Muut soittimet ›

Mitä sä vedät XD
Pysähdyppäs hetkeksi, summaa teoria ja reaalielämä. tämän jälkeen muodosta järkevä lause, jolla summaat tuon edellisen kommenttisi, mieluiten tarkistettuna, ymmärrettävään muotoon.
 
Eihän tossa ollut ainuttakaan epäselvää lausetta. Ongelmia saattaa muodostua, kun lähdetään hakemaan englanninkielisille termeille suomenkielisiä vastineita. Ääniteknikolta vaaditaan ihan oikesti ymmärrystä perus fysiikasta ja akustiikasta. Ihan liian monet kuvittelevat hommista tulevan jotain pelkällä fiilispohjalla (täsmennys: Tämä siis vain sivuhuomautuksena. En siis kohdista tätä kehenkään).

Mitä sä vedät
 
Subbareilla turpiin niitä, jotka eivät usko torvien pesevän refleksipöntöt 100-0! :)
 
Pysähdyppäs hetkeksi, summaa teoria ja reaalielämä. tämän jälkeen muodosta järkevä lause, jolla summaat tuon edellisen kommenttisi, mieluiten tarkistettuna, ymmärrettävään muotoon.
 
Suomeksi se sama. Otetaan 2-3 purkkia puolelleen ja ajellaan sitä 10-12 asteen vertikaalisella peitolla. Tarvitaankin lisää heittoa, mutta sama vertikaalinen dispersion..no problem, pinotaan kaappeja enemmän ja säädetään kulmat kohdilleen, jotta saadaan haluttu peitto. Ja, koska kaappi on suunniteltu tuollaiseen käyttöön, on summautuminen pääasiassa positiivista, suuntakuviot hallussa ja taajuusvaste tasainen varsin suurella alueella.
 
Vaihtoehto B olisi ottaa jotain tunnettua trappiboksia (tommoisia tyypillisiä saksalaisvalmisteisia 75x40 asteen purkkeja) ja iskeä niitä suoraan kaksi päällekkäin (unohtaen tietenkin tilttaukset ja muut, kun ei siihen sopivia välineitä kuitenkaan mukana ole). Summaus ei tuollaisessa tapauksessa ole tasaista kaikkialla, jolloin yhdessä paikassa saatava tasainen taajuusvaste ei toteudu muualla. Näistä on aivan liian monta esimerkkiä ollut todettavissa. Tai sitten pannaa vaaka-tasoinen kampafiltteri käyntiin ja kaapit puhaltamaan ristiin vaikkapa 40-50 astetta. Kyllähän siinä seinille menevä ääni vähenee negatiivisen summauksen takia ja alarekisterin suuntaus lisääntyy, mutta ei sillä sitä heittoa saada yhtään lisää.
 
Kumpi sun mielestä on fiksumpi tapa?

Kertokaas eri mielipiteitä vaiheenkäännöstä esim.mikityksissä,subeissa,päätteissä ym.
 
Palatakseni maanpinnalle:
PA. puolella prosessoriviiveillä voi rakennella kaikenlaista pikkukivaa viritystä, joista täälläkin on puhuttu jonkinverran, mutta perustason järjestelmissä moiseen on turha puuttua, paitsi jos käytössä on ns. viivelinjoja, jolloin kommuutteja yksinkertaisesti vain viivästetään suhteessa pää PA. pinkkaan. Ja syy siihen, miksi valmiita pinkkoja ei kannata ruveta fiilistelemään tehtaanjäljiltä paremmaksi? Noh, jos sä et oikeesti oo sisäistäny kaikkea ko. alaan liittyvää ja virittelet vaiheila ja jakosuodatuksilla mutu/teoriapohjalta setin kuulostaan "paremmalta"
siinä pidemmän päälle mättää lopulta jokin ihan eri tsydeemi, mitä on "korjattu" ja jota ei välttämättä ole osattu just sillä hetkellä kuunnella tai ottaa huomioon.
Kas kun kaikki vaikuttaa aina kaikkeen. Paljon tärkeämpää on opetella systeemien oikeanlainen
sijoitus ja master eq-viritys.
 
Mitä mikityksen vaiheenkääntöön tulee: Kokeile!
Toisinaan toimii, toisinaan hommalla ei ole mitään väliä. Välillä vaiheenkäännöllä esim. kitaran saa mulahtamaan ulos lavalta, välillä se uppoaa syvemmälle, välillä ei tapahdu mitään. Se, kumpi kuullostaa paremmalle on susta ittestäs kiinni.

Esim. toisen asteen (12dB/oktaavi) ylipäästö kääntää vaihetta +90 astetta ja alipäästö -90 astetta. Eli jos kaapissa on kaksi elementtiä, joista toisella ylipäästö ja toisella alipäästö, on elementtien vaihe-ero yhteensä 180 astetta. Tämä saadaan sitten taas korjattua takaisin kääntämällä toinen elementeistä vastakkaiseen vaiheeseen.
 
mutta kaapeissa vaan yksi pilli, ja se mistä ihmettely alkoi kuitenkin siis passiivijakari. Sittemmin aktiivijakareilla sitä nähnyt, joissa käsittääkseni kääntö tasan 180 astetta ?!

mutta kaapeissa vaan yksi pilli, ja se mistä ihmettely alkoi kuitenkin siis passiivijakari. Sittemmin aktiivijakareilla sitä nähnyt, joissa käsittääkseni kääntö tasan 180 astetta ?!
 
Oletetaanpa nyt, että se diskantti on siellä torven pohjalla, joten sillä on kulkuaikaeroa. Oikea korjaus olisi toki sen toisen elementin viivästäminen, mutta erittäin vaikea tehdä passiivijakarilla. Eli jakotaajuuden ympäristössä voidaan homma saadan pelaamaan pelkällä polariteetin kääntämisellä.
 
Ja muistakaa nyt hyvät ihmiset, että vaiheenkääntö ihmisen kuuloalueella tarkoittaa 1/40s viivettä 20Hz ja 1/40000s 20kHz kohdalla. Napaisuutta kääntämällä käännetään polariteetti, joka on eri asia kuin vaiheenkääntö (polariteetti ei ota huomioon aikaa millään tavalla, vaihe taas ottaa).

edit:
 
mukavaa luettavaa jos polariteetti ja vaihe ja niiden eron ymmärtäminen kiinnostaa:
http://www.prosoundweb.com/studyhal … /lastudyhall/polarity_and_phase.pdf

edit:
 
mukavaa luettavaa jos polariteetti ja vaihe ja niiden eron ymmärtäminen kiinnostaa:
http://www.prosoundweb.com/studyhal … /lastudyhall/polarity_and_phase.pdf
 
Kiitos devil,miffe ym.mut mua kiinnostaa tietää et jos tehdään esim.kardioidi subi niin miten se polariteetin kääntö siellä tekee sen ilmiön ettei se säteile taakse ja kuinka se mono subi täyttää niitä kuoppia joita tulee kun ollaan ulkoilmassa?..ymmärsittekö kysymyksen...

Kiitos devil,miffe ym.mut mua kiinnostaa tietää et jos tehdään esim.kardioidi subi niin miten se polariteetin kääntö siellä tekee sen ilmiön ettei se säteile taakse ja kuinka se mono subi täyttää niitä kuoppia joita tulee kun ollaan ulkoilmassa?..ymmärsittekö kysymyksen...
 
Kardioidissa se idea on siinä, että kumotaan taaksepäin menevä säteily. Eli eteenpäin puskevat lootat tuottavat ääntä (esimerkki), jossa ensin tulee positiivinen piikki. Sitten viivästetään se taaksepäin tuuttaava loota siihen piikkiin, jotta ne summaisivat mahdollisimman täydellisesti. Lopuksi käännetään takatuupparin polariteetti nurin, jolloin ne taas kumoavat toisensa mahdollisimman täydellisesti.
 
On myös mahdollista tehdä superkardioidi, jolloin se takaa puskeva tavallaan tuottaa ensimmäisen piikin, johon ne yleisöön suunnatut viivästetään siihen takaa tulevaan ääneen ja yritetään saada ne summaamaan mahdollisimman hyvin.
 
Sitten on vielä monimutkaisempiakin viritelmiä, joissa voi olla esimerkiksi kolme subbaripinkkaa peräkkäin viivästettynä toisiinsa, jolloin saadaan entistä kapeampi alue, jolla kaapit summaavat keskenään.
 
Sitten se L-C-R subipinoaminen (anteeksi kankea kapulakieli, olen verbaalisesti vähemmän lahjakas selittämään asioita kansantajuisesti). Siinä ideana on tuottaa tasaisempi interferenssikuvio, eli suomeksi sanottuna tihennetään täydellisen summaamisen keskinäisiä etäisyyksiä, jolloin noita täydellisen vaimentumisen kohtia tulee vähemmän (+ ovat kapeampia) ja niiden keskimääräinen merkitys vähenee (suurempi osa yleisöstä on hyvän bassotoiston alueella). Sama periaate on käytössä line-array järjestelmissä. Eli mitä useampi pino subbasia, sen tasaisemmin kaapit summaavat. Mutta jo tuolla keskipinkalla saadaan yleensä sellainen vaikutus, että vältetään L-R pinoamisen pahimmat sudenkuopat. Enemmän merkitystä on pinkkojen välisellä etäisyydellä.
 
Jos L-R pinkkojen välinen etäisyys on erityisen suuri, on edullista rakentaa niiden välille useita pienempiä nippuja tasoittamaan äänikenttää. Kun niiden määrä kasvaa, lisääntyy myös koko järjestelmän vaakasuuntainen suuntaavuus aiheuttaen taas omat ongelmansa. Sama ilmiö koetaan myös tehtäessä yksi vaakasuuntainen bassoklusteri keskelle lavaa ilman minkäänlaisia viiveitä klusterin ulommissa bokseissa (ulompien boksien alipäästöä tulisi kanssa tiputtaa). Tämän ilmiön on voinut kokea mm. Rock to the riverissä (en ole itse paikalla ollut, mutta todistajalausunnot aika vahvoja - lisäksi kuvat järjestelmästä ovat herättäneet hälytyskelloni).