Muut soittimet ›

Jep. Tämmöinen löytyi roskiksesta. http://irc-galleria.net/view.php?nick=Tekotaide&image_id=36710274
 
Mandoliini kyseessä? 12 kieltä ihmetyttää.
 
Huoltoa vaatii. Kaula on mutkalla, ei soi ennen 12. nauhaa. Yksi nauha myöskin puuttuu. http://irc-galleria.net/view.php?nick=Tekotaide&image_id=36710245

Mandoliini kyseessä? 12 kieltä ihmetyttää.
 
On joo. Parikielten paikalla kolmet. GGG DDD AAA EEE.

Multi-instrumentalisti David Lindley muistaakseni sanoi, että kaikkiin kielisoittimiin voi suhtautua aluksi kuin omituisiin kitaroihin (tai mikä se omin instrumentti kulloinkin onkaan), ja sitten opettelee tarkemmin niitä erityispiirteitä matkan varrella.
 
Samalla tavalla suosittelen lähestymään. Eihän nuo ole kuin eri vireitä
:-)
 
Paino pitää olla sanalla 'aluksi'. Mandoliini ja kitara ovat aivan eri soittimia, niissä on täysin eri soittotyyli. Maniska on oikeastaan lähempänä viulua ja jos maniskaa aloittaa soittamaan kitaran sormitusperiaatteilla menee aika pahasti metsään ja tilanteen korjaaminen myöhemmin on työlästä, jos siis haluaa edistyä rämpyttelyä pitemälle. Kannattaa heti alussa selvittää mikä on sormitusten periaate oikealle kädelle. EDIT KORJAUS: vasemalle kädelle, sori, meni väärin päin kun olen vasuri.
 
Banjoja on kahta päätyyppiä, tenori ja bluegrass. Kummankaan soitossa ei kitaransoiton kanssa ole muuta yhteistä kuin se, että niissä on kielet. Itse olen soittanut kitaraa 11 vuotiaasta (nyt 52) ja maniskaa ja banjoja n. 6 vuotta, maniskaa aika tosissani joten osaan kertoa kokemuksen pohjalta.

Pitkään on ollut mielessä maniskan hommaaminen. Olisi kiva opetella mandoliinin perusteita, kun kitaraa on tullut jo reippaasti toistakymmentä vuotta soitettua.
 
Millaisia kokemuksia teillä on noista Staggin mandoliineista? Olen kuullut että olisivat ihan asiansa ajavia. Soittopelihän tulisi kuitenkin lähinnä kotisoitteluun yms.
 
Battle of Evermoren riffejä on jo hieman valmiiksi tullut katsottua :)

Mandoliini ja kitara ovat aivan eri soittimia, niissä on täysin eri soittotyyli. Maniska on oikeastaan lähempänä viulua ja jos maniskaa aloittaa soittamaan kitaran sormitusperiaatteilla menee aika pahasti metsään ja tilanteen korjaaminen myöhemmin on työlästä, jos siis haluaa edistyä rämpyttelyä pitemälle. Kannattaa heti alussa selvittää mikä on sormitusten periaate oikealle kädelle. EDIT KORJAUS: vasemalle kädelle, sori, meni väärin päin kun olen vasuri.
 
Oletan että tarkoitat sitä että kielet on kvintin välein, joten yhdeltä kieleltä joutuu ottamaan enemmän säveliä. Mitenkä tuo sormitus oikeaoppisesti sitten menee. Aloitin kyllä maniskalla aikoinaan ennen kun sain kitaran, ja oli siinä viulisti neuvomassakin, mutta enpäs nyt enää yli 30 vuoden jälkeen muista.

Oletan että tarkoitat sitä että kielet on kvintin välein, joten yhdeltä kieleltä joutuu ottamaan enemmän säveliä. Mitenkä tuo sormitus oikeaoppisesti sitten menee. Aloitin kyllä maniskalla aikoinaan ennen kun sain kitaran, ja oli siinä viulisti neuvomassakin, mutta enpäs nyt enää yli 30 vuoden jälkeen muista.
 
Lyhyesti sanottuna tarkoitin sitä, että kaulakädellä pääperiaate 1. asemassa on, että etusormella soitetaan nauhat 1-2, keski 3-4, nimetön 5-6 ja pikkurillillä 7. nauha. Pletrakädelle on myös omia, yleisesti opetettuja ja hyväksi koettuja tekniikoita.

Banjoja on kahta päätyyppiä, tenori ja bluegrass. Kummankaan soitossa ei kitaransoiton kanssa ole muuta yhteistä kuin se, että niissä on kielet. Itse olen soittanut kitaraa 11 vuotiaasta (nyt 52) ja maniskaa ja banjoja n. 6 vuotta, maniskaa aika tosissani joten osaan kertoa kokemuksen pohjalta.
 
Risto oli ihan oikeessa, mutta mutta, kyl banjoja löytyy viel jokunen muukin, samoten maniskoja..
Banjoista jäi puuttumaan mandoliinibanjo ja kitarabanjo, sekä sellanen hybridi eli uke-banjo.. Mutta nuo perusvehkeet on juuri tenori (eli plectrum)banjo ja se kuulu 5-kielinen banjo eli perus-bluegrass-banjo (josta sitte Pete Seeger teki pilatun pitkäkaula-version, jossa on 2 ylimääräistä nauhaa jotta sai jotain folkki-vireitä helpommalla)
Tosin itsellä tuo banjon soitto on tosi huonoilla, on mulla ollu 5-kielinen jokusen vuoden (kolmisenkymmentä vissiin), muttei se soitto käy niinku Earl Scruggsilla..
Eläkkeellä aattelin tuon Scruggs-stylen opetella, nyt käy jotenkin joku "säestäminen" eli paremman pickerin tukeminen. Suomesta ei tahdo vaan Dunlopin metallisia sormiplekuja löytyä...
Ja hyvät banjotkin on harvassa...

Tenori- ja plectrumbanjo ovatten eri soittimet. Eri skaala ja eri viritys.

Tenori- ja plectrumbanjo ovatten eri soittimet. Eri skaala ja eri viritys.
 
Niinpäs, skaala on eri.. :) Näpyttelin näköjään taas ajatusta nopeemmin tuon.. pahoittelut jos harhaan-johdin.. "Oikeen" banjon kanssa enemmin pelanneena tuohon viritysjuttuun en ota kantaa, kas ku 5-kieliselle on kokolailla monioita virityksiä.. Toki perus-G kait käytetyin, mutta leegio muita on kanssa, "mountain-minor"ista alkaen 8)

eri viritys.
 
Tuos joutessani kattelin 5-kielisen banjon virityksiä muutaman tähän, jos jollakulla on hyötyä niistä..
 
Nimi 5(se "lyhyt") 4 3 2 1
 
Standard G D G H D
 
Mountain G D G C D
C-tune G C G H D
D-tune Fis(tai A) D Fis A D
Nashville F D F H D
Weissberg A D G A D
Kentucky G D G H C

Banjo on ollut yli kymmenen vuotta, mutta taidot kyllä ruostuu samantien jos ei soittele. Tämä siis jos aikoo soittaa sormiplekuilla.
 
Kymmenen vuotta sitten treenasin niin paljon että kehtasin soittaa levyllekin asti, nyt ovat taidot ihan alkutekijöissään.
 
Dueling Banjos meni kohtuullisen sujuvasti silloin joskus :-(
 
Muista sen verran kokemusta, että maniskan soittaminen tuntui jopa helpolta, ainakin banjoon verrattuna.

Banjo on ollut yli kymmenen vuotta, mutta taidot kyllä ruostuu samantien jos ei soittele. Tämä siis jos aikoo soittaa sormiplekuilla.
 
Kymmenen vuotta sitten treenasin niin paljon että kehtasin soittaa levyllekin asti, nyt ovat taidot ihan alkutekijöissään.
 
Dueling Banjos meni kohtuullisen sujuvasti silloin joskus :-(
 
Muista sen verran kokemusta, että maniskan soittaminen tuntui jopa helpolta, ainakin banjoon verrattuna.
 
Ukulelee ja maniskaa kyl vähän helpompi, banjo-jutut allekirjotan täysin.. menee melkosesti aikaa ja tupakkia kun täytyy "alusta" lähtee pikkaus opettelemaan, joka jumalan kerta..
Ja viulua en osaa enää yhtään... =(
 
Duellin´banjosia en oo koskaan saanu menemään muuten ku sillee "töks-töks..eiku.." systeemillä.. Soldier´s Joyn säestävä banjo meni joskus..ei se soolo-osuus.

... Muista sen verran kokemusta, että maniskan soittaminen tuntui jopa helpolta...
 
Olen havainnut, että tämän tyylisiin lausuntoihin on aina syynä se, että sanojan referenssitaso on pielessä, eli ei tiedetä missä soittamisen oikea taso liikkuu. Niinpä sitten lausutaan sitä sun tätä oman osaamistason perusteella. Tässä muutama vähän erilainen maniskabiisi, ensimmäisessä myös BG banjo:
 
Dave Peters, "New Camptown Races" (bluegrass)
http://www.brentrup.com/mandolincafe/davepeters.mp3
 
Simon Mayor, "The Wasp Reel" (keltti):
http://www.brentrup.com/mandolincafe/wasp.mp3
 
Steve Smith, "Bacon and Bread" (Newgrass?)
http://www.brentrup.com/mandolincafe/bacon.mp3
 
EDIT: Suomessa ei taida olla ketään joka osaisi soittaa kuten Peters. Mayorin biisin tempo on 240, ja sehän kuulostaa jo hitaalta Petersin biisin jälkeen. Minulta meni yli kolme vuotta päästä Wasp Reelissä samaan tempoon Mayorin kanssa vaikka pohjana on klassisen kitaran opintoja nuoruudessa monta vuotta. Tosin en juurikaan ollut käyttänyt plektraa maniskan soiton aloittamisen aikaa muuhun kuin satunnaiseen kitaralla komppaamiseen. Myös oikean käden soitto on huomattavasti raskaampaa kuin kitaralla tai banjolla ja aikaa kuluu pelkästään sormien lihasvoimien kasvamiseen jotta soitto noilla tempoilla ylipäätään olisi mahdollista.

Olen havainnut, että tämän tyylisiin lausuntoihin on aina syynä se, että sanojan referenssitaso on pielessä, eli ei tiedetä missä soittamisen oikea taso liikkuu. Niinpä sitten lausutaan sitä sun tätä oman osaamistason perusteella.
 
Soittamisen oikea taso? Eihän sellaista ole. Pirun elitistinen asenne tuollainen, jos käsitin oikein kommenttisi. Saako vain Rick Wakeman sanoa että koskettimien soittaminen on helppoa?
 
Selvennykseksi edelliseen kommenttiini siis sellainen, että treenasin kuukausia banjoa ennenkuin kehtasin soittaa levylle asti. Mandoliinia soittelin ehkä pari viikkoa, jonka jälkeen kehtasin vetäistä kuvioita studiossa. Mainittakoon että musiikkityylinä oli punkpop. Kaikki on suhteellista, mutta musiikissa on tärkeintä se että kuulostaa hyvältä. Ei se miten ja kuinka hyvin on soitettu.
 
Ja on tässä bluegrassia kuunneltu niin paljon, että tiedän miltä mandoliini kuulostaa jos asialla on virtuoosi.
 
On meikäläisellä siltikin oikeus sanoa noin, vaikka en ole hyvä kummassakaan - banjon tai maniskan soittamisessa.

On meikäläisellä siltikin oikeus sanoa noin, vaikka en ole hyvä kummassakaan - banjon tai maniskan soittamisessa.
 
Senkus sanot kun samalla muistaa sanoa että tarkoittaa Ukko Noaa yhdellä sormella tempolla 20. Maniskan soittaminen ei todellakaan ole helppoa, eikä minkään muunkaan soittimen kun puhutaan soittimen todellisesta hallitsemisesta. EDIT: Sellainen joka on vuosia harjoitellut saavuttaakseen esim bluegrassin normaalin tempotason ei vahingossakaan väitä soittamista helpoksi.
 
EDIT:
Selvennykseksi edelliseen kommenttiini siis sellainen, että treenasin kuukausia banjoa ennenkuin kehtasin soittaa levylle asti. Mandoliinia soittelin ehkä pari viikkoa, jonka jälkeen kehtasin vetäistä kuvioita studiossa
 
Sori vaan kun ei vakuuta yhtään, muutamassa kuukaudessa oppii korkeintaan alkeiden aivan perusteet, parissa viikossa ei mitään. Itse olen soittanut kahdella levyllä, tosin kitaraa ja havaitsen meissä ainakin sen eron, että itse en olisi kehdannut soittaa *minkäänlaiselle* levylle mitään tuossa vaiheessa.

Jos nyt pilkkua viilataan, niin sanoin että _tuntui_ helpolta. Ja tarkennuksena vielä: verrattuna siihen kun otti banjon eka kertaa käteensä ja tunki sormiplekut paikalleen. Kaikkia soittimia voi toki soittaa teknisesti paremmin, mutta fiilis on tärkein, eikös vaan.
 
Ja edelleen, kaikki on suhteellista. Myös se miten ja mitä maniskalla ja banjolla soitetaan, ja minkälaiseen musiikkiin. Sinulla tuntuu tuo tempo olevan kaiken a ja o, mutta minulle ei. Jos soittaa ultranopeaa bluegrassia, on taito ja tekniikka oltavakin hallussa, en minä sitä kiellä. Eikä sellaiseen taidot riitä, eikä ole koskaan riittänytkään. Eikä tule riittämään. Riitti kuitenkin itsetuntoon, jotta levylle kehtasi laittaa nimensä.
 
Kannattanee tutustua esimerkiksi 16 Horsepower -bändiin, jossa suuri osa biiseistä menee banjo, basso, rummut ja laulu -pohjalta. Tempo on yleensä rauhallinen, ja banjokuviotkin kuulostavat siltä ettei välttämättä vuosien opettelua tarvita. Ja kuulostaa helvetin hyvältä.
 
Eli vielä kerran, tuntui helpolta -> ei tarkoita että olisi helppoa.

... Sinulla tuntuu tuo tempo olevan kaiken a ja o...
 
Ei todellakaan, vaan niinpäin, että osaaminen soittaa instrumentillaan eri tempoilla on oleellinen ja luonnollinen osa *oikeata* instrumenttinsa hallintaa. Jokainen klasaripuolen soittaja tietää tämän varsin hyvin, koska klasarissa on eri tempoisia kappaleita. Sama myös esim BG:ssä, kelttimusassa ja muissa kansanmusiikeissa, kaikissa on sekä hitaita että nopeita biisejä. On aika rajoittavaa ja monotonista kuulijallekin jos pitää tyytyä vain hitaisiin.

Hyviä neuvoja kaikki tyynni, mutta pakko äheltää mukaan...
Nimittäin jos sellainen perussoitto on jo kitaran suhteen hanskassa - edellyttää tietty millaista kitaraa on tullu soitettua ja mitä musaa - niin helpoin tapa siirtyä uusille vesille ilman sormitusten suurempaa muokkausta on ukulele. Hyvän sellaisen hankinta vaan ei ole suomalaisista kaupoista helppoa. Huono tappaa halut tai ainakin haittaa kehitystä. Ei ole pakko mennä ukulelen takia Havaijille tai buzukinkaan takia Kreikkaan, jos kiertelee ensin nämä nettisivut ulkomaita myöten. On monenlaista bulletin boardia sekä rewietä luettavaksi ja sitten uskaltaa tilata soittimenkin. Ebay lienee vain riskinottajille...?
Huonoin juttu ukessa on sen rajallinen kuuluvuus ja käytännössä alle kahden oktaavin alan soitettavuus. Soinnutus pohjautuu erittäin pitkälle kitaraan.
 
Sepi

... helpoin tapa siirtyä uusille vesille ilman sormitusten suurempaa muokkausta on ukulele. ..
 
Tää oli virkistävä breikki tähän väliin, kiitän:-)

Itse olen ihan tyytyväisenä rämpytirämpyti-komppaillut ja tilulilulei-sooloillut maniskalla ihan keikoillakin ihan sunnuntaisoittaja tasolla ja pakkohan se on kesällä kehdata levyllekin vetää, kun pyydettiin.
 
Miusta nopeiden juttujen soittaminen on mandoliinilla jotenkin paljon luontevanpaa kuin kitaralla.