Muut soittimet ›

Enpäs tässä nyt joutanut lukemaan ketjua.
 
Mieleeni vain tuli yksi tällä hetkellä unholassa oleva vapaalehdykkäsoitin eli urkuharmooni.
 
Minullakin on Kangasalan urkutehtaan valmistama soitin, ehkä 60 luvulta. Eräästä koulusta sen joulun alla hain sopuhintaan.
 
Tekniikka kiinnostaisi, sehän on tavallaan harmonikka tukevassa kotelossa ja soi hienosti kunhan sen vaan saattaisi kaikin puolin kuntoon ja ilmeisesti tämän päivän mukaiseen vireeseen. Omani soi aika hyvin sinälläänkin, toki vire ei kohdallaan ja kaikki äänet ei ihan pelitä.
 
Nämä hienot soittopelit on suurin osa roudattu kaatopaikalle samoin kuin vanhat kuplavolkkarit tuhottiin ennen roskapönttöautoina ja vanhat mopot sekä Jawat sotkettiin suohon.
 
Veikkaan että urkuharmooniakin tulee monen joskus tulevaisuudessa ikävä, eivätkä ole silloin enää ihan sadan euron soittimia.

Nyt niitä saa kuntien huutokaupoista halvalla, kyläkouluja lopetetaan kymmenittäin, sadoittain joka vuosi. Sieltä niitä harmooneja löytyy

Nyt niitä saa kuntien huutokaupoista halvalla, kyläkouluja lopetetaan kymmenittäin, sadoittain joka vuosi. Sieltä niitä harmooneja löytyy
 
Ihan vakavissani (minäkin kerran) toivoisin että ostakaa hyvät ihmiset talteen nämä joskus arvoonsa taas tulevat kelpo soittimet. Sehän on jo huonekaluna esteettiseti kaunis, se voi odottaa kunnostusta vaikka sukupolven, säilyy sisätiloissa vuosikymmeniä, tosin hapantuuhan palkeet ym. aikaa myöden, mutta kunnostus ei mahdotonta eikä edes kovin kallista. Ammattitaitoisia virittäjiä sekä korjaajia löytyy vielä aika monta, toivottavasti joku uusikin alaan perehtyy.
 
Muistaakseni Heikki Äijö sanoi että peruskunnostus sekä viritys jotain 150 -300 euroa, en vanno mitään, koska kaikki riippuu mitä pitää tehdä.
 
Tämä mies on ollut Kangasalan urkutehtaalla muistaakseni töissä ja muistaa juuri minunkin soittimeni aika hyvin kun sitä puhelimessa kuvailin.
 
Harmonikkaan verrattuna harmoonissa lähes samanlainen koneisto on laitettu vaan tukevampaan pakettiin. Näin amatöörinä ajattelen että suunnilleen on.
 
Sitten voi tulla itku kun myöhäistä myöhäistä lukea on: urkuharmooni.com. Mananmajoille; sinne ne soittimet menneet on.

Googlella tuli rivi tietoa, että Karjalohjalla olisi urkuharmonimuseo. En löytänyt lisätietoa sen enempää tästä museosta. Muilla parempaa tietoa?
 
http://www.suomenkansanmusiikkiliitto.fi/pages/nettipel10.html
 
Itsekin varmaan ostaisin yhden urkuharmonin, mikäli olisi tilaa, minne laittaa soitin.

Parhaillaan näyttää huutonetissä olevan myynnissä parikin urkuharmoonia. Osasto oli muistaakseni alimmainen eli muut musiikkitarvikkeet.

Huutonetissä miltei aina niitä on myynnissä. Hinnat yleensä siinä 100 - 200 euroa.
 
Myös löytyy haulla urkuharmooni tai harmooni.
 
Omani sain koululta hiukan halvemmalla koska vire ei ollut kohdallaan ja aikani tinkasin.
 
Aikani vaan soittelin eri kouluille ja lopulta tärppäsi, tosin jo aluksi löysin toiselta koululta Mannborg merkkisen, siinä oli ehkä mehevämmät äänet mutta oli paljon kolhompi ja rumempi.
 
Se vaan katosi johonkin matkalla koululta kierrätyskeskukseen. Suoraan se koulu ei halunnut myydä että ei tule jälkipuheita.
 
Rikoksen makua tuossa katoamisessakin kyllä on. Tämä Kangasalan peli sopii kyllä paremmin kalustukseen vaaleana ja sirompana joten en ole katkera.
 
Tuskinpa mikään soitin ihan iskukunnossa onkaan, mielestäni päasia että namikat ja koskettimet on kunnossa, niitä on aika vaikea entisöidä.

Asia ei kai varsinaisesti tähän kuulu, mutta huuto netissä oli joskus oikein kunnon pilliurku, semmonen koulu-urku, myynnissä. Semmonen ois voinut olla retee, mutta etsin silloin suurijalkioista sähkökirkkourkua niin en ostanut...

Tulkitsen asian siten, että vapaalehdykkään halutaan jotain (mitä?) juttua harmooneista, koska topikin alle tuli kirjoituksia...

Itse vaan ihan ehdottaisin, että nämä vanhat soittimet saisivat niille kuuluvaa arvostusta eivätkä katoaisi romuina pois.
 
Onko tää mun ajatus ihan väärä että urkuharmooni on vähän kuin harmonikka olisi laitettu puiseen tukevaan laatikkoon.
 
Eikös rakenteet ja periaate muuten ole miltei samanlaisia.
 
Tietenkin niiden tekniikka ja rakenne kiinnostaisi, voisin itsekin perehtyä mutta olen aika saamaton, keskeneräisiä projekteja vaikka miten paljon, ideoita uusiin vielä enemmän.

Eikös rakenteet ja periaate muuten ole miltei samanlaisia.
 
Periaate on sama, mutta rakenne aika paljon eri. Kirjoitan pitemmälti sitten sivustolle, mutta näin lyhesti: usein messinkiset kielet ja laatat. Kielilaatat ovat kuin "kasetteja", jotka vain laitetaan uomaansa. Suurin ero harmonikaan on se, että urkuharmooni toimii alipaineen avulla. eli yhtä ääntä varten on vain yksi kieli toisin kuin harmonikoissa (veto ja työntöääni). Polkemalla pedaaleja synnytetään sisällä olevaan isoon palkeeseen painetta samaan tapaan kuin säkkipillissä. Tämän takia kieliin tulee vakaa ja tasainen paine ja äänenvoimakkuutta voidaan säädellä vain tukkimalla äänen kulkua soittimen sisällä "sordinoilla" (mikä lie oikea nimitys).
 
Tutkailen historiaa ja mekaniikkaa tarkemmin ja teen jutun. Kiitos ehdotuksesta.

Tuollainen kysymys pasahti päähäni : Kukahan ja mikä harmonikanvalmistaja teki ensimmäisen cassottopelin?Niin ja milloin?

...Minullakin on Kangasalan urkutehtaan valmistama soitin, ehkä 60 luvulta. ...
 
Kas, Kangasalan urkutehtaan perusti eräs kaukainen isovanhempani, isoäitini isä Anders Tulle, myöhemmin Thule, suomalaisuuden aikana pääosa suvusta otti nimen Tulenheimo.
 
Sellainen pikku tieto tästä, että Anders joutui lähtemään Ruotsista Suomeen rakentamaan urkuja, kun Ruotsin kiltalaitos ei hyväksynyt häntä. Oppinsa hän oli saanut silloisen Ruotsin etevimmän urkujen rakentajan G. Anderssonin opissa.
 
Ennen muuttoaan vakinaisesti Suomeen, Anders oli vuonna 1839 rakentanut Ouluun sinne Ruotsista tilatut urut. Rakentaminen tapahtui paikan päällä Oulussa, kaiketi kuljetusongelmien vuoksi. Kaikki puuosat ja suurimmat tinapillit tehtiin kokoonpanopaikalla Oulussa.
 
Myöhemmin Ruotsissa voimaan tulleen tutkintovaatimuksen mukaan, Andersilla ei kuitenkaan ollut muodollista pätevyyttä ja hän siirtyi pysyvästi Suomeen. Kangasalan urkutehdas myi sitten urkuja Suomesta ympäri Eurooppaa, joten ei se muodollinen pätevyys aina ole tärkeätä.
 
EDIT: Muokkausta ja lisäystä...

Meilläpä on Kangasalan Urkutehtaan 1-äänikertainen pienehkö kouluharmooni, ristiäisetkin on tulossa joten pääsee julkisesti esiintymään tuollakin.