Muut soittimet ›

Oh my... Roy Smeck himself...:
http://www.youtube.com/v/-RrsSsu-fDM
http://www.youtube.com/v/sQojfs1aKrs
 
Olipa hienoja pätkiä, aika velho soittajaksi tuo himself. +
 
Hauska tuo teenspiritkin kyllä.

Aika hiljaisena kertoo noiden soittajavelhojen jälkeen omasta tavastaan soitella... Mutta kun Teli kysyit, niin koetan tiivistää:
Kappaleen täytyy ekaks olla tuttu ja mielellään helppo muutaman soinnun biisi ja vielä jos se pysyy oktaavin - puolentoista alueella niin hyvä.
Otetaan se biisi sitten esimerkiksi D, F, tai G duurista välittämättä siitä voiko sen laulaa. Jos on mollibiisi, niin sitten dm, tai gm. Nuo ovat helppoja ukelle.
Lähtökohta on, että sointuotteessa on melodian kulun mukainen sävel, tai että se on pienellä sormituksen vaihdolla siihen lisättävissä.
Pikkurilli on tärkeä työläinen ja mulla ainakin ilmeisesti liikkuvin sormi.
Oikean käden etu-, keski-, tai nimettömällä haetaan tämä sävel ja edetään mahdollisuuksien mukaan.
Etusormi hakee C -kieleltä, keskari, E -kieleltä ja nimetön A -kieleltä. Tätä perusasetelmaa ei kannata paljon muuttaa, jotta se tulisi aina automaattisesti oikeille kohilleen.
Kun melodia on haeskeltu ja tehty tutuksi sormitusten suhteen, niin aletaan oikean käden nimettömälle ja peukalolle sommitella säestävää komppausta.
Homma täytyy tehdä rennosti, sormet hakee oikeita kieliä soinnun mukaisesti ja ranne viskaa sträm sträm silleen säestävästi...
Koko tapahtuma automatisoituu vuosien mittaan, eikä pidä hermostua.
 
Laitoin sellaisen vitosen mikillä aikoinaan tehdyn äänitteen tuonne Sheep-entertainmentin World ukuleleplayersin sivulle Sepi - suomipoika nimellä.
 
http://www.ukulele.nl/player/player.php
 
Ei mitään mestarikamaa, mutta omaksi iloksi soitettua.
 
Sepi

Kiitos Sepi ohjeista! Yritän harjoitella, kunhan kerkeän... Itse kun vaan sointuja vetelen, niin tuntuu mahdottomalta yrittää melodiaa hakea samalla.
Mutta jospa se joskus löytyisi!???! Minun pikkurillitkään kun ei soittohommassa oikeen toimi, mutta vaatii varmaan harjoittelua!
Äänitteesihän on loistava tuossa antamassasi osoitteessa! Nyt tuntuu, etten itse osaakaan soittaa... Mutta jospa tämä tästä, olenhan vasta aloitellut.
Se Sheep entertainment-sivu onkin mielenkiintoinen katsella Uken soittajia ympäri maailman, ja jopa kuulla soittoa! Loistavia on kyllä nämä viimesimmätkin vinkit, mistä voi soittoa kuunnella!

Soitto on pitkälti oman tyylin ja jutun löytämistä. Kuuntelen kateellisena klassisen kitaran ja soolosoiton taitajia - myös ukulelen. Itsellä 35 v komppausta ja flegmaattinen luonne ei luo mahiksia muuhun kuin kompromisseihin ja nyt ei enää opi uutta helpolla.
Mutta vaikeinta, mitä olen koskaan tehnyt on kappaleen äänittäminen kertavetona! Tossa sohvalla menee vaikka minkälainen juttu, mutta laitapa mikki eteen niin on ihan mahoton tilanne. Pakko kunnioittaa live-vetojen mestareita, olipa soitin mikä hyvänsä. Ehkä oikea studio nykylaitteineen toteuttaisi unelmat osaamisesta, mutta mieluummin tekisin aidosti kerralla ihan itsetunnonkin takia. Hyviä vinkkejä?
 
Sepi

... Itsellä 35 v komppausta ja flegmaattinen luonne ei luo mahiksia muuhun kuin kompromisseihin ja nyt ei enää opi uutta helpolla.
 
Mä olisin kyllä rohkaisemassa ihan vastakkaiseen suuntaan, eli vanhanakin oppii jos vain jaksaa harjoitella. Jos muistetaan, niin esim Segovia (kitara) ja Rubinstein (piano) soittelivat vielä reilusti yli 80 vuotiaina. Jenkkien banjolistalle ilmestyi usein henkilöitä jotka aloittelivat vasta yli viisikymppisinä soittamaan ja edistyivät ihan ok. Kyse on vain halusta ja siitä että ei anna (väärän) yleisen mielipiteen (sen, että vanhana ei enää kannata yrittää) masentaa ja viedä toivoa. Kyllä lihakset vielä toimivat, vaikka ehkä joutuu tekemään vähän enemmän töitä.
 
Mutta vaikeinta, mitä olen koskaan tehnyt on kappaleen äänittäminen kertavetona! Tossa sohvalla menee vaikka minkälainen juttu, mutta laitapa mikki eteen niin on ihan mahoton tilanne, Sepi
 
Totta turiset, jostain kummasta syystä äänittäminen ja kaikkien niiden namiskoiden säätely ja testaaminen yms. häritsee keskittymistä ja biisejä jonka oikeasti hallitsee alusta loppuun joutuu tuossa tilanteessa soittamaan moneen kertaan. Siihen kuitenkin auttaa tottuminen eli se, että vaan äänittää usein.

Mä meinaan kanssa ostaa ukulelen ,mutta onko se todellakin välttämätöntä pistää sellaseen rahaa yli 50e. Kaikki rispekti hienoa soitinta kohtaan mutta mä en menis laittamaan 100e rahaa ukuleleen, en sitten tiedä miten erillaisia noin kalliit ovat.. :D (poislukien vaikka antiikkisoittimet)
 
En katsos ota ukulelen soittamista niin toissani ,kunhan siitä nyt tulee ok soundi ja pysyy vireessä niin on hyvä., voi sitten rämpytellä sitä terassilla auringonpaisteessa ;D parhautta!

Mulla on kokemusta vain halvasta Ukulelesta, Tenson (25€).
Tässä vaiheessa (10 kk soitellut) mulle riittää täysin hyvin tuo soitin, mutta niinkun olen ehkä maininnutkin, niin paremmasta en tiedä, tai kaupassa hieman kokeillut...
Mun mielipide on, että kannattaa aloittaa halvalla, koska 20-30€ on tosi pieni sijoitus! Sitten tietää, innostuuko vai ei. Ja jos innostuu ja haluaa parempaa, niin ainahan sitten voi ostaa uuden ja paremman. Mutta ei kun rohkeesti ostamaan, jotta pääset kokeilemaan, onko se sinun soitin!
Ei kun soiton iloa! Huom, tämä on vain mun mielipide! Olis kiva kuulla kalliimpien soitinten omistajien mielipide myös.

Ja varmaan arvasitte, että vastaan ja kehun Jennyä...
Eniten mun Harley Bentonissa häiritsi sen surkeat kielet ja ne parantu 8 € Aquilan kielillä. Toiseksi jos olisin vaan kompannu, soitin olisi toiminu. Mutta mä tykkään pitkästä soinnista näppäilytapani vuoksi ja siksi olen varma, että Harley Benton olisi jääny vaan leikkikaluksi ja varmaan unohtunu aika nopeasti. Joten kunnon soitin tukee soittohaluja kummasti ja sillä tavoin taas soittotaito saattaa kehittyä...
Mutta kuten tuolla menneisyydessä on jo sanottu, yli kolmensadan Martin S-O ei soi hintaansa nähden kovin kaksisesti ja varmaan moni on jo löytäny halvemmalla hyviä soittimia.
 
Sepi

Mulla on 18€ Mahalo josta vaihdoin kielet johonkin ghs:iin (ehkä?) ja tuunasin satulaa että sain vireen kohdalleen. Ihan mahtava peli, eikä todellakaan häpeä sen kolmensadan Martinin rinnalla juurikaan.
 
Kokeilin Tokiossa muutamaa 500-3500€ hintaluokassa olevaa über-ukea, ihan samalta nekin kuulosti, fiilis vaan oli vähän eri :)

Mulla on 18€ Mahalo josta vaihdoin kielet johonkin ghs:iin (ehkä?) ja tuunasin satulaa että sain vireen kohdalleen. Ihan mahtava peli, eikä todellakaan häpeä sen kolmensadan Martinin rinnalla juurikaan.
 
Kokeilin Tokiossa muutamaa 500-3500€ hintaluokassa olevaa über-ukea, ihan samalta nekin kuulosti, fiilis vaan oli vähän eri :)
 
Mun mielestäni FinnUkeFanin Jennyssä oli se sellainen korviin pomppaava *PAU!* saundi joka oikeassa ukulelessä pitää olla. Noissa halvoissa vekottimissa ei sitä ole, eikä kyllä ollut Kitarapajan Martinissakaan.

Mun mielestäni FinnUkeFanin Jennyssä oli se sellainen korviin pomppaava *PAU!* saundi joka oikeassa ukulelessä pitää olla. Noissa halvoissa vekottimissa ei sitä ole, eikä kyllä ollut Kitarapajan Martinissakaan.
 
Olisko kielten paksuudella tai vireen korkeudella osansa asiassa? Jotenkin ainakin itse haluaisin aina vaan paksumpia kieliä.

Olisko kielten paksuudella tai vireen korkeudella osansa asiassa? Jotenkin ainakin itse haluaisin aina vaan paksumpia kieliä.
 
Uke-kielien paksuuseroista en ole kuullutkaan. Kielten laaduistahan aina puhutaan (Agile jne). Vire kai oli ihan standardi? Oma Johnsonini taitaa olla yhden nauhan ylivireessä.

Uke-kielien paksuuseroista en ole kuullutkaan. Kielten laaduistahan aina puhutaan (Agile jne).
 
Joo, en tiedä onko olemassakaan paksumpia tai ohuempia kieliä. Paksumpia haluaisin kyllä :)
 
Vire kai oli ihan standardi? Oma Johnsonini taitaa olla yhden nauhan ylivireessä.
 
Mulla tuppaa korvalla menemään aina aika rivakasti ylävireeseen, varmaankin siksi että kieliin tulee enemmän jännitettä ja on mukavampi soitella.

Mulla on 18€ Mahalo josta vaihdoin kielet johonkin ghs:iin (ehkä?) ja tuunasin satulaa että sain vireen kohdalleen. Ihan mahtava peli, eikä todellakaan häpeä sen kolmensadan Martinin rinnalla juurikaan.
 
Joo toi se merkki on! Sellasia värikkäitä jotka meni kuin kuumille kiville joulun aikoihin ;) ..
Tälläsen meen kai sitten ostaan, luultavasti uken löytäminen jostain muualta kestää ikuisuuden ja minä olen tunnetusti huono odottamaan mitään.
 
Mun mielipide on, että kannattaa aloittaa halvalla, koska 20-30€ on tosi pieni sijoitus! Sitten tietää, innostuuko vai ei. Ja jos innostuu ja haluaa parempaa, niin ainahan sitten voi ostaa uuden ja paremman. Mutta ei kun rohkeesti ostamaan, jotta pääset kokeilemaan, onko se sinun soitin!
 
Jep, onhan tota tullut jo soitettua siskon tykönä kun sillä on just tollanen Mahalo. Eli jos soittimissa on kielet ja se on puuta niin se on jokatapauksessa "mun soitin" ;D ,mä innostun ihan mistä tahansa vempeleestä joka päästää ääniä.
 
Eli nyt on mandoliini ,kaks akustista kitaraa, kaks sähkistä..
Hankintalistalla on piano (joskus sitte), viulu (veljeltä "saan") , uke , + muut mitä satun löytämään..
 
Tästä se keräily hommeli lähtee käyntiin! mahtavaa!

Aquilalla on aavistuksen paksummat concert -uke kielet ja tilasinkin niitä satsin. En ole tosin vielä kokeillut ja oikeastaan ne oli tarkoitettu H-Bentoniin, joka jäi Suomeen. Aquilan kielten tilaus Italiasta on ihan perusjuttu netin kautta - tosin kannattaa tilata kimpassa, tai pyytää vaikka klassisen kitaran satsi siihen mukaan, koska alaraja toimitukselle on muistaakseni jotain 25 €. On erittäin luotettava nettikauppa ja halukas pieniinkin toimituksiin.
Melkein kaikki ruotsalaiset virittää D-vireeseen, eli sävelaskeleen ylemmäks ja sen olen todennu toimivaksi H-B:ssakin. Yhteissoittokin toisen C-vireisen uken kanssa kuulostaa kivalta, kun soinnutukset menee mukavasti eri tavalla.
Mahalossa on helpommat viritystapit, joita moni arvostaa. Mutta älkää sortuko siihen flying vee:hen. Pelkkä koivulankku soi yhtä hyvin.
 
Sepi

Mahalossa on helpommat viritystapit, joita moni arvostaa. Mutta älkää sortuko siihen flying vee:hen. Pelkkä koivulankku soi yhtä hyvin.
 
Sepi
 
Joo ,vaikka sellanen v-malli onkin ihan rock ,niin mielummin ostan normaalin muotosen, ja jos sais vielä puunvärisenä niin olis jees ,mutta pakko kai tyytyä niihin sateenkaaren väreihin :/

Nyt tuli apu läheltä. Tuolla sivun yläreunassa vilahdelleessa goooogle-mainoksessa (näkyy aika ajoin?!)
 
http://www.hawaiiankinestuff.com/ukuleles.html
 
myydään nättien soitinten lisäksi helppoa tietä menestykseen:
 
With the 18" ukulele, you may also choose to incorporate the smart feature. The smart ukulele has a microprocessor with recorded Hawaiian songs. Pre-recorded music allows you to play and sound like a pro!
 
Jos ei meinaa omat sormet totella, tilaa heti oma hula-malli!

Täältä löytyy uusi varsin aktiivinen ukesivusto, joka vaihteeksi on Atlantin tältä puolen:
 
http://www.ukulelecosmos.com/phpBB2/index.php4
 
Käykää kurkkaamassa ja osallistukaa menoon!
 
Sepi

Minäkin olen nyt pari vuotta ukea soitellut. Aloitin Mahalolla, josta ei tullut kalua vaikka vaihdoin virittimet ja tein tallankin uusiksi. Sopraanokulelen vire kuitenkin miellytti ja aikani asiaa mietittyäni soitin Tampereelle tutulle soitinrakentajalle (Harri Kauppila, Kitarafaktori). Keskustelujen tuloksena syntyi sopranokokoinen lankkusähköukulele. Todella upea, vaahteraotelauta, 3-tone sunburst, musta kerrospleksi, volumepotikka ja varta vasten käämitty nelinapainen mikki. Ei sanat riitä kertomaan...
Ukulele ja hulluna säröä. Tai mitä vaan. Ehdoton keikkakone.
 
Joskus sitten ostan toimivan akustisen uken.
 
Matti Mikkonen
 
Onhan mulla jo kolmikielinen bassokitarakin ;-)

Itselläni tällainen Harley Bentton -uke. Talla on pariin kertaan irronnut ja virittimet ovat aivan hirveät. Kyllähän tästä muutama sointu löytyy, ei tosin kovin vireisesti. Vika voi kyllä olla soittajassakin. Mutta ehkäpä tämä tästä kesyyntyy.