasteeseen tulee monttu.

Jos yhden elementin teho tuplataan sen liikematka ei tuplaannu.
 
mutta nelinkertaistamalla teho sen liike tuplaantuu.
 
tuossa on muutes väärin: http://ari.lepoluo.to/audiokirja/Audiokirja_luku_3.pdf
kun sanotaan: kun äänenpaine kaksinkertaistuu, nousee äänenpainetaso, SPL n. 3dB.
 
oikeasti siinä käy juuri niin, kuin tuon edellisen viestin lopussa uumoilin: kartion pinta-alan tuplaaminen nostaa herkkyyttä 3db. kun tehokin tuplaantuu niin ääniteho nousee 3db. yhteensä siis äänenpaine tuplaantuu ja spl:n nousu on 6db.
 
jos oletetaam vahvistimen tuplaavan tehon kuormituksen puolituksesta, niin saadaan jo pelkästään heittämällä toinen elementti rinnalle se 6db lisäystä. (mikä on suhteellisen edullinen vaihtoehto)
 
edit.
itse itselleni vastaten:
onko muuten tuota kautta mahdollista saada kuulo lähtemään 1 watin avulla, jos herkkyys on tarpeeksi suuri?
 
onhan se, resistanssista kun ei ollut mitään puhetta. käytännössähän mistä vain vahvistimesta saadaan ulos 1 watti, jos ohmeja on tarpeeks. eli jos kuulon saa yleensäkkään millään lähtemään, niin lähtee se yhdelläkin watilla.
niin ja kuulokesysteemit on sit asia erikseen.

Itsellä tarkoitus viritellä äänentoistoa liikuntahalliin, joka muodostuu kolmesta verhoilla erotettavasta pelikentästä ja ylöspäin nousevasta katsomosta ja muista tiloista, jotka on samassa yhteydessä.
 
En ajatellut varautua paljonkaan ihmeellisemmällä wattimäärällä kuin mitä varautuisin ravintolaan. Monitorivahvistin tullee olemaan tehokkaampi kuin normaaleilla keikoillani, kun on vieras bändi, niin mukana reserviä enemmän kuin pelkästään omaan käyttöön. Aion nostaa kaiuttimet ylemmäs kuin jossain ravintolassa nostaisin ja yläpäitä tullee kahdet päällekkäin. Olen varautunut kallistamaan ainakin ylempää, että ääni menisi ylöspäin.
 
Suurempi pelko ja haaste kuin wattejen riittävyys, on tässä vaiheessa luvassa oleva mahdollisesti "mielenkiintoinen" akustiikka.

Mielenkiintoinen keskustelu aiheesta sattui silmääni:
http://srforums.prosoundweb.com/index.php/t/11681/0
 
Jos ei koko keskustelua jaksa lukea läpi niin toiselta sivulta löytyvä Tom Danleyn vastaus on melko tyhjentävä, ehkä jopa liiankin :)

Päätimpä vielä pistää yhden ihan kongreettisen esimerkin aiheesta. Otetaan tarkasteluun 15" JBL:n 2226 basso elementti. Elementin AES RMS tehonkestoksi ilmoitetaan 600W ja herkkyydeksi 97db/W/m.
 
Elementin puhekelan lämpenemisen vaikuttaminen herkkyyden alenemiseen sen jälkeen ku sille on syötetty ilmoitetulla teholla 5 min AES standardia vaaleanpunaista kohinaa.
 
0.7 dB -10 dB teholla (60W)
2.5 dB -3 dB teholla (300W)
4.0 dB täydellä teholla (600W)
 
http://www.jblpro.com/pub/technote/tn_v1n18.pdf ja sieltä sivu viisi. Katsokaa kippuroita!
 
miffe

Mitkä ovat erot 12" ja 15" vehkeissä?

Mitkä ovat erot 12" ja 15" vehkeissä?
 
15 tuumanen on pidempi ;-)

15 tuumanen on pidempi ;-)
 
Kolmisen tuumaa...:)

Jotenki arvasin, että tämmöstä tänne vastataan. :-P Onko esim. elementin ulosannissa jotain eroa? Kumpaa vaikka suosittelette synamonitorin leveydeksi? Treenikämpällä siihen tulee lisäksi varmaan kytkettyä basari. Vaihtoehdot ovat FBT MaxX 4A ja 5A (12" ja 15"). Onko isompi parempi näissä vehkeissä, kun jossain kitarakaapeissa on 12" elementtejä noin yleensä?

Meniskö juttu karkeasti jotenkin niin, että mitä suurempi on olementti pinta-alaltaan ja liikeradaltaan, sen suurempia ilmamääriä se pystyy liikuttelemaan ja sitähän tarvii matalilla taajuuksilla. Mitä korkeampi on taajuus, sen merkityksellisemmäksi tuleekin kuinka nopeasti elementti pystyy liikkumaan.
 
Myös kotelon tai sen puuttumisen vaikutus on ääneen merkittävä. Suurempi elementti vaatii suuremman kotelon.
 
Treenikämpällä siihen tulee lisäksi varmaan kytkettyä basari.
 
Allekirjoittanut on kokeeillut itsekin basarin vahvistamista treenikämpällä, mutta en tosiaan näe siihen mitään syytä ellei kyseessä ole sähkörummut.

Sulkeeko 15" elementti pois jotain asioita, mitä pystyy saavuttamaan 12":lla?